Seitsemän myyttiä tuulivoimasta
Kauppalehden Optiossa on ollut tuulivoimaa käsittelevä kirjoitus otsikolla 7 myyttiä tuulivoimasta.
Vaikka kirjoituksessa ei kovin selkeästi kumota tai hyväksytä myyttejä, niissä on paljon sijoittajankin kannalta mielenkiintoisia asioita. Tässä myytit ja oma tiivis luonnehdintani niiden sisällöstä.
1) Suomi on tuulivoiman kehitysmaa:
– kyllä koska tuulivoima ei ole taloudellisesti kannattavaa, Euroopassa tuulivoimaa on käytössä lähinnä maissa jossa sitä tuetaan syöttötariffilla. Suomessa puolestaan bioenergia on huomattavasti edullisempi uusiutuvan energian muoto.
2) Tuulimyllyt ovat rumia ja äänekkäitä:
– kyllä mutta ne pitää sijoitta kauas asutuksesta, ja uhanalaista linnuista
3) Syöttötariffi räjäyttää tuulivoiman huimaavaan kasvuun Suomessa
Tuskin yksin pystyy räjäyttämään vaikka lisäiskin tuotantoa.
Mitä maksaisi investointikustannuksen 2000 megawattia tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä: Kolme miljardia ja 40 % investointituella valtion = veronmaksajien osuus olisi 1,2 miljardia 12 vuoden aikana.
4) Tuulivoima työllistää 18000 ihmistä Suomessa vuoteen 2020 mennessä.
Tämän tarkoittaisi tuulivoimateollisuuden viennin seitsemän kertaistumista nykyisestä 3000 työntekijästä.
5) Tuulivoima tarvitsee valtavasti säätövoimaa.
Asiasta on mielipiteitä äärilaidasta toiseen. Eräs ehkä varsin realistinen arvio sanoo, että jos tuulivoiman osuus sähköntuotannosta jää alle 10 % on säädöstä aiheutuva kustannus 15 miljoonaa.
Verkkoyhtiö Fingrid to tekemässä aiheesta selvitystä.
6) Maapalolla tuulivoimaliiketoiminta on pikkuriikkistä piperrystä
Vaikka olisikin niin kasvuluvut ovat huikeita 25–30 % vuodessa, joten 2020 voidaan olla hyvinkin Suomen tuulivoimayhdistyksen esittämällä 100–200 miljardin euron kokonaistasolla.
2007 Suomessa uutta tuulivoimakapasiteettia tuli 20 megawattia, Kiinassa 3000 megawattia, Amerikassa 5200 megawattia ja Euroopassa rakennetusta uudesta energiakapasiteetista 40 % oli tuulivoimaa. Epäselväksi jää kirjoituksesta kokonaislisäys 8660 megawattia.
Intia on maailman neljänneksi suurin markkina-alue.
Aurinkoenergialle puolestaan esitetään vuoden 2007 kasvuluvuksi 45 % ja liiketoiminnan arvoksi 6,5 miljardia euroa.
7) Jos kotimarkkinat eivät ole kunnossa vienti ei vedä.
Jos Suomi on kehitysmaa siinä, miten vähän energiaa meillä tuulella tuotetaan, komponenteissa ja tuulivoimaloiden teknologiakehityksessä täällä pärjätään hyvin kirjoittaa lehti
Lähde:
Tekijät: Bhose, Cilla
Lehti: Optio, 2008 : 11 s. 35-43
Suomen sähköstä lähes 10% tulevaisuudessa tuulesta temmattua
Olen Tekniikka ja Talous lehden lukijana saanut ymmärtää että useampikin taho on kaavaillut merelle sijoitettavia tuulivoimapuistoja. Hankkeet odottavat tietääkseni valtion tukipäätöksiä – tuulivoimaa on hieman tuettava muuten kannattavuus jää ydinvoimaa heikommaksi.
Puistohankkeista suuri osa oli perämerellä ja merenkurkun alueella. Kapasiteetiltaan puistot olivat siinä suurin piirtein 1000MW kokoisia – siis ihan merkittäviä. Tuulivoimalla voisi siis hyvinkin kattaa yli viisi prosenttia sähköntarpeesta. Tosin en tiedä miten sijoittaja voisi tätä tietoa hyödyntää – en tunne alaa.
On tosiaan kaavailtu, mutta
On tosiaan kaavailtu, mutta vain kaavailtu, mitään päätöksiä nuo Suomen suuret sähköntuottajat eivä ole tehneet. Yhtiöt ilmeisesti odottavat missä muodossa käyvät sinun ja minun kukkarolla, suoraan investointituen ja verojen kautta vai syöttötariffin ja korkeamman sähkön hinnan muodossa.
Brian Hicks ja Chris Nelder esittelevät kirjassaan Profit from the Peak: The End of Oil and the Greatest Investment Event of the Century, noin 70 yhtiötä, jotka ovat asemoituneet hyvin kriittiseksi muodostuvan energiatilanteen suhteen.
Toinen mahdollinen tapa löytää sijoituskohteita olisi käydä läpi erilaisia rahastoja, jotka sijoittavat vaihtoehtoisiin energialäheisiin ja pyrkiä löytämään sieltä ne yhtiöt, jotka ovat tuoreita löytöjä rahastoille.