Asuntojen hinnat laskevat ja kauppaa tehdään vähän kun uusien asuntolainojen korko on 4,2%

Asunnot ja metsä

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat heinäkuussa koko maassa 2,6 % edellisestä vuodesta, mutta pysyivät ennallaan edelliseen kuukauteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 3,3 % ja Helsingissä peräti 4,5 % vuoden takaisesta.

”Erityisesti pettymys on pääkaupunkiseutu ja varsinkin Helsinki. Helsingissä hinnat ovat tulleet nyt jo kahtena kuukautena alaspäin, eli jos jotain orastavaa toiveikkuutta noususta aiemmin olikin, se on sulanut pois. Mistään romahduksesta ei ole kysymys, mutta uutiset ovat selvästi negatiivisia”, kertoo PTT:n ekonomisti Veera Holappa.

Asunnonostoaikeet ovat edelleen matalalla, mitä voi selittää kuluttajien heikko luottamus talouteen ja työttömyyden uhka. Korkojen lasku saattaa helpottaa tilannetta, mutta ainakaan vielä se ei ole saanut markkinoita virkoamaan.

Asuntolainoja nostetaan vähemmän kuin aiemmin

Suomen Pankin tilaston mukaan (kuva) uusia asuntolainoja on tänä vuonna nostettu vähemmän kuin viiteen vuoteen. Kauppoja tehdään lukumääräisesti kolmanneksen vähemmän kuin parhaina aikoina.

Suomalaisten kotitalouksien lainavastuut liittyvät lähinnä asumiseen

Suomalaisten kotitalouksien lainavastuista suurin osa (97 Mrd€), on henkilökohtaisia asuntolainoja ja asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja (45 Mrd€). Kulutusluottoja (17,9 mrd€) euroa ja muita lainoja (17,4 mrd€) on huomattavan vähän. Uusien asuntolainojen vähäinen määrä tarkoittaa sitä, että lainoja maksetaan nyt takaisin enemmän kuin niitä otetaan.

Uusien asuntolainojen keskikorko on 4,2 %

Uusien asuntolainanostojen keskikorko oli 4,22 % heinäkuussa. Korkotaso ja vajaa parikymmentä vuotta laskenut elintaso lienevät pääsyitä asuntojen hintojen laskuun.

Suurin osa asuntolainoista on sidottu euriborkorkoihin, lähinnä 12 kk euriborkorkoon. Tämä tarkoittaa sitä, että lainan korkoa tarkistetaan kerran vuodessa.

 

Related Posts

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee