Onko Ruotsi seuraava Sveitsin ja Islannin jälkeen

Talentumin nettisivu kysyy Onko Sveitsi seuraava Islanti? 
http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article192925.ece
Itse esitän kysymykselle jatkoa: Onko Ruotsi seuraava pankkikriisin tai pikemminkin pankkijärjestelmän luhistumisen kohde Sveitsin ja Islannin jälkeen?

Yhteistä Sveitsille ja Islannille on oma valuutta, bruttokansantuotetta monta kertaa suurempi pankkisektori ja jättäytyminen talouspoliittisten liittoutumien ulkopuolelle. Entä eroaako Ruotsi merkittävästi näistä maista.

Joskus marraskuun loppupuolella törmäsin oheiseen kuvaajaan, jossa on esitetty pankkisektorin koko suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

 

Huomiota herättää Sveitsin ja Englannin pankkisektorin suuri koko, Islannissa pankkisektori oli jossain vaiheessa 900 % BKT:sta. Eikä Ruotsikaan jää kovin vaatimattomaksi. Vaikka pankkisektorin osuus on EU-maiden keskitasoa, on huomattava että kruunu on pieni valuutta euroon verrattuna.

Toinen mielenkiintoinen piirre on USA:n pankkisektorin verrattain vaatimaton koko suhteessa kansantuloon. Nyt kun finanssikriisi lähti liikkeelle USA:ta niin ainakin minua ihmetyttää kuinka Eurooppa voi selvitä paremmin tästä kriisistä kun pankkien merkitys on noin paljon suurempi.
Kun vielä muista, että USA:n asuntomarkkinoiden subprime lainoista lähes puolet oli saatu myytyä Eurooppaan, niin pidän uskottavana että Eurooppa tulee kärsimään meneillään olevasta finanssikriisistä kokonaisuutena vielä enemmän kuin USA.

Ja toinen johtopäätös minusta on, että Ruotsin kruunun heikkeneminen voi olla vasta alussa. Joten sijoittajan kannattaa vaihtaa karhumarkkinatuotteensa Xact Bear rahastosta johonkin euromääräiseen, esim. EuroSTOXX50 shorttiin tai sitten suojata asemansa kruunun jatkoheikkenemisen suhteen.

DB X-TRACKERS DJ EURO ST.50 S. 1
http://etf.onvista.de/snapshot.html?ID_INSTRUMENT=16426178&SEARCH_VALUE=DBX1SS

Talentumin nettisivu kysyy Onko Sveitsi seuraava Islanti? 
http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article192925.ece
Itse esitän kysymykselle jatkoa: Onko Ruotsi seuraava pankkikriisin tai pikemminkin pankkijärjestelmän luhistumisen kohde Sveitsin ja Islannin jälkeen?

Yhteistä Sveitsille ja Islannille on oma valuutta, bruttokansantuotetta monta kertaa suurempi pankkisektori ja jättäytyminen talouspoliittisten liittoutumien ulkopuolelle. Entä eroaako Ruotsi merkittävästi näistä maista.

Joskus marraskuun loppupuolella törmäsin oheiseen kuvaajaan, jossa on esitetty pankkisektorin koko suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

 

Huomiota herättää Sveitsin ja Englannin pankkisektorin suuri koko, Islannissa pankkisektori oli jossain vaiheessa 900 % BKT:sta. Eikä Ruotsikaan jää kovin vaatimattomaksi. Vaikka pankkisektorin osuus on EU-maiden keskitasoa, on huomattava että kruunu on pieni valuutta euroon verrattuna.

Toinen mielenkiintoinen piirre on USA:n pankkisektorin verrattain vaatimaton koko suhteessa kansantuloon. Nyt kun finanssikriisi lähti liikkeelle USA:ta niin ainakin minua ihmetyttää kuinka Eurooppa voi selvitä paremmin tästä kriisistä kun pankkien merkitys on noin paljon suurempi.
Kun vielä muista, että USA:n asuntomarkkinoiden subprime lainoista lähes puolet oli saatu myytyä Eurooppaan, niin pidän uskottavana että Eurooppa tulee kärsimään meneillään olevasta finanssikriisistä kokonaisuutena vielä enemmän kuin USA.

