Suomalainen identiteetti on vahvistumassa

 

Hyvää itsenäisyyspäivää


Suomen Valtiolippu

Suomen Lippu (1918)

Suomen kauppalippu (1850-luku)

Mikä onkaan suomalaisuuden vetovoima tänä päivänä? Erään mittarin tälle antaa:

  • Tänne muuttamaan halukkaiden lukumäärä. Se kertoo miten moni itse asiassa kunnoittaa meitä ja haluaa omaksua tapamme ja kulttuurimme.
  • Se, että vastaanotamme tänne muita ja autamme integroitumaan yhteiskuntaamme, kertoo meidän oman itsetuntomme vahvuudesta. Luotamme siihen, että että meidän tavassamme elää on sellaista vetovoimaa, jonka maahanmuuttajat haluavat omaksua. Maahanmuuttaja ei ole meille enää muukalainen, joka uhkaa meidän identiteettiämme, vaan uskallamme luottaa siihen että meidän tavassamme on vetovoimaa ja että maahanmuuttajilla on meidän suomalaisuudellemme jotain uutta annettavaa.

Tilastokeskuksen kokoama ja Findikaatorin julkaisema tilasto (alla) kertoo tästä asiasta konkreettista tietoa. Muuttoliike Suomeen kääntyi 1970 luvun aikana niin, että nyt tänne halutaan tulla enemmän kuin täältä halutaan lähteä. Suomalaisuuden vetovoima on tämän tilaston valossa voimakkaampi kuin koskaan ja me myös luotamme omaan identiteettiimme niin että uskallamme ottaa joukkoomme muita.

Mistä tekijöistä vetovoimamme oikein koostuu? Tekijöitä on monia, joista elintaso (BKT asukasta kohden) on toki tärkeä, mutta muut tekijät kuten turvallisuuden tunne, infrastruktuurin toiminta, yrittäjäystävällisyys, työmarkkinoiden toiminta, terveydenhuolto, asumistaso, Suomen status (brandiarvo) ja kulttuuripalvelut luovat varsinaisen merkityksen, joita ilman pelkkä elintaso jää ontoksi kuoreksi.

Elämisen tasoa voidaan mitata monilla mittareilla, mutta minusta USA:ssa laajalti käytetty indikaattori on lahjomattomin ja paras. Se perustuu asunnoista ja kiinteisöistä maksettuun preemioon eri puolilla maata. USA on eurooppalaisesta perspektiivistä yhtenäinen kulttuurialue, jonka piirissä sisäinen muuttoliike suuntautuu jouheasti sinne, missä elämisen kokonaislaatu koetaan parhaaksi. Niinpä kiinteistöjen ja asuntojen hinnoista maksetut preemiot kuvaavat hyvin elämänlaadun arvostuseroa eri puolilla maata. Tilanne myös muuttuu nopeasti. Työ on tärkeä osa elämänlaatua ja muuttoliike suuntautuu tuota pikaa niille alueille, joilla on merkitykselliseksi koettua työtä tarjolla. 

Asuntojen hinnoista maksettu preemio kuvaa myös käsitystä elämän laadusta eri puolilla Suomea. Helsingin keskustaa kaikkine kulttuuripalveluineen arvostetaan ja niinpä keskustan asunnoista ollaan valmiita maksamaan preemiota. Asuntojen hintapreemion avulla mitattu elämän laatu ei kuvaa henkilökohtaista eikä yleistä hyvinvointia, mutta se antaa hyvän ja lahjomattoman mittarin sille mielikuvalle joka suomalaisilla on tietyn asuinpaikan vetovoimalle – käsitykselle elämisen laadusta tuolla paikkakunnalla.

