Valtiovarainministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä on pohtinut valtiontalouden kehysjärjestelmän kehittämistarpeita. Menokatto tulisi asettaa siten, että se on linjassa hallituksen julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävien tavoitteiden kanssa. Kestävyysvajeesta johdettu valtiontalouden tasapainotavoite edellyttää valtion menojen vähennyksiä.

Kokemukset vuonna 2003 käyttöönotetusta valtiontalouden kehysjärjestelmästä ovat olleet pääosin myönteisiä niin nousu- kuin laskusuhdanteessa. Työryhmän mielestä kehysjärjestelmää tulisi käyttää jatkossakin, mutta siihen ehdotetaan muutamia muutoksia.

Työryhmän mielestä olisi hyvä laajentaa nykyisen kehysjärjestelmän kattavuutta ja siten lisätä sen vaikutusta julkiseen talouteen. Työryhmä ehdottaakin, että kehysjärjestelmän piiriin siirretään Valtion asuntorahaston ja Maatilatalouden kehittämisrahaston taloudet.

Työryhmä ehdottaa lisäksi, että valtion osuus Kansaneläkelaitokselle kansaneläkelaista johtuvista menoista tulisi siirtää kehyksen ulkopuolelta kehykseen, sillä momentin rahoitus ja siltä maksettavat etuudet eivät enää ole suhdanneherkkiä. Näiden lisäksi työryhmä ei ehdota muita muutoksia kehykseen kuuluvien ja kehyksen ulkopuolisten menojen jakoon.

Hallitusohjelmaan tulisi sisällyttää yleinen kehysjärjestelmän hengen mukainen sääntö kehysmenojen tulkinnan avuksi: "Menosäännön tarkoitus on rajoittaa veronmaksajan maksettavaksi koituvien menojen kokonaismäärää."

Seuraavalla vaalikaudella menovähennyksistä tulisi päättää jo hallitusohjelmassa. Menokaton alle tulisi jättää, kuten tälläkin vaalikaudella, 300 milj. euron vuosittainen lisätalousarviovaraus ja lisäksi vuosittain 100 milj. euroa jakamatonta varausta nousten 400 milj. euroon vuonna 2015.

Työryhmä ehdottaa luopumista ns. osakemyyntitulosäännöstä mm. kestävyysnäkökohtien perusteella. Ns. alijäämärajoitteesta tulisi myös luopua sen vähäisen poliittisen vaikuttavuuden takia.

Infrainvestointipäätökset hallitusohjelmaan

Työryhmä ehdottaa, että suurimmista liikennehankkeista ja niiden rahoituksesta tulisi päättää jo hallitusohjelmassa ja tie- ja ratahankkeista seuraaville vaalikausille aiheutuville rakentamismenoille tulisi asettaa enimmäisraja.

Infra Oy, rahasto, jaksotus tms. keinot madaltaa päätöksenteon kynnystä reaali-investointihankkeissa eivät ole oikea tapa edetä etenkään valtion ylivelkaantumistilanteessa. Sen sijaan liikenneväylien aitoihin maksuihin perustuva rahoitus on kannatettava suunta.

Vaalikauden kehys tulisi asettaa siten, että se on linjassa kestävyystavoitteiden kanssa

Väestön ikääntymisen ja sen aiheuttaman julkisen talouden rasituksen seurauksena tulisi finanssipolitiikan tavoitteenasettelun seuraavalla vaalikaudella muodostaa johdonmukainen julkisen talouden kestävyystavoitetta tukeva kokonaisuus. Menokatto tulisi asettaa siten, että se on linjassa hallituksen julkisen talouden vahvistamiseen tähtäävien tavoitteiden kanssa. Kestävyysvajeesta johdettu valtiontalouden tasapainotavoite edellyttää valtion menojen vähennyksiä.

Lisää tietoa työryhmän raportissa:Kehysjaerjestelmaen_kehittaeminen.pdf