Basf kemianala ja positiivinen muisti
Täällä puhuttiin, että hyvän ja markkinoita paremman sijoittajan hyvä ystävä on valikoiva muisti. Itse esittelen hyvän sijoitukseni eli kemianalan yrityksen Basfin. Aloitetaan lyhyen ajan osinkohisoriasta.
Vuodelta 2004 sait osakkeelta osinkoa 0,85. Vuonna 2004 osake maksoi noin 25 euroa ja kymmenen vuotta ostoksesi jälkeen olet saanut osinkoja jo 76% ostoksesi hinnasta ja nyt osakkeen osinkotuotto suhteessa ostohintaasi on 11%. Voit tietenkin myydä osakkeesi, jos niin haluat, saat siitä yli 80 euroa. Todellisuudessa Basf maksoi tuona aikana enemmän osinkoja kuin käteisosinko kertoo. Vuonna 2004 osakkeiden lukumäärä oli 541 miljoonaa ja nyt osakkeita on 918 miljoonaa ja välissä on vuonna 2008 tehty osakkeen splitti 1:2. Mikäli olisit aina verottomasti ostanut osingoilla lisää osakkeita olisit saanut Basfilla vuotuista tuottoa 17,7%/vuosi.
Matematiikka on kummallista, kun osinko nousee trendinomaisesti lähes vuosittain, pitkään omistamalla alkaa saamaan todella hyvää tuottoa kymmenien vuosien omistukselle. Mikäli Basfin trendi jatkuu ja osinko kasvaa seuraavat kymmenen vuotta samaa tahtia eli 8%/vuosi niin vuodelta 2023 maksetaan osinkoa 5,9 euroa ja kokonaisosinko on jo 61 euroa 20 vuoden ajalta.
Tuolla yrityksellä on ollut varsin hyvä kehitys ja nyt sen tulevaisuus näyttää hyvältä. Itseasiassa koko kemianalan kehitys näyttää hyvältä ja maailmassa on monia ajureita jotka puoltavat tämän alan yritysten vahvaa kasvua. Ajureina on mm. akkuteknologia, ilmastonmuutokset vaikutus kasvinjalostukselle, uudet materiaalit sekä öljynporaus/jalostus. Basf on suurena toimijana hyvin sijoittunut juuri näihin kasvuajureihin. Itse he kertovat olevansa kolmen suurimman toimijan joukossa yli 200 maassa ja tuotantoa heillä on 60 maassa. Tosin myynnistä syntyy liian suuri osuus Euroopasta ja Venäjällä, mutta riskittömiä sijoituksia ei ole.
Itse luotan yritykseen kunnes alan näkemään merkkejä sen alisuoriutumisesta.
Näkymät vuodelle 2014 ovat seuraavat:
Basfilla on monia vahvoja sektoreita ja maatalous tuntuu olevan kovassa nosteessa vaikka öljyteollisuus tuntuu olevan vaikeuksissa. En kehu Basfia vaan väitän, että kemikaalit (materiaalit) tulevat kaiken aikaa tärkeämmiksi ja sektori on tässä tärkeämpää kuin yritys. Tämä on näkynyt myös yritysten tuloksissa josta osoituksena kemikaalisektorin kurssikehitys 25 vuoden aikana.
Muutamia aloja joiden vuoksi kemikaaliyritykset tulevat menestymään.
* Maanviljelys kehittyy ilmastonmuutoksen vuoksi ja se vaatii lannotteilta yhä enemmän
* Liuske-energia tarvitsee erillaisia kemikaaleja
* Ympäristösuojelu ja erilaiset katalysaattorit vaativat katalyytteja
* Materiaalien tullessa kevyemmiksi ja lujemmiksi ne vaativat mutkikkaampia aineita
* Elektroniikka vaatii paljon materiaaleilta kuten vaikka kosketusnäytöt
…..
