Korkomarkkinat ounastelevat taantumaa

03 helmikuun, 2016

kai-nyman

Pörssin sakkaamiselle on yleensä olemassa jokin hyvä syy. Ja joskus tuo syy on se, että parempaa tuottoa saa muualta. Dollarimääräiset yrityslainat ovat nyt merkittävän tuottoisia. Heikkojen yritysten CCC kategorian lainoista saa 20% korkoa ja kohtuullisen luotettavista B kategorian lainoista saa niistäkin liki 10% prosentin tuottoa. Sijoittajalle on tosiaan tarjolla osakkeita varmempaa tuottoa ainakin jos katsomme dollarialueen tilannetta.

Dollarimääräisten yrityslainojen korot (Lähde: FRED)

Korkotaso yhdistää maailman vaikutusvaltaisimpien päättäjien yhteisen käsityksen yritysten tulevasta konkurssiriskistä. Se on erittäin luotettava makrotalouden indikaattori ja korkotason nousu edeltää monasti maailmantalouden turbulenssiä. Jos historiaan on luottamista, niin nykyinen korkotason nousu tuo maailmanlaajuisen taantuman ehkä jo loppuvuodeksi 2016 (taantuma-ajat on kuvassa harmaalla). Historialliseen "varmuuteen" kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Taantuman syntyyn vaikuttaa muitakin syitä kuin korkotaso ja niitä kaikkia pitää tarkastella kokonaisuutena.

Kannattaako korkoihin sijoittaa? Yleensä korkopapereihin kannattaa sijoittaa siinä vaiheessa, kun korkotason nousu pysähtyy. Hyvällä ajoituksella voi tehdä erinomaisia tuottoja ja taas liialla hätäilemisellä (sijoittamalla korkopapereihin liian aikaisin) voi periaatteessa varmoillakin korkosijoituksilla saada heikkoa tuottoa. Korkosijoittajankin on osattava asiansa.

Dollarimääräisten korkojen nousuun on seuraavia syitä:

Raaka-aineiden hintojen nopea halpeneminen on ajanut tuottajayrityksiä taloudellisiin vaikeuksiin ja jopa konkurssin partaalle. Nämä ovat niitä CCC kategorian yrityksiä joiden lainoille maksetaan 20% korkoa.
USA:n vienti on kallistuneen dollarin ansiosta sakannut ja vientiteollisuuden huono veto uhkaa vähitellen tarttua kotimarkkinayrityksiin. Tämä seikka lienee B ja BBB kategorian yrityslainojen korkojen nousun takana.
Maailmantalouden riskit ovat merkittävästi kasvaneet. Kiinan talouskasvu on heikentynyt, Brasilia on kriisissä ja öljyntuottajamaiden pelätään ajautuvan vaikeuksiin.
USA:n koronnostolla lienee jotain, joskin vähäistä vaikutusta.

Nimetön artikkeliin Suuret ruotsalaiset konepajat: “Hyviä yrityksiä, joita on kiva omistaa. Tuon Sandvik:n immateriaalioikeuksien (luultavasti ns. yritysarvo-omaisuutta) valtaltava määrä pelottaa minua. En omista sitä.”
Jarmo Asikainen artikkeliin Hyvillä mielin lisää tuottavuutta: “Myin viime kesänä Rauten merkintäoikeuksia reilu kolme euroa kappale. Parin tunnin päästä välittäjä soitti, että pörssi on perunut kauppani, koska…”
Nimetön artikkeliin UNH ei vähästä horju: “Hyvä kirjoitus”
Jarmo Asikainen artikkeliin Pieniin startup yrityksiin voi sijoittaa ostamalla osakkeita ruotsalaisista startup pörsseistä: “Moi, kysymys kaikille, joilla käsitystä noteeraamattomien pohjoismaisten yhtiöiden kauppapaikoista… Pörssistä poistuu yhtiöitä, joilla on esim heikko vaihto, ja joilla on…”
Jarmo Asikainen artikkeliin Keskittämisen vaaroista: “Netissä on jenkkien Finanssivalvontaa vastaavilla sivuilla tiedot sisäpiirikaupoista, voi hakea yhtiön nimellä, katsoin aikoinaan Teslaa, jossa Elon Musk myi suuria…”
Nimetön artikkeliin Keskittämisen vaaroista: “Olen sijoittanut useisiin pieniin kasvuyrityksiin ja olen näiden osalta päätynyt pienentämään hajautusta. Syynä on se, että pari, kolme menestyy ja…”
vieras033 artikkeliin Keskittämisen vaaroista: “”itse arvelen riskien otosta palkittavan enemmän kuin riskien välttämisestä”. Sama arvelu minulla. Tätä tukee myös se, superrikkaat ovat pääsääntöisesti rikastuneet…”
Tapio Haavisto artikkeliin Sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta on oleellista että kaikki pääsevät mukaan: “” Aseteollisuus on tärkein osa puolustuslogistiikkaa.” Sijoittajille tuttu käsite on toimialana ”defence” eli puolustusteollisuus. Vaikka aihe tuntuu hyvin ajankohtaiselta, ei…”