Ja toinen johtopäätös minusta on, että Ruotsin kruunun heikkeneminen voi olla vasta alussa. Joten sijoittajan kannattaa vaihtaa karhumarkkinatuotteensa Xact Bear rahastosta johonkin euromääräiseen, esim. EuroSTOXX50 shorttiin tai sitten suojata asemansa kruunun jatkoheikkenemisen suhteen.

DB X-TRACKERS DJ EURO ST.50 S. 1
http://etf.onvista.de/snapshot.html?ID_INSTRUMENT=16426178&SEARCH_VALUE=DBX1SS

2 thoughts on “Onko Ruotsi seuraava Sveitsin ja Islannin jälkeen

  1. Amerikkalaisetko huijanneet euroopan pankkisektoria??

    Pankkien kokonaistasissa (total liabilities) taitaa olla aika lailla sama asia kuin pankkisektorin kokonaislainananto. Ainakin niin olettaisin.

    USA:n ja Kanadan alhaiset luvut hieman hämmästyttävät. Yleensä jo asuntolainoista tulee aika lähelle 100% bruttokansantuotteesta. Päälle tulevat vielä yrityslainat jotka nekin ovat yleensä kymmeniä prosentteja BKT:stä.

    Euroopan korkeat luvut hämmästyttävät vielä enemmän??? Onko eläkevakuutuslaitokset ja niiden vastuut laskettu mukaan euroopan pankkien taseisiin ??  Vai ovatko eurooppalaiset pankit todellakin rahoittaneet amerikkalaisia näin avokätisesti ??

  2. Löytyisikö pankkisektoreiden

    Löytyisikö pankkisektoreiden kokoon osaselitys ulkomaan toiminnoista? Ainakin Islannin osalta muistamme voimakkaan suuntautumisen Suomeen ja muihin pohjoismaihin. Sveitsi on myös tunnettu "koko maailman" pankkina, myös Lontoo on yksi maailman finassi/pankki keskuksista. Ruotsalaiset pankit kattavat myös Baltian maat, mutta se ei kyllä riitä selittämään niiden kokoa. Siis Ruotsin ja toisaalta euroalueen koko verrattuna jenkkehin jää ihmetyttämään.

    Vai olisiko kyse teknisestä erosta (niinkuin Kaizu kyselee), mikä lasketaan kuuluvan pankkisektoriin? Ovatko jenkkien isot rahatalot kaatunut Lehmann ja muut, mukana luvuissa millään painolla?

Comments are closed.

Related Posts

Asunnot ja metsä

Mökkikauppa on piristynyt, hinnat ja kauppamäärät nousussa

”Mökkikauppa käy vauhdikkaasti. Kesäkuussa loma-asuntoja myytiin kuukausitasolla eniten sitten vuoden 2022 kesäkuun”, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.

Keskimääräiset kauppahinnat olivat 135 000 euroa. Nousua viime

Sijoittaminen

Paska osuu osakemarkkinoilla tuulettimeen joko syksyllä tai keväällä

Tarkoitan otsikossa sitä, että Yhdysvaltojen S&P500 indeksin nopeat pörssilaskut tapahtuvat yleensä joko syksyllä tai keväällä. Laskut voivat jatkua, mutta noina aikoina ne yleensä jyrkkenevät nopeasti.

Kevyttä Yhteiskunta

Suomalainen aateilmpiiri siirtyy kollektivismista kohti yksilön kunnoittamista ja yksilön vastuuta itsestään

Oikeistolaisuus ja kulttuuriliberaalisuus ovat EVA:n analyysin mukaan lisääntymässä. Tutkimus antaa viitteitä nopeasta asenneilmapiirin muutoksesta.

Puolet suomalaisista asemoi itsensä EVA tutkimuksen mukaan poliittiseen oikeistoon, vajaa kolmannes vasemmistoon ja