Mikä Suomi 2.0 suunnaksi?

Kansantaloutemme on kriisissä, mutta keskutelemme Kevasta, kelkkatehtaasta ja Kepun vaalirahoituksesta. Taloussanomat kertoo, että tuotanto romahti pahemmin kuin lamavuosina. Silti päättäjät eivät käy avointa keskustelua uuden tulevaisuuden rakentamisesta. Olemmeko yhä shokissa?

  • Poliitikot ovat lomalla
  • Hesari valvoo kansakunnan tilaa
  • A-studio taitaa olla hereillä

Mutta puhummeko olennaisista asioista? Kuntien talous on matkalla kohti syvenevää surkeutta. Vienti vähenee. Teknologiateollisuutemme johtajat pohtivat tilauskirjojen lisääntyvää keveyttä. Suomalainen metsäteollisuus ei tarvitse edes kotimaista puuta. Kukaan ei muistuta puutulleista ja Putinin pottumaisuudesta. Ongelmat ovat muuttaneet nopeasti muotoaan.

Suomi keikkuu kaarnalaivana maailmantalouden laineilla, mutta tunnistammeko tai tunnustamme edessä olevien ongelmien suuruuden? Vientiteollisuutemme suuruuden ajat ovat menneisyyttä, mutta pohdimmeko kansantalouden ja teollisuuden uudistumista?

Tiedotusvälineissä analyysit ovat jäänet vähäisiksi.

Nokia nosti meidät 1990-luvun lamasta. Mikä on se mahti,joka vetää meidät tämän ajan surkeuden suosta? Hallitusko?

Suomi 2.0 on yhä alkutekijöissään. Ideapuistojen rakentaminen ei varmista pelastumistamme.

Suomi-Soffat eivät takaa meille onnekasta tulevaisuutta. Jotain aivan muuta on saatava aikaiseksi. Mitä mieltä piksulaiset ovat? Mihin suuntaan meidän pitäisi suunnistaa?

 

Aiheesta keskustellaan myös Qaikussa.

 

 

Kansantaloutemme on kriisissä, mutta keskutelemme Kevasta, kelkkatehtaasta ja Kepun vaalirahoituksesta. Taloussanomat kertoo, että tuotanto romahti pahemmin kuin lamavuosina. Silti päättäjät eivät käy avointa keskustelua uuden tulevaisuuden rakentamisesta. Olemmeko yhä shokissa?

  • Poliitikot ovat lomalla
  • Hesari valvoo kansakunnan tilaa
  • A-studio taitaa olla hereillä

Mutta puhummeko olennaisista asioista? Kuntien talous on matkalla kohti syvenevää surkeutta. Vienti vähenee. Teknologiateollisuutemme johtajat pohtivat tilauskirjojen lisääntyvää keveyttä. Suomalainen metsäteollisuus ei tarvitse edes kotimaista puuta. Kukaan ei muistuta puutulleista ja Putinin pottumaisuudesta. Ongelmat ovat muuttaneet nopeasti muotoaan.

Suomi keikkuu kaarnalaivana maailmantalouden laineilla, mutta tunnistammeko tai tunnustamme edessä olevien ongelmien suuruuden? Vientiteollisuutemme suuruuden ajat ovat menneisyyttä, mutta pohdimmeko kansantalouden ja teollisuuden uudistumista?

Tiedotusvälineissä analyysit ovat jäänet vähäisiksi.

Nokia nosti meidät 1990-luvun lamasta. Mikä on se mahti,joka vetää meidät tämän ajan surkeuden suosta? Hallitusko?

Suomi 2.0 on yhä alkutekijöissään. Ideapuistojen rakentaminen ei varmista pelastumistamme.

Suomi-Soffat eivät takaa meille onnekasta tulevaisuutta. Jotain aivan muuta on saatava aikaiseksi. Mitä mieltä piksulaiset ovat? Mihin suuntaan meidän pitäisi suunnistaa?

 

Aiheesta keskustellaan myös Qaikussa.

 

 

3 thoughts on “Mikä Suomi 2.0 suunnaksi?

  1. Tuo on iso kysymys – mikä on

    Tuo on iso kysymys – mikä on suomalainen uusi identiteetti. Suuren korporaation insinöörikansaa me emme enää ole – Nokia ei meitä enää nosta. Mikä tilalle? 

    Olen koettanut etsiä uutta suomalaista identiteetti pienien ja keskisuurten yritysten tavasta toimia – suomalaisesta keskinäisen kanssakäymisen kulttuurista. Siitä joka on tehnyt meistä OECD:n mukaan maailman kolmanneksi innovatiivisimman kansan. Mutta enpä oikein tiedä. Joka tapauksessa olen vakuuttunut että uusi identiteettimme ja sen mukana tuleva paikka globaalissa työnjaossa on jotain abstraktimpaa kuin 90- luvun identiteettimme: "tottelevainen, kuuliainen, tekninen ja nöyrä toteuttava insinöörikansa".

    Vaikka varmasti uudessa identiteetissmme tulee olemaan ripaus vanhaa mausteena. 

  2. Helge kommentoi

    Kai Nyman

    Ehkä pystymme uudistumaan suhteellisen pienellä vaivalla

     

    TOTTELEVAINEN muuntuu hiukan tottelemattomammaksi (oman tiensä kulkija)

    KUULIAINEN muuttuu itsepäisemmäksi (enemmän sydämen ääntä)

    TEKNINEN muuntuu inhimillisemmäksi (käyttöliittymien kehittäminen)

    NÖYRÄ muuttuu itsetietoisemmaksi (kovuutta kaivataan kansainvälisissä kehissä)

    INSINÖÖRIKANSA muuttuu humaaniksi ja hyvää elämää tuottavaksi heimoksi

     

    1. Oma pää

      Helge: "KUULIAINEN muuttuu itsepäisemmäksi"

      En tiedä, miten hyvin liittyy keskusteluketjuun, mutta liittyy ainakin Piksun ydinaiheisiin, että sijoittaja tarvitsee pääoman asemesta enemmänkin omaa päätä.

      T. Juha 

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas