Tuleeko Suomesta laman jälkeen lomakohde? Muutummeko maailmoja syleileväksi matkailumaaksi?

Olen pohtinut matkailun mahdollisuuksia useita kertoja elämäni aikana ja usein päätynyt kielteiseen asenteeseen, vaikka tarjolla on rutkasti luontoa, rauhaa, hyttysiä, lomariehaa, kömpelöä palvelua ja kehnoa tienvarsiruokaa.

KESÄLEHTIEN UUTISTARJONTA

Kesällä kerään tienvarsipysäkkien esitetelineistä kesälehtiä ja matkailumainoksia ja etsin niistä järisyttäviä paikallisuutisia. Mainoksia niissä on paljon ja paikalliset yritykset esitellään parhaimmassa valossa. Yleisilmeeltään ne ovat nykyään värikkäämpiä, mutta sisällöllisesti niissä on sama poljento Porvoosta Pudasjärvelle.

Yritin viikonlopun aikana etsiä kesäjulkaisuista uusia avauksia ja luin kertomuksia mainioista matkailukohteista. Kesälehtien kaavaan kuuluu, että kunnanjohtaja, kulttuuritoimen johtaja ja/tai sihteeri ja kirkkoherra kertovat, mitä kaikkea mainiota juuri heidän kunnassa voi tehdä. Lisää syvyyttä tuovat kotikuntaansa eksyneet julkimot, kirjailijat tai maailmalla menestyneet, joiden lausunnoista voi päätellä, että syntymäpitäjää parempaa paikkaa maailmalla ei ole vastaan tullut.

KIRKKO JA KULTTUURIKESKUS KUNTAKESKUKSESSA

Kirkossa pitää ehdottomasti käydä ihastelemassa puurakenteita ja kunnan kulttuuritalossa järjestetään konsertteja ja taiteilijoiden tauluja on seinällä silmien iloksi. Harvoin maan mainioissa kohteissa tulee käytyä, koska satunnaisen matkailijan aika kuluuu ABC-asemalla autoa tankkaamassa. Vessatkin niissä ovat siistit, mutta niiden ruokatarjonnasta ymmärrän, miksi Berluscone ja ranskan edellinen presidentti eivät innostuneet "perinneruoistamme".

PELIMIESTEN JA NAISTEN ILLAT

Maakunnissa pelataan pesäpalloa, rappiotiloilla järjestetään yhteislaulutilaisuuksia ja tanssilavat kutsuvat Tangon taikaan. Museoiden ovet ovat kesällä selkosen selällään ja joka kunnassa on TaitoShop, josta voi ostaa käsitöitä kotiin tai syntymäpäiville lahjaksi.

"Juvan kesässä on paljon nähtävää ja koettavaa", lupaa Juvan Kesälehti 2009. Keskeisillä kauppapaikoilla palvellaan aamusta iltaan. Varjoon suojaan alta polttavan auringon onnistuu sisätilojen kesätapahtumissa. Lehti tietää myös, että vapaa-ajan asukkaat haluavat paikallisia palveluja ja Sokoksen hyllyiltä löytyy jopa 16 000 artikkelia kesämökille vietäväksi.

KESÄ ON LAATUAIKAA

Kyläkaupat ovat nekin "monipuolisia". Ne ovat malliesimerkkejä paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden onnistuneille tapaamisille. Hyvin varustetun kyläkaupan ja viihtyisän baarin lisäksi palvelua haluaville asiakkaille kuljetetaan ostokset kotiin ja mökille. Isäntä voi maata kaljahuuruisena loma-asuntonsa rantahiekalla, kun naisväki voi tilata Tarmo Lähikauppiaalta puhelimella tai sähköpostilla lisää kaljaa ja kabanossia.

Kesäkuukausina on toritapahtumia, lentopallon peli-iltoja, kalakauppiaat kiertävät mökkikeskittymissä, apteekista saa asperiinia ja käärmepakkauksia, lisämakua maaseutulomailijan arkeen saa piipahtamalla K-Citymarketissa!

Tuoretta hyvää pellolta pöytään, on Hesburgeria, Pizzeriaa, Kebab-ravintolaa ja muuta pikaisesti kertakäyttöpakkaukseen tai voipaperiin käärittyä matkaevääksi. Mutta se uutinen, että jossain olisi jotain epätavallista, outoa ja puistattavaa, sitä en näistä lehdistä löydy. Kesälehdessä kaikki on yhtä aurinkoa.

SATUMAASSA ASUU VAIN LOTTOVOITTAJIA

Kesälehdissä ei ole lamaa, finanssikriisiä tai maailmanlopun ennusteita. Siksi suosittelen niitä kaikille niille, jotka metsästävät megatrendejä ja paremman tulevaisuuden projektioita.

Kesälehdissä ja matkailumainoksissa elämä jatkuu siistinä ja siveänä, ilma sotia ja terroritekoja, vailla hätää ja kurjuutta, vaikka kaikki suomalaiset lomautettaisiin vuosiksi eteenpäin.

Tyyliltään ja uskottavuudeltaan Satumaan kesäjulkaisut noudattavat itäeurooppalaista kaavaa. Totuus taitaa olla jossain muualla. Ei ole näitten lehtien vika, jos maaseutukuntien talousvaikeudet lähivuosina lisääntyvät.

