7 thoughts on “Asuntosijoituksilla spekulointia, minä ihmettelen…”
Comments are closed.
Comments are closed.
Nurminen Logistics Oyj: 2025-07-03 17:30:00: Nurminen Logistics establishes a new share-based long-term incentive plan
Nurminen Logistics Oyj: 2025-07-03 17:30:00: Nurminen Logistics perustaa uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin kannustinohjelman
Toivo Group Oyj: 2025-07-03 15:40:02: Toivo Group Oyj on myynyt kaksi rakennettavaa hoivakohdetta, sekä solminut aiesopimuksen useista tulevista kohteista Cofinimmo SA:n kanssa.
Finnair Oyj: 2025-07-03 14:45:09: Finnairin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kokoonpano
Finnair Oyj: 2025-07-03 14:45:08: Composition of Finnair's Shareholders' Nomination Board
Wulff-Yhtiöt Oyj: 2025-07-03 13:30:01: Sisäpiiritieto: Wulff vapauttaa pääomaa kasvun tueksi myymällä Espoon toimitilansa
Olvi Oyj: 2025-07-03 09:15:08: Olvi plc: Transfer of Treasury Shares Under a Performance Share Plan
Kesko Oyj: 2025-07-03 08:30:07: Kesko Oyj: Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 pykälän mukainen ilmoitus omistusosuuden muutoksesta (1.7.2025)
Kesko Oyj: 2025-07-03 08:30:07: Kesko Corporation: Disclosure in compliance with Chapter 9, Section 10 of the Finnish Securities Markets Act (1.7.2025)
Citycon Oyj: 2025-07-03 08:30:06: Citycon Oyj: Supplement to the Financial Statements for 2024
Citycon Oyj: 2025-07-03 08:30:06: Citycon Oyj: Täydennys vuoden 2024 tilinpäätökseen
Endomines Finland Oyj: 2025-07-03 08:00:03: Sisäpiiritieto: Endomines Finland Oyj:n operatiivinen päivitys tammi-kesäkuu 2025: Kullantuotanto jatkaa vahvaa kasvuaan
Sampo: 2025-07-03 06:35:00: Sampo Oyj: Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 10 pykälässä tarkoitettu ilmoitus (BlackRock, Inc.)
HKFoods Oyj: 2025-07-03 06:30:01: Inside information: HKFoods' assessment of the future of its bacon unit in Poland completed
HKFoods Oyj: 2025-07-03 06:30:01: Sisäpiiritieto: HKFoodsin Puolan pekoniyksikköä koskeva tulevaisuuden arviointi on saatu päätökseen
Huhtamäki Oyj: 2025-07-03 06:00:02: Muutos Huhtamäen johtoryhmässä
Nordea Bank Oyj: 2025-07-02 19:30:10: Nordea Bank Abp: Återköp av egna aktier den 02.07.2025
KONE Oyj: 2025-07-02 14:30:14: KONE Corporation: Notice pursuant to the Finnish Securities Market Act, Chapter 9, Section 10
KONE Oyj: 2025-07-02 14:30:13: KONE Oyj: Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 10. pykälän mukainen ilmoitus
Relais Group Oyj: 2025-07-02 12:30:12: Relais Group Oyj on toteuttanut 70 prosentin osuuden oston belgialaisesta Matro Group -yritysryhmästä
Relais Group Oyj: 2025-07-02 12:30:06: Relais Group Plc has completed the acquisition of 70 percent of the shares in Matro Group
Nightingale Health Plc: 2025-07-02 09:55:00: Sisäpiiritieto, tulosvaroitus: Nightingale Healthin liikevaihto kasvaa, ja oikaistu käyttökate heikkenee edelliseen tilikauteen verrattuna
Sampo: 2025-07-02 09:00:00: Sampo on jättänyt hakemuksen osittaisen ryhmän sisäisen mallin laajentamisesta
Kamux Oyj: 2025-07-02 08:15:01: Marcus Mezödi nimitetty Kamux Saksan toimitusjohtajaksi
Stora Enso Oyj: 2025-07-02 07:00:14: Muutos Stora Enson johtoryhmässä: Henkilöstö- ja viestintäjohtaja Katariina Kravi jättää yhtiön vuoden 2025 lopussa
Stora Enso Oyj: 2025-07-02 07:00:10: Change in Stora Enso's Group Leadership Team: Katariina Kravi, EVP People and Communication, to leave the company at the end of 2025
Nordea Bank Oyj: 2025-07-01 19:30:16: Nordea Bank Abp: Återköp av egna aktier den 01.07.2025
Oma Säästöpankki Oyj: 2025-07-01 13:00:46: Pekka Pykäri jättää tehtävänsä Oma Säästöpankin johtoryhmässä
Kreate Group Oyj: 2025-07-01 11:06:59: Kreate on allekirjoittanut uuden 49 miljoonan euron pitkäaikaisen rahoitussopimuksen
WithSecure Oyj: 2025-07-01 10:00:01: Sisäpiiritieto: WithSecure aloittaa muutosneuvottelut järjestelläkseen kumppanuus- ja asiakkuusorganisaatioitaan sekä sopeuttaakseen hallinnoitujen palvelujen kustannusrakennetta liiketoiminnan muutoksiin
Takavuosien komeetan Nesteen konttaus on lyönyt sijoittajia moukarilla. Vaikeuksia riittää edelleen, mutta 4,5 vuotta jatkunut armoton laskumarkkina osoittaa lopulta taittumisen oireita.
Korostan silti oireita. Edellisen vuosikymmenen
Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta
Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:
S/P% = (S)ales per (P)rice. Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo
Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.
Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan
Pitäisi muistaa mitä on rakennettu ja millä rahalla.
Suuri osuus kohteista ellei kaikki ovat liittyneet ARA:aan. Tosin nyt joitain kovanrahan kohteita on joko aloitettu tai ennakkomarkkinoinnissa. Se puhutaanko asuntoaloituksista siinäkin tapauksessa, että kyseessä on ennakkomarkkinointi taitaa olla harhaanjohtamista. Olen tässä itsekin uumoillut jonkinlaista vääristymää jo 2005 lähtien ja alkaa jo vitsiltä tuntua. Nythän oli jossain tilasto miten asunnot ovat keskihintaisia pitkällä juoksulla. Oli jotain indeksikorjattua dataa.
Toisaalta, kun lainapääomana on sata tai parisataatuhatta kolmenkymmenenvuoden maksuajalla niin työttömyys ja asuntojen hinnanlasku voi tukahduttaa Arkadianmäen economy-up-koomikon vitsitulvan.
Talouden mittareista infran rakentaminen on sellainen, että mikäli se alkaa osoittaa kylmenemisen merkkejä niin alkaa olla kiire etsiä tuolia…
jousimies
j.k. ja se julkisen velan kasvu ei voi vaan jatkua.
Arvostuksen perusteet
Asiaan voi ottaa kaksi lähtökohtaa:
(1) Rakennuttajan lähtökohta: vertaa asuntojen hintoja "kustannuksiin".
(2) Sijoittajan lähtökohta: nettovuokra/hinta
Ensimmäiseen vaikuttaa paljon rakennusmaan hinta, joka maksaa suuresti. Vuonna 1991 oltiin asiasta poliitikojen taholta suuresti huolestuneita, koska se oli yksi tekijä Suomen 1991-luvun kuplassa (kts. linkki). Nythän nousukauden yksi piirre oli esim. tonttien hinnannousu (kts. liite). Asuntorakentamisen todellisia kustannuksia ja liikevoittomarginaaleja on myös vaikea arvioida, koska urakat on pilkottu usealle toimijalle.Juuri tuo rakennusmaanhinta näyttelee suurta osaa kuplissa. Japanissa 1980- luvulla sai sen rakennusmaan hinnalla sai vaikka kuinka paljon maata Kaliforniasta.
Viimeisin villitys, jonka itse huomasin kesällä 2009 oli se, että asunnot tehtiin näyttämään halvoilta sillä, että tontti vuokrattiin ja maksettiin siitä vaikkapa 100e vuokraa per kuukausi. Onko esim. tällaista asiaa huomioitu hintatilastoissa.
Syy miksi, USAssa ja etenkin esim. Las Vegasissa asuntojen hinnat nopeasti romahtivat oli se, että heti vieressä oli tonttimaata halvalla tarjolla ja siellä luonnostaan sai maata helpommin. Suomi, kun on harvaan asuttu maa, tilanteen pitäisi olla vähän samanlainen, mutta jossain klikkaa…
Se mitä tässä yritän selittää on se, että siellä "kustannusten" takana on varallisuusarvoja, joihin voidaan mm. politiikalla vaikuttaa. Jos tämä asia huomioidaan, ovat asuntojen hinnat aivan liian kalliita. Kukaan poliitikko ei halua, tällä hetkellä lähteä jakamaan maata halvalla, koska se vaikuttaisi talouteen. Tällä keinottelulla saadaan myös pankkien taseet pidettyä kunnossa, mutta kuten olen monesti blogissani tehnyt selväksi, tällainen toiminta ei ole järkevää pitkällä aikavälillä ja romahdus voi lähteä liikkeelle ihan vain liian velan vuoksi.
