Asemakaavoituksen väärät toimintamallit ovat yhteiskunnan kehityksen jarru
Yksityisen aluekehitystoiminnan edistäminen toisi maankäytön suunnitteluun kilpailua, taloudellista osaamista, vaihtoehtoisia rahoitusmalleja sekä asukaslähtöisyyttä. Näin selviää tänään julkaistusta toimittaja Markku Hurmerannan kirjoittamasta EVA Raportista ”Kaavoihin kangistuneet – Tusina ratkaisua kaavoituksen hitauteen ja tehottomuuteen”.
EVA Raportissa Hurmeranta läpivalaisee kaavoitusjärjestelmää ja määrittelee kaavoituksen pullonkaulat. Listan kärkeen nousevat kaavoituksen ennakoimattomuus sekä liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset.
Raportti esittää, että eri kaavatasojen roolit ja tehtävät on kirkastettava. Kaavoista on poistettava yksityiskohtaiset rakennustekniset ja materiaaleja korostavat määräykset, koska ne nostavat asuntojen hintoja sekä estävät kilpailua ja tuotekehitystä rakentamisessa. Myös autopaikkojen rakentamispakkoa olisi syytä rajata.
Asemakaavaprosessin kesto kuukausina (Lähde: Kaavoihin kangistuneet)
Raportin mukaan tonttimaan tarjontaa pitää lisätä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Maanomistajille tulisi säätää subjektiivinen kaavoitusoikeus, jolla he voivat saada maansa kaavoittamisen vireille oma-aloitteisesti. Erityisellä kaavoitustakuulla pitää varmistaa, että yksityiset kaavaehdotukset pääsevät poliittiseen käsittelyyn.
Hurmeranta kertoo raportissa myös toimista, joilla voidaan sujuvoittaa kaavoitusprosessin etenemistä. Esimerkiksi asemakaavoitusta voitaisiin nopeuttaa luokittelemalla kaavat kiireellisyyden perusteella tärkeysjärjestykseen. Kaavavalitusten määrää taas voitaisiin vähentää edellyttämällä, että valittaja on tehnyt kirjallisen muistutuksen jo kaavaehdotuksesta.
Kommentit