Kemia ja kemianala tulee kasvamaan tulevaisuudessakin markkinoita nopemmin. Ja tämä olkoon myös puolustuspuhe sektorisijoittamisen puolesta.
Vaikuttaa hyvältä
Kiitos Jarmo perusteellisesta arviosta. Tuolla osinkohistorialla jo on kiinnostava paperi holdaajalle.
Heikki
Osinko
Basfilla on pidempi kasvanvan osingon historia kuin tuossa kerroin. Valitsin vain 10 vuoden jakson, koska se on tasaluku. Vuonna 1995 Basf jakoi osinkoa 437 miljoonaa ja määrä oli 437 (0,36) miljoonaa. Ainoa vuosi kuin sen jälkeen osinko on supistunut oli vuosi 2009. Vuonna 2010 osinko oli jo taas ennätysluvuissa. Osakkeita on ostettu ja niitä on oikeasti mitätöity. Vuonna 1995 osakkeita oli 1219532 kpl ja nyt 918 478. Osakkeiden ostolla ei ole merkitystä jos osakkeita ei mitätöidä.
Omien osakkeiden omistaminen
Kirjoitit "Osakkeiden ostolla ei ole merkitystä jos osakkeita ei mitätöidä." En ole ihan samaa mieltä. Minusta mitätöinti on usein tarpeeton ja lopullinen toimenpide.
Yrityksen itsensä omistamille osakkeille ei tietääkseni makseta osinkoja joten osinkojen jaon kannalta itse omistetut osakkeet toimivat kuten mitätöidytkin.
Jos yritys taas päätyy ostamaan uuden yrityksen tai liiketoimintaa ja haluaa käyttää omia osakkeitaan osamaksuna, mitätöityjä osakkeita ei voi käyttää vaan on tehtävä suunnattu osakeanti kuluineen.
Kun on käytetty itse omistetuja osakkeita, osakkaat omistavat samat osuudet kuin aiemminkin mutta suuremmasta kokoonpanosta. Osakeannin jälkeen taas omistetaan pääsääntöisesti pienempi osuus.
Paremmin arvostettu yritys voi laajentaa toimintaansa hyvinkin edullisesti omia osakkeitaan osamaksuna käyttäen ostamalla joko listaamattomia tai huonommin arvostettuja yrityksiä tai heikommista pörsseistä.
Yhtiöjärjestys voi rajata itse omistettujen osakkeiden määrää mikä tietysti voi rajoittaa tai kokonaan estää tulevat omien osakkeiden ostot, joten siinä mielessä mitätöintiäkin joskus tarvitaan.
Omat osakkeet
Itse omistamille omille osakkeille ei ole järkeä maksaa osinkoa, koska silloin siirrät vain rahaa taskusta toiseen ja riippuen verolaista mahdollisesti verottaja vie omansa tuossa siirrossa. Parempi jättää ne rahat sinne alkuperäiseen taskuun.
Kun muistellaan muutaman vuoden takaisia tapahtumia lähinnä USAsta, niin silloin ostettiin hurjasti omia osakkeita ja niitä ei mitätöity. Ne osakkeet jaettiin osakepalkkiona (optioina) yrityksen johdolle. Miten niistä sijoittaja hyötyi? Kun yrityksellä on omia osakkeita jemmassa yritysostoja varten niin onko se verrattavissa mitenkään osingonjakoon. Ei. Milloin tahansa yritys voi ottaa sinulle annetun osingon pois tekemällä jonkun transaktion niillä. Tehköön suunnatun osakeannin, jos tarvitsee johonkin omia osakkeitaanm ja ostetut osakkeet on syytä mitätöidä.
Esimerkiksi Topdanmarkin oskkeiden määrä on laskenut vuoden 2009 156 881 000 kpl vuoden 2013 113 695 000 kpl, mikä tekee -27%. Tulos on pysynyt suunnilleen samana joten EPS on kuitenkin kasvunut tuona aikana lik 30%. Osakkeet täytyy mitätöidä jotta yritys ei voi ottaa sijoittajalle kuuluvia rahoja pois.
