Tulevaisuuden rakentaminen alkoi eilen

 

Historia opettaa: jyrkissä käänekohdissa on viisasta edetä hitaammin ja harkitummin. Muutosten analysointi on mielenkiintoista, koska usein vasta jälkeinpäin havaitsee, miten malttamattomasti on odottanut "kaikki, heti, nyt".

Talous- ja teollisuulaman nykyvaiheessa moni toivoo pikaista käännettä parempaan. Medioissa näkyy päivittäin arvauksia lihavampien aikojen paluusta.

Mutta mihin Suomi palaa?

Emme tule kääntymään takaisin historialliseen tilanteeseen – vuosi, pari takaperin – jolloin alamäki alkoi. Viime syksystä talouden syöksylasku on ollut entistä kovempaa. Toivomme, että koneemme oikenee ennen dramaattista rysähdystä yritysten kuolemanlaakson.

Lähihistoria opettaa, että keskeiset innovaatiot eivät syntyneet tyhjästä, tuosta vain sormia napsauttamalla. Jokaisen menestyksen rakentaminen edellytti ennen runsain mitoin kärsivällistä, näkymätöntä ja johdonmukaista työtä. Näin on myös 2010 – 2020. Kasvuyritysten käänne tulee ehkä vasta 2015?

Otsikoin tämän postauksen "TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN ALKOI EILEN". Nyt jos koskaan tuotekehityksen miljoonalaatikoiden ja vanhoja projektimappien inventoinnista saatta olla hyötyä, Ehkä siellä pölyttyävät yrityksen seuraavat tappaja-applikaatiot?

Nokian "Elektroniikan" nousu ei alkanut kännyköiden myötä vuonna 1992. Ennen sitä oli Mobiraa, telkkaritehdasta, prosessiautomaatiota ja elektroniikkaa. Nokian muutos kännykkäjätiksi sai alkunsa jo 60-luvulla. Edesmennyt Nils Westermark teki pitkän työrupeaman "elektroniikan" kääntämiseksi voitolliseksi.

Elektroniikkatoimiala sai alkunsa Suomen Kaapelitehdas Oy:n laajentaessa liiketoimintaansa 1960-luvulla myös tietokoneiden myyntiin ja valmistukseen. Vuonna 1960 perustetun elektroniikkaosaston toimialoina olivat aluksi suurtietokoneiden myynti, laskentakeskus sekä teollisuuselektroniikka. Muiden valmistamien laitteiden myynnin ja laskentakeskuksen pyörittämisen lisäksi osasto alkoi myös itse valmistaa laitteita digitaalitekniikalla.

Muistan kuulleeni, että "Nokia Elektronikan saaminen kannattavaksi kesti kolmekymmentä vuotta". Kvartaalitalouden mahalaskua ihmetellessämme on viisasta miettiä, olisiko seuraavassa liiketoimintakonseptissa viisaampaa keskittyä kvartaalivuosisataan ja kehittää toimintoja kestävämmälle pohjalle? Nokia ei syntynyt tyhjästä, ei hätiköimällä ja hötkyilemällä. Muutokset vaativat ennen paljon aikaa ja laman jälkeen Suomella on sekä "aikaa" että "vapaata työvoimaa" kehittää uutta; näillä nykyisillä rakenteilla emme enää vuole kultaa.

Hakekaa pölyttyneet mapit vintiltä ja tutkikaa tuotekehitysosastojen ylähyllyt ja nurkkakaapit. Siellä se "killer application" saattaa odottaa löytäjäänsä.

Hiljaa hyvää tulee! Kiireellä vain K-päisiä kakaroita.

 

 

 

 

Historia opettaa: jyrkissä käänekohdissa on viisasta edetä hitaammin ja harkitummin. Muutosten analysointi on mielenkiintoista, koska usein vasta jälkeinpäin havaitsee, miten malttamattomasti on odottanut "kaikki, heti, nyt".

Talous- ja teollisuulaman nykyvaiheessa moni toivoo pikaista käännettä parempaan. Medioissa näkyy päivittäin arvauksia lihavampien aikojen paluusta.

Mutta mihin Suomi palaa?

Emme tule kääntymään takaisin historialliseen tilanteeseen – vuosi, pari takaperin – jolloin alamäki alkoi. Viime syksystä talouden syöksylasku on ollut entistä kovempaa. Toivomme, että koneemme oikenee ennen dramaattista rysähdystä yritysten kuolemanlaakson.

Lähihistoria opettaa, että keskeiset innovaatiot eivät syntyneet tyhjästä, tuosta vain sormia napsauttamalla. Jokaisen menestyksen rakentaminen edellytti ennen runsain mitoin kärsivällistä, näkymätöntä ja johdonmukaista työtä. Näin on myös 2010 – 2020. Kasvuyritysten käänne tulee ehkä vasta 2015?

Otsikoin tämän postauksen "TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN ALKOI EILEN". Nyt jos koskaan tuotekehityksen miljoonalaatikoiden ja vanhoja projektimappien inventoinnista saatta olla hyötyä, Ehkä siellä pölyttyävät yrityksen seuraavat tappaja-applikaatiot?

Nokian "Elektroniikan" nousu ei alkanut kännyköiden myötä vuonna 1992. Ennen sitä oli Mobiraa, telkkaritehdasta, prosessiautomaatiota ja elektroniikkaa. Nokian muutos kännykkäjätiksi sai alkunsa jo 60-luvulla. Edesmennyt Nils Westermark teki pitkän työrupeaman "elektroniikan" kääntämiseksi voitolliseksi.

Elektroniikkatoimiala sai alkunsa Suomen Kaapelitehdas Oy:n laajentaessa liiketoimintaansa 1960-luvulla myös tietokoneiden myyntiin ja valmistukseen. Vuonna 1960 perustetun elektroniikkaosaston toimialoina olivat aluksi suurtietokoneiden myynti, laskentakeskus sekä teollisuuselektroniikka. Muiden valmistamien laitteiden myynnin ja laskentakeskuksen pyörittämisen lisäksi osasto alkoi myös itse valmistaa laitteita digitaalitekniikalla.

Muistan kuulleeni, että "Nokia Elektronikan saaminen kannattavaksi kesti kolmekymmentä vuotta". Kvartaalitalouden mahalaskua ihmetellessämme on viisasta miettiä, olisiko seuraavassa liiketoimintakonseptissa viisaampaa keskittyä kvartaalivuosisataan ja kehittää toimintoja kestävämmälle pohjalle? Nokia ei syntynyt tyhjästä, ei hätiköimällä ja hötkyilemällä. Muutokset vaativat ennen paljon aikaa ja laman jälkeen Suomella on sekä "aikaa" että "vapaata työvoimaa" kehittää uutta; näillä nykyisillä rakenteilla emme enää vuole kultaa.

Hakekaa pölyttyneet mapit vintiltä ja tutkikaa tuotekehitysosastojen ylähyllyt ja nurkkakaapit. Siellä se "killer application" saattaa odottaa löytäjäänsä.

Hiljaa hyvää tulee! Kiireellä vain K-päisiä kakaroita.

 

 

 

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com