Tonttispekulointia
käsitellään tässä blogissa..
”Suomi, kun on harvaan asuttu maa”
Pariisin "ydinalueella" (en tiedä eksaktia termiä) asuu 2 milj. ihmistä. Jos siellä olevaa asukastiheyttä sovellettaisiin Helsinkiin, lähes koko Suomi mahtuisi asumaan Hesaan. Tällöin jo Espoo ja Vantaa jäisivät kokonaan karhujen ja hirvien asuttamiksi, jollaisia ko. kaupungeissa toki asuukin.
Pariisin tulokseen ei ole päästy edes pilvenpiirätjillä, vaan suunnilleen samankorkuisilla kerrostaloilla, kuin mitä Suomessa on.
T. Juha
Nyt löytyi järkevä selitys!
Linkki
Himmenninkytkin on vahva valtti,
mutta on niitä muitakin.
http://www.asunnot.fi/As_Oy_Rauman_Ratatorni Tuossa esitellään taloa vain "kävelymatkan päässä Rauman torista". Argumentin luettuani luulin ensin unohtaneeni jo Rauman kadunnimet, mutta kyllä Karjalankatu siellä on missä muistan, Syvä-Raumassa, joka postinumeron mukaan kuuluu keskustaan, vaikka asiaa muuten voisi tulkita toisinkin. Mutta tori! Ennen sitä matkan varrella on joukko Rauman suurimpia kauppoja (ei siellä ihan kaikkea torilta enää osteta…) Ja kuten kartasta näkyy, saman "kävelymatkan päässä" on uimaranta (Otanlahti)
http://www.asunnot.fi/As_Oy_Rauman_Ratatorni#kartta
Suuri ja mahtava poliittinen tahto.
Kun peltomaasta. Entisestä merenpohjasta kaavoitetaan asuinalue. Sovitaan alueelle tuntuva hinnan korotus. Tosin sillä edellytyksellä, että myyjä maksaa kunnallistekniikan, mutta huomioidaan tontin hinnassa ettei jää katkeruutta. Joskus taisi tuokin tosin riippua siitä kenen maista oli kysymys. Eli vähempi vaikutusvaltaisen maat saatettiin jalostaa hiukka arvokkaammaksi jahka ensimmäiset kaupat oli tehty.
Kumman usein se rakentaminen on pakko suunnata sinne missä sitä savea on kymmeniä metrejä. Onhan sillä työllistävä vaikutus. Toisaalta valveutuneet ympäristöihmiset nousevat vastustamaan sitä heille niin läheistä luontoa. Sitä metsäistä kalliomaastoa johon rakentaminen olisi huomattavasti järkevämpää. Nämä samat ihmiset ajavat pitkät matkat kauppakeskuksiin ostoksille ja vaativat, että luontopolku alkaa takapihalta. He haluavat maksaa siitä saveen rakennetusta asunnosta järjettömiä perustamiskustannuksia säilyttämällä sen lähimetsän jossa he todellisuudessa käyvät kerran, jos sitäkään vuodessa.
Tämä on sitä samaa shittiä jossa pyydetään ostamaan kasvatettua kalaa luonnonkantojen suojelemiseksi. Samaan aikaan arvokasta luonnonkantaa teurastetaan lohelle papananaineeksi jota kala syö kaksi kiloa paino kiloaan kohden.
Ymmärtänette ylläolevan mikäli katsotaan pääkaupunkiseutua ilmasta käsin. Ne muutamat alueet löytyisivät ihan helpolla rakentamattomasta metsästäkin. Niille pelloille voisi tehdä virkistysalueita, kun ihmiset on kuitenkin pääsääntöisesti niin vieraantuneita luonnosta ettei sinne metsään kuitenkaan uskalleta. Eli kala vertaukseen. Säästääksemme luontoa asuntojen pitää maksaa kaksin verroin enemmän. Ja mitä siihen luonnon säästöön tulee. Vielä siellä on kalliota ja puita joihin kiinnitää itsensä tarvittaessa ketjulla.
jousimies
himmenninlinkki oli mainio 🙂