Oheinen Päijät-Hämeen Verkkotietokeskuksen (www.verkkotietokeskus.fi) tuottama graafi  kuvaa preemiota, joita ollaan valmis maksamaan suurimpien Suomalaisten kaupunkien asunnoista. Nämä preemiot ovat kansainvälisessäkin vertailussa kilpailukykyisiä – Suomeen halutaan tulla ja tänne muuttavat ovat valmiita maksamaan preemiota ja niinpä täällä rakennetaan ja kehitetään yhteiskuntaa.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää

 

 

 

 

Hyvää itsenäisyyspäivää


Suomen Valtiolippu

Suomen Lippu (1918)

Suomen kauppalippu (1850-luku)

Mikä onkaan suomalaisuuden vetovoima tänä päivänä? Erään mittarin tälle antaa:

  • Tänne muuttamaan halukkaiden lukumäärä. Se kertoo miten moni itse asiassa kunnoittaa meitä ja haluaa omaksua tapamme ja kulttuurimme.
  • Se, että vastaanotamme tänne muita ja autamme integroitumaan yhteiskuntaamme, kertoo meidän oman itsetuntomme vahvuudesta. Luotamme siihen, että että meidän tavassamme elää on sellaista vetovoimaa, jonka maahanmuuttajat haluavat omaksua. Maahanmuuttaja ei ole meille enää muukalainen, joka uhkaa meidän identiteettiämme, vaan uskallamme luottaa siihen että meidän tavassamme on vetovoimaa ja että maahanmuuttajilla on meidän suomalaisuudellemme jotain uutta annettavaa.

Tilastokeskuksen kokoama ja Findikaatorin julkaisema tilasto (alla) kertoo tästä asiasta konkreettista tietoa. Muuttoliike Suomeen kääntyi 1970 luvun aikana niin, että nyt tänne halutaan tulla enemmän kuin täältä halutaan lähteä. Suomalaisuuden vetovoima on tämän tilaston valossa voimakkaampi kuin koskaan ja me myös luotamme omaan identiteettiimme niin että uskallamme ottaa joukkoomme muita.

Mistä tekijöistä vetovoimamme oikein koostuu? Tekijöitä on monia, joista elintaso (BKT asukasta kohden) on toki tärkeä, mutta muut tekijät kuten turvallisuuden tunne, infrastruktuurin toiminta, yrittäjäystävällisyys, työmarkkinoiden toiminta, terveydenhuolto, asumistaso, Suomen status (brandiarvo) ja kulttuuripalvelut luovat varsinaisen merkityksen, joita ilman pelkkä elintaso jää ontoksi kuoreksi.

Elämisen tasoa voidaan mitata monilla mittareilla, mutta minusta USA:ssa laajalti käytetty indikaattori on lahjomattomin ja paras. Se perustuu asunnoista ja kiinteisöistä maksettuun preemioon eri puolilla maata. USA on eurooppalaisesta perspektiivistä yhtenäinen kulttuurialue, jonka piirissä sisäinen muuttoliike suuntautuu jouheasti sinne, missä elämisen kokonaislaatu koetaan parhaaksi. Niinpä kiinteistöjen ja asuntojen hinnoista maksetut preemiot kuvaavat hyvin elämänlaadun arvostuseroa eri puolilla maata. Tilanne myös muuttuu nopeasti. Työ on tärkeä osa elämänlaatua ja muuttoliike suuntautuu tuota pikaa niille alueille, joilla on merkitykselliseksi koettua työtä tarjolla. 

Asuntojen hinnoista maksettu preemio kuvaa myös käsitystä elämän laadusta eri puolilla Suomea. Helsingin keskustaa kaikkine kulttuuripalveluineen arvostetaan ja niinpä keskustan asunnoista ollaan valmiita maksamaan preemiota. Asuntojen hintapreemion avulla mitattu elämän laatu ei kuvaa henkilökohtaista eikä yleistä hyvinvointia, mutta se antaa hyvän ja lahjomattoman mittarin sille mielikuvalle joka suomalaisilla on tietyn asuinpaikan vetovoimalle – käsitykselle elämisen laadusta tuolla paikkakunnalla.

Oheinen Päijät-Hämeen Verkkotietokeskuksen (www.verkkotietokeskus.fi) tuottama graafi  kuvaa preemiota, joita ollaan valmis maksamaan suurimpien Suomalaisten kaupunkien asunnoista. Nämä preemiot ovat kansainvälisessäkin vertailussa kilpailukykyisiä – Suomeen halutaan tulla ja tänne muuttavat ovat valmiita maksamaan preemiota ja niinpä täällä rakennetaan ja kehitetään yhteiskuntaa.

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää

 

 

 

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan