Käyttäjän Piksu Toimitus blogi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asuntomarkkinoiden kehitys on historiallisen tasapainoista

Itsenäisen Suomen asuntomarkkinat ovat kokeneet kovia sotavuosina, öljykriisin aikaan ja 1990-luvun lamassa. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen keräämä sadan vuoden aikajana asuntojen reaalihinnoista osoittaa, että 90-luvun laman isku oli historiallisen ankara. Seuraavalle sadalle vuodelle Suomi lähtee suotuisasta tilanteesta, sillä asuntomarkkinat kehittyvät ja kohenevat talouskasvun vanavedessä.

Kerrostaloasuntojen reaalihintojen muutos 1900-luvun alusta pääkaupunkiseudulla. Pylväät kuvastavat myös koko maan kehitystä, lukuun ottamatta 2000-luvulla tapahtunutta erkaantumista pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Miten virtuaalivaluutat voivat vaikuttaa maailmantalouteen

Virtuaalivaluutat ovat tämän vuoden puhutuimpia aiheita. Ihmekös tuo, sillä Bitcoin on lähes kymmenkertaistanut arvonsa vuoden 2017 aikana. Jotkut väittävät virtuaalivaluutan olevan vain huumekauppiaiden ja pörssikeinottelijoiden leikkirahaa, jolla ei ole todellista arvoa, toisten mielestä se taas tulee mullistamaan maailmantalouden ja vapauttamaan kaikkien maiden kansalaiset keskuspankkien otteesta. Mistä virtuaalivaluutoissa oikeastaan on kyse?

Virtuaalinen raha on varsin vanha keksintö. Ensimmäiset virtuaalivaluutat eivät olleet suinkaan olleet nykyiseen tapaan hajautettuja kryptovaluuttoja, eikä niillä käyty kauppaa pörsseissä. Nykyaikaisten virtuaalivaluuttojen esi-isiä olivat massiivisissa monen pelaajan verkkoroolipeleissä (MMORPG) käytettävät rahayksiköt.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Osakemarkkinoiden nousu näyttää saavan jatkoa

Nordean Lippo Suominen lupaa hyvää. Talous on mennyt tänä vuonna hyvin. Euron vahvistuminen on syönyt Euroalueen ulkopuolisia tuottoja, mutta kaikenkaikkiaan meillä on hyvä osakevuosi takana. Voiko hyvä kehitys jatkua? Kyllä voi. Markkinat ovat nousseet tasatahtia paranevan talouden kanssa eikä ole estettä etteikö nousu voisi vieläkin jatkua. 

Mikään ei jatku ikuisesti ja lasku tulee jossakin vaiheessa. Mutta vaikka meillä on pitkä nousu takana eivät markkinat kuitenkaan katso kalenteria. Kun ei ole hyvää syytä sille että osakemarkkinat kääntyisivät laskuun niin vahvat markkinat todennäköisesti jatkuvat.  Olkaamme siis tyytyväisiä siihen että nousu toistaiseksi jatkunee. 

Kiinnostavimmat markkinat ovat arvostustasojen ja talouskasvun osalta Kauko-Idässä.  Tämä koskee sekä korko- että osake- sijoituksia.

Lisää tietoa: Nordean viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vihdoinkin edullisia suomalaisia indeksirahastoja

LähiTapiola lanseeraa kaksi indeksituottoa tavoittelevaa kohtuuhintaista Eurooppaan ja USA:n markkinoille sijoittavaa osakerahastoa. Kulut (0,3% vuodessa) kilpailevat hyvin parhaiden etf rahastojen kanssa. Tämän tyyppisiä tuotteita on suomalaisilta toimijoilta odotettu (Piksu toimituksen huomio).