Osinko ja kurssi
Kiitos hyvästä analyysista. Tällaisia yhtiöitä minäkin juuri etsin salkkuuni. Omien tutkimusteni mukaan nouseva osinko ja nouseva kurssi kulkevat myös useimmiten käsi kädessä, korrelaatio on luokkaa 76%. Alla korrelaatiot seuraamistani osakkeista (65 kpl, aineistoa 10 vuodelta).
price eps dividend
price 100 %
eps 73 % 100 %
dividend 76 % 67 % 100 %
Kassavirta ja muuta
Kassavirta on positiivinen eli rahaa heillä on maksaa myös osinkoja.
http://www.marketwatch.com/investing/stock/basfy/financials/cash-flow
Tässä marketwatchin laskelmassa sanottiin, että Basf tuotti kassavirtaa vuonna 2013 noin 7,9 mrd ja se maksoi osinkoa 2,4 mrd. Tosin yritys investoi 5,7 mrd joten tulevaisuudessakin lienee on tulossa kassavirtaa kun ja jos investoinnit tuottavat.
Yritys on iso ja toimii monilla alueilla joten sen kokonaisanalysointi on hankalaa. Ensimmäisen neljänneksen tulos oli ihan OK. Tuon kurssi heiluu Venäjän mukana, koska se tekee paljon yhteistyötä mm. venäläisten öljy-yhtiöiden kanssa ja jos ne laitettaisiin boikottiin, niin se iskisi myös Basfiin.
http://www.basf.com/group/corporate/en/investor-relations/key-financial-data/cash-flows
Osake ei mielestäni ole vieläkään kallis vaikka historia ja kehitys on ollut hyvä. Tässä on 10 vuoden historia:
http://www.basf.com/group/corporate/en/investor-relations/key-financial-data/ten-year-summary
Itse pyrin käyttämään monia asiantuntijoita sijoituspäätöksiä tehdessäni. Asiantuntijoita jotka laittavat omaa rahaansa peliin eikä analyysejä myyviä. Lainasijoittajat ovat hyviä arvioijia yrityksen tulevaisuudesta.
http://www.boerse-frankfurt.de/en/bonds/basf+mtn+13+33+XS0885399583
Yli 14 vuoden lainasta maksetaan nyt alle 3% korkoa. Tämä kuvastaa luottoa yritysken tulevaisuuteen pitkälle tulevaisuuteen. Nokia joutuu maksamaan saman verran neljän vuoden lainasta, vaikka se on juuri deinvestoinut suuren osan itsestään.
Osingonajkosuhde Basfilla on iso, turhan iso. Nettotulos oli vuonna 2013 noin 2,8 mrd ja osinkoja jaettiin 2,4 mrd. EBITDA% on myös laskenut trendinomaisesti. Täältä näet jotain vertailua muihin.
http://www.macroaxis.com/invest/compare/BAS.DE
Kun ulkomaisia osakkeita
Kun ulkomaisia osakkeita salkussa ei ole, niin tässä kaiketi varteenotettava vaihtoehto. Miten verotus suhtautuu ulkomaisista yhtiöistä saatuihin osinkoihin?
Osinkojen verotus
Yksityishenkilöllä verotus menee niin, että Saksa tai Ruotsi tai USA jne. perii osan osinkoverosta ja Suomi loput niin että kokonaisvero on sama kuin Suomessa.
Yrityksillä käytäntö vaihtelee. Jotkut maat/yhtiöt perivät yrityksiltäkin tuon lähdeveron. Eikä sitä hyvitetä samalla tavalla automaattisesti kuten yksityishenkilöillä. En ole jaksanut lähteä näitä myöskään perimään erikseen eri maista, koska kyse ei ole niin suurista summista. Jos yritykseni saa veroa suomalaisilta listayhtiöiltä, veroa ei peritä osingoista, siksi suosin yrityspuolella näitä.