Tuleeko Suomesta laman jälkeen lomakohde? Muutummeko maailmoja syleileväksi matkailumaaksi?

Olen pohtinut matkailun mahdollisuuksia useita kertoja elämäni aikana ja usein päätynyt kielteiseen asenteeseen, vaikka tarjolla on rutkasti luontoa, rauhaa, hyttysiä, lomariehaa, kömpelöä palvelua ja kehnoa tienvarsiruokaa.

KESÄLEHTIEN UUTISTARJONTA

Kesällä kerään tienvarsipysäkkien esitetelineistä kesälehtiä ja matkailumainoksia ja etsin niistä järisyttäviä paikallisuutisia. Mainoksia niissä on paljon ja paikalliset yritykset esitellään parhaimmassa valossa. Yleisilmeeltään ne ovat nykyään värikkäämpiä, mutta sisällöllisesti niissä on sama poljento Porvoosta Pudasjärvelle.

Yritin viikonlopun aikana etsiä kesäjulkaisuista uusia avauksia ja luin kertomuksia mainioista matkailukohteista. Kesälehtien kaavaan kuuluu, että kunnanjohtaja, kulttuuritoimen johtaja ja/tai sihteeri ja kirkkoherra kertovat, mitä kaikkea mainiota juuri heidän kunnassa voi tehdä. Lisää syvyyttä tuovat kotikuntaansa eksyneet julkimot, kirjailijat tai maailmalla menestyneet, joiden lausunnoista voi päätellä, että syntymäpitäjää parempaa paikkaa maailmalla ei ole vastaan tullut.

KIRKKO JA KULTTUURIKESKUS KUNTAKESKUKSESSA

Kirkossa pitää ehdottomasti käydä ihastelemassa puurakenteita ja kunnan kulttuuritalossa järjestetään konsertteja ja taiteilijoiden tauluja on seinällä silmien iloksi. Harvoin maan mainioissa kohteissa tulee käytyä, koska satunnaisen matkailijan aika kuluuu ABC-asemalla autoa tankkaamassa. Vessatkin niissä ovat siistit, mutta niiden ruokatarjonnasta ymmärrän, miksi Berluscone ja ranskan edellinen presidentti eivät innostuneet "perinneruoistamme".

PELIMIESTEN JA NAISTEN ILLAT

Maakunnissa pelataan pesäpalloa, rappiotiloilla järjestetään yhteislaulutilaisuuksia ja tanssilavat kutsuvat Tangon taikaan. Museoiden ovet ovat kesällä selkosen selällään ja joka kunnassa on TaitoShop, josta voi ostaa käsitöitä kotiin tai syntymäpäiville lahjaksi.

"Juvan kesässä on paljon nähtävää ja koettavaa", lupaa Juvan Kesälehti 2009. Keskeisillä kauppapaikoilla palvellaan aamusta iltaan. Varjoon suojaan alta polttavan auringon onnistuu sisätilojen kesätapahtumissa. Lehti tietää myös, että vapaa-ajan asukkaat haluavat paikallisia palveluja ja Sokoksen hyllyiltä löytyy jopa 16 000 artikkelia kesämökille vietäväksi.

KESÄ ON LAATUAIKAA

Kyläkaupat ovat nekin "monipuolisia". Ne ovat malliesimerkkejä paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden onnistuneille tapaamisille. Hyvin varustetun kyläkaupan ja viihtyisän baarin lisäksi palvelua haluaville asiakkaille kuljetetaan ostokset kotiin ja mökille. Isäntä voi maata kaljahuuruisena loma-asuntonsa rantahiekalla, kun naisväki voi tilata Tarmo Lähikauppiaalta puhelimella tai sähköpostilla lisää kaljaa ja kabanossia.

Kesäkuukausina on toritapahtumia, lentopallon peli-iltoja, kalakauppiaat kiertävät mökkikeskittymissä, apteekista saa asperiinia ja käärmepakkauksia, lisämakua maaseutulomailijan arkeen saa piipahtamalla K-Citymarketissa!

Tuoretta hyvää pellolta pöytään, on Hesburgeria, Pizzeriaa, Kebab-ravintolaa ja muuta pikaisesti kertakäyttöpakkaukseen tai voipaperiin käärittyä matkaevääksi. Mutta se uutinen, että jossain olisi jotain epätavallista, outoa ja puistattavaa, sitä en näistä lehdistä löydy. Kesälehdessä kaikki on yhtä aurinkoa.

SATUMAASSA ASUU VAIN LOTTOVOITTAJIA

Kesälehdissä ei ole lamaa, finanssikriisiä tai maailmanlopun ennusteita. Siksi suosittelen niitä kaikille niille, jotka metsästävät megatrendejä ja paremman tulevaisuuden projektioita.

Kesälehdissä ja matkailumainoksissa elämä jatkuu siistinä ja siveänä, ilma sotia ja terroritekoja, vailla hätää ja kurjuutta, vaikka kaikki suomalaiset lomautettaisiin vuosiksi eteenpäin.

Tyyliltään ja uskottavuudeltaan Satumaan kesäjulkaisut noudattavat itäeurooppalaista kaavaa. Totuus taitaa olla jossain muualla. Ei ole näitten lehtien vika, jos maaseutukuntien talousvaikeudet lähivuosina lisääntyvät.