- Markkinarahastoissa tavoittelemme Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuottotasoa. Lähtökohtaisesti indeksejä seuraavat rahastot ovat aina pienellä takamatkalla tavoitteestaan rahastojen pientenkin kulujen vuoksi. Markkinarahastoissa otamme perinteisistä indeksituotteista poiketen hieman tasapainoisemman jakauman salkun sisällä. Salkkumme ei ole samalla tavalla tarkasti keskittynyt tiettyihin yrityksiin kuin markkina keskimäärin, sanoo LähiTapiolan markkinarahastoista vastaava salkunhoitaja Anssi Wartiainen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korkoero ennustaa pörssinousulle jatkoa

Keskuspankit kiristävät rahamarkkinoita nostamalla lyhyitä korkoja kunnes niistä viimein saa parempaa tuotto kuin pitkän juoksuajan valtionlainoista (ero on sinisellä käyrällä kuvassa). Tämä on aina johtanut taantumaan (harmaat pystypalkit kuvassa).

Meille sijoittajille on tärkeää että pörssikurssit nousevat (vuoden nousuprosentti punaisilla pylväillä) aina siihen saakka että lyhyet korot ovat pitkiä korkoja korkeammalla ja joskus vielä hieman sen jälkeenkin. Korkoero pitkien valtionlainojen hyväksi on tällä hetkellä noin 0.3% ja historiatiedon perusteella tämä ero riittää kantamaan pörssejä nousuun kenties vielä vuodeksi tai pariksi eikä vielä ole kiirettä pois osakkeista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palvelualoja kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa

Palvelualat ovat Suomen talouden vahvistuva selkäranka. Yksityiset palvelut muodostavat noin 50% ja julkiset noin 20% bruttokansantuotteestamme ja kasvu jatkuu. Yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi Palvelualojen työnantajien (PALTA) mukaan vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttiin. Toimialoista nopeimmin kasvoivat liike-elämän palvelut, työllistämistoiminta, ilmaliikenne, tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Vuoden 2017 aikana liikevaihdon ennustetaan kasvavan keskimäärin 6,5 prosenttia. Palveluala on kasvu-uralla ja  sitä kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa.

Suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointipalvelut, mutta veroja tai velkaa ei haluta lisää   

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Etla suosittaa t&k yritystukia

Suuryrityksiltä (Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliitto) sekä valtion yritystukiorganisaatioilta rahoituksensa saava Elinkeinoeleämän tutkimuslaitos (Etla) suosittaa viimeisimmässä tutkimuksessaan yritystukien suuntaamista T&K tukien muodossa.

Yritykset eivät kykene näkemään tutkimustoiminnan täyttä merkitystä ja Etla kertookin että "On olemassa vahvaa näyttöä siitä että t&k tuilla on Suomessa onnistuttu lisäämään yritysten t&k toimintaa. Ja kun tutkimusten mukaan t&k toiminta heijastuu myönteisesti liikevaihdon tai arvonlisän kasvuun, t&k- tuille tulee tuottoja."  Viranomaisten puuttuminen yritysten sisäiseen rahankäyttöön suuntaamalla tukea yritysten tutkimustoimintoihin on siksi viisasta ja tuottaa tulosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finanssivalvonta varoittaa kryptovaluutoista

Finanssivalvonta:   Bitcoin ja muut kryptovaluutat ovat sijoituskohteina täysin spekulatiivisia. Niiden arvonmuodostuksella ei ole mitään kiinteää pohjaa. Kukaan ei myöskään maksa bitcoinille mitään varsinaista tuottoa, kuten osinkoa tai korkoa. Tuotto-odotus perustuu pelkästään odotuksiin siitä, että joku ostaa kohteen myöhemmin kalliimmalla. Tämän tyyppinen sijoitustoiminta sisältää aina merkittäviä riskejä. Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen markkinahinnat ovat heilahdelleet erittäin voimakkaasti. Lisäksi osa kryptovaluutoista on voitu luoda huijaustarkoituksessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankkikortista tulossa EU:n sähköinen ID kortti (?)

EU kehittää sähköistä ID korttia ja tunnistautumista viranomaispalveluihin. Hanke etenee hitaasti. Syynä on pankkitunnistautumisten yleisyys. Esimerkiksi Suomessa viranomaispalveluihin (suomi.fi) voi kirjautua suomalaisten pankkien tunnuksilla. Tärkein tarve, suomalaisten sähköinen kirjautuminen suomalaