Suhdannekäänne ja Vihan hedelmät
Tein aiheesta jo aiemmin merkinnän KL:ssä, mutta taisin eksyä sivuraiteille, joten täsmennän.
Viime viikollakin on siellä sun täällä selostettu, miten nykyinen suhdannekäänne on jyrkimpiä sitten 1930-luvun alun.
Historiantutkijana sanon suoraan ja selvästi, että 80 vuotta pitkän DJIA:n käyrän katselu sopisi keskittää asiasta jotain tietäville. Taloustoimittajat voisivat tehdä uutisia vaikka verotiedoista, niin tulisi vähemmän vahinkoa.
1920-luvulla aliravitsemus vaivasi Suomessa. 1930-luku lisäsi ilmiötä USA:ssa, mitä kuvaa esim. Nobel-palkitun John Steinbeckin kirja Vihan hedelmät.
Niin eli kansa, mutta oli herroillakin jotain hukassa. Suomalaiset liikepankit nojasivat luototuksessa 3 kk:n vekseliin, joka ehkä sopi kaupan tavaratoimitusten rahoittamiseen, muttei paljonkaan muuhun.
Talouspolitiikkaa ei useimmissa maissa varsinaisesti ollut. Keskuspankit olisivat pitäytyneet kultakannassa, mutta onneksi historian virta oli voimakkaampi.
Edelleenkin on hyvä muistaa, että mitään IMF:n tai Maailmanpankin kaltaista kansainvälistä toimijaa ei ollut olemassakaan.
Kaikki tässä nykyisessä suhdannekäänteessä 2007 – 2008 tähän asti tapahtunut viittaa mielestäni siihen, että nyt ei ole tarkoitus hätäjarrua vetämällä saada koko talous pysähdyksiin vaan päinvastoin talous pyritään pitämään liikkeessä syöttämällä polttoainetta eli likviditeettiä talouden moottoriin.
1930-luvusta sanoisin, että those were the days, my friend ja tuskin ne koskaan palaavat.
Tein aiheesta jo aiemmin merkinnän KL:ssä, mutta taisin eksyä sivuraiteille, joten täsmennän.
Viime viikollakin on siellä sun täällä selostettu, miten nykyinen suhdannekäänne on jyrkimpiä sitten 1930-luvun alun.
Historiantutkijana sanon suoraan ja selvästi, että 80 vuotta pitkän DJIA:n käyrän katselu sopisi keskittää asiasta jotain tietäville. Taloustoimittajat voisivat tehdä uutisia vaikka verotiedoista, niin tulisi vähemmän vahinkoa.
1920-luvulla aliravitsemus vaivasi Suomessa. 1930-luku lisäsi ilmiötä USA:ssa, mitä kuvaa esim. Nobel-palkitun John Steinbeckin kirja Vihan hedelmät.
Niin eli kansa, mutta oli herroillakin jotain hukassa. Suomalaiset liikepankit nojasivat luototuksessa 3 kk:n vekseliin, joka ehkä sopi kaupan tavaratoimitusten rahoittamiseen, muttei paljonkaan muuhun.
Talouspolitiikkaa ei useimmissa maissa varsinaisesti ollut. Keskuspankit olisivat pitäytyneet kultakannassa, mutta onneksi historian virta oli voimakkaampi.
Edelleenkin on hyvä muistaa, että mitään IMF:n tai Maailmanpankin kaltaista kansainvälistä toimijaa ei ollut olemassakaan.
Kaikki tässä nykyisessä suhdannekäänteessä 2007 – 2008 tähän asti tapahtunut viittaa mielestäni siihen, että nyt ei ole tarkoitus hätäjarrua vetämällä saada koko talous pysähdyksiin vaan päinvastoin talous pyritään pitämään liikkeessä syöttämällä polttoainetta eli likviditeettiä talouden moottoriin.
1930-luvusta sanoisin, että those were the days, my friend ja tuskin ne koskaan palaavat.
Schumpeter esiin kirjahyllyistä
Kun puhe 30-luvusta nousee esiin talouskeskusteluissa niin ehkä kannattaisi kaivaa esiin historian hyllyistä Joseph Schumpeter.Onhan Schumpeter kapitalismin kritiikki, esimerkiksi kun tarkastellaan pankkien valtion haltuun ottoa, huomattavasti osaavampi kuin Marxin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schumpeter
JV
Schumpeteristä on kyllä "joku" minulle ennenkin puhunut, muistan jopa palstan
Corn Flakes oli hyvä veto.
Vierastan Buffettia monestakin syystä ja syyt löytyvät KL:n blogini hakutoiminnosta, mutta tässä uusi argumentti. Kun Buffett aloitti sijoittamisen, USA:n kasvun keihäänkärki oli siirtymässä a) pois raskaasta teollisuudesta ja b) amerikkalaisuus tuli muotiin kaikenmaailman takapajuloissa, kuten nyt esim. Suomessa. Hyviä sijoituskohteita olivat esim. American Express ja toinenkin elintarvike Coca-Cola. Kyllä Buffettin varsinainen tatsi löytyy näitten tuotteiden globaaleista tul. visioista eikä mistään tunnusluvuista. Coca-Colaa kitataan nyt kai maksimaalisesti joka maassa, kasvu on nyt jossain muualla, vaan missä?
Muistan lukeneeni että 20 ja
John Steinbeck ammensi "vihan hedelmien" ajattelutavan ja rohkean protestimentaliteetin suomalaisilta sisällissodan veteraaneilta – mutta jotta kirja myisi paremmin piti nimet vaihtaa angloamerikkalaisiin.
Minunkin suvussani elää tarinoita noista 30 luvun vuosista amerikassa jolloin todellakin konkreettisesti kuoltiin aliravitsemukseen – niin kuin Juha tässä sanot. Ja tarinoita siitä miten "Vihan hedelmät" kuvaama tilanne syntyi kun äärimmäisyyksiin ahdistetut sisällissodan kokeneet ihmiset hakevat oikeuksiaan yhteiskunnassa jonka toimintatapoja he eivät ymmärrä. Mutta suvussani elää myös tarinoita siitä mitä sitten tapahtui kun oli paettu kolmikymmenluvun lamaa Neuvostoliittoon rakentamaan mallivaltiota suomelle ja maailmalle.
Niin kuin Juha sanot – nuo ajat eivät palaa. Sellaista konkreettista fyysistä ja henkistä alistamista ja väkivaltaa ei enää ole. Ihmisellä on tänä päivänä arvo.
JV
Auvo Kostiainen teki -80-luvun alussa väitöskirjan suomalaisista USA:n kommunistista puoluetta vetämässä. Tavallaan ikävää, ettei ko. puolue ole USA:ssa paremmin pärjännyt, olisi eräällekin rouvalle tullut kutsu valkoiseen taloon
Tuota voinee pitää väitöskirjan jatkona http://www.menec.fi/detail.php Pahimmillaanhan Suomesta muutettiin USA:han, sieltä NL:toon, josta vankileirin kautta päädyttiin hautaan. Kovia aikoja!
Corn Flakes Sikojen Ruokaa
Se mikä kelpaa sioille, sopii myös ihmisille!
JV
Helge:
"Se mikä kelpaa sioille, sopii myös ihmisille!"
Siinäpä oiva tunnuslause Junttiklubille. Ja kun muistaakseni en ole koskaan huomannut missään yhteydessä laittaa linkkiä
, korjataan vahinko nyt http://kknetwork.ning.com/group/junttiklubi
Sioista vielä sen verran, että ne muistuttavat monellakin tavalla ihmistä. Sukululaistyttö lääkiksestä ei meinannnut uskoa, mutta Suomessa sotilaslääkäreiksi on koulutettu ampumalla nukutettua sikaa, jota sitten on operoitu. Oikeita ampuhaavoja kun ei ainakaan ~ yli 10 v. sitten vielä ollut "tarpeeksi"