Finanssikriisi ja moraali

 

Boardman Oy:n arvot ja etiikka-kehittämisryhmän senioriryhmä (kokoonpanoltaan Gustav von Hertzen (pj.), Ahti Hirvonen, Asko Miettinen, Markku Pohjola, Matti Purasjoki sekä Tom von Weymarn ja tekstin toimittajana Heidi Hammarsten) on julkaissut linkin raportin.

Allekirjoitan raportin näkemykset, minkä lisäksi siinä miellytti hyvä kieli ja juuri sopivan kompakti esitystapa. Yksinkertaistuksia ja yleistyksiä oli vältetty, mutta toisaalta ei liioin ollut tilaa haaskattu turhaan löpinään.

Ainoana kyseenalaisena kohtana pidin raportin lopussa ollutta näkemystä siitä, ettei valtion tulisi pelastaa liikaa riskejä ottaneita tallettajia.

Raportin laatijoille on selvää riskin ja tuoton suhde ja se, että pankit eivät maksa markkinoita suurempia korkoja muusta kuin siitä syystä, etteivät normaalikorolla saa lainaa tahoilta, jotka parhaiten osaavat riskit arvioida.

On vain niin, että pessimistit väittävät, ettei historiasta voi oppia mitään vaan jokainen sukupolvi toistaa edeltäjänsä virheet. Täsmälleen samat asiat olivat Suomessa esillä 1990-luvulla ja ne ovat olleet esillä yli 100:ssa maailmalla olleessa pankkikriisissä pelkästään vuodesta 1980 lähtien.

Kuitenkaan kukaan ei riskeistä puhunut mitään 2007, eivät edes työryhmän jo silloin eläkkeellä olleet jäsenet, joilla ei olisi pitänyt olla esteitä puhua suunsa puhtaaksi.

 

Boardman Oy:n arvot ja etiikka-kehittämisryhmän senioriryhmä (kokoonpanoltaan Gustav von Hertzen (pj.), Ahti Hirvonen, Asko Miettinen, Markku Pohjola, Matti Purasjoki sekä Tom von Weymarn ja tekstin toimittajana Heidi Hammarsten) on julkaissut linkin raportin.

Allekirjoitan raportin näkemykset, minkä lisäksi siinä miellytti hyvä kieli ja juuri sopivan kompakti esitystapa. Yksinkertaistuksia ja yleistyksiä oli vältetty, mutta toisaalta ei liioin ollut tilaa haaskattu turhaan löpinään.

Ainoana kyseenalaisena kohtana pidin raportin lopussa ollutta näkemystä siitä, ettei valtion tulisi pelastaa liikaa riskejä ottaneita tallettajia.

Raportin laatijoille on selvää riskin ja tuoton suhde ja se, että pankit eivät maksa markkinoita suurempia korkoja muusta kuin siitä syystä, etteivät normaalikorolla saa lainaa tahoilta, jotka parhaiten osaavat riskit arvioida.

On vain niin, että pessimistit väittävät, ettei historiasta voi oppia mitään vaan jokainen sukupolvi toistaa edeltäjänsä virheet. Täsmälleen samat asiat olivat Suomessa esillä 1990-luvulla ja ne ovat olleet esillä yli 100:ssa maailmalla olleessa pankkikriisissä pelkästään vuodesta 1980 lähtien.

Kuitenkaan kukaan ei riskeistä puhunut mitään 2007, eivät edes työryhmän jo silloin eläkkeellä olleet jäsenet, joilla ei olisi pitänyt olla esteitä puhua suunsa puhtaaksi.

Related Posts

M2-rahavaranto EU:ssa
Yhteiskunta

Ylilyöntien aikakausi?

2020-luku on alkanut monessa mielessä ikävästi. Suomessa vuosikymmen alkoi vähälumisimmalla talvella yli vuosisataan, mikä nosti ilmastonmuutoskeskustelua hetkeksi pöydälle. Talven vähälumisuus jäi kuitenkin huomionaiheena nopeasti taka-alalle,

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com