Myrsky ja mylväys!

Arvostan AP:n toimittajaa Tommi Melenderiä. Tuntee asiat ja osaa kirjoittaa.

Kerran pörssitunnilla Melender meni sanomaan, että sijoituksia tehdään vuosiksi, mutta lehteä joka päivä. Tämä on hyvä muistaa talousmediaa lukiessa.

TalSan mukaan asunnon saa helmikuussa "pilkkahinnalla". Jutun lukemalla näkee pilkkahinnan tarkoittavan 3 – 6 %:n alennusta! Kuinkahan paljon osakkeet ovat laskeneet?

Vanhan nyrkkisäännön mukaan otsikko on 90 % jutun huomioarvosta, mutta vain 1 % sen asiasisällöstä. Onkohan se prosenttikin liikaa? http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2008/11/17/helmikuussa-asunnon-saa-pilkkahinnalla/200829719/139

3 thoughts on “Myrsky ja mylväys!

  1. Otsikoista lukijoiden tulkintoihin

    Myönnetään, otsikko vetää lukijoita. Jannen "tissiteoria" pitää paikkansa, mutta vastuu on lopulta talousjournalismissakin lukijalla.
    Kuvittelisin, että sijoitusneuvojat ovat tällä hetkellä melko ulalla. Tartuntapintaa ei löydy mistään.
     
    Valtionpäämiehet kokoontuvat G20 kokoukseen ja heti sen jälkeen kerrotaan, että nouseviin talouksiin on pumpattu hirveitä määriä rahaa, joka välttämättä ei koskaan tule sieltä takaisin.
    Seuraavan kuprun otsikot alkavat Itä-Euroopassa on kupla! Eikä silloin tarkoiteta Volkkaria.
     
    Piksu joutuu menestyäkseen hankkimaan luottamuspääomaa lukijoiltaan. Meidän ei välttämättä tarvitse olla sen enemmän oikeammassa kuin muut mediat, kun ei tarvitse myydä yhtä paljon mainostilaa.
     
    Tai emme ole vielä ymmärtäneet mainosmyynnin tarpeellisuutta.
    Poikkeaako tämä mitenkään viihdejournalismista? Rokkitoimittajan pitää tietää, millaiset ”piisit” ja tekijät ovat tänään pinnalla.
    Kuunnellessani Idols-speekkejä ja tuomareiden kommentteja tajuan, etten pystyisi kirjoittamaan riviäkään rokin syvimmästä olemuksesta.
     
    Jatkuva kirjoittaminen brändää kirjoittajan, mutta kuka edellyttää meiltä että olisimme oikeassa?
     
    Jos Suomi onnistuu ylläpitämään asuntojen korkean hintatason, silloin tämä maa selviää kuin koira veräjästä; tai pankit selviävät. Joka tapauksessa, jokainen jolla on kämpästään, velkaa repii sen selkänahastaan.
     
    Joku maksaa muutaman vuoden, toiselle kämppää muuttuu omaksi vasta sadan vuoden kuluttua, jos vain duunia riittää.
     
    MOT: Sata vuotta duunia yhteen putkeen on fantasiaa, unelmaa ja unelmateollisuutta. Mikki-Hiiri täyttää tänään 80-vutta. Sillä on vielä 20 vuotta aikaa kämpän maksamiseen.
     
     

     

Comments are closed.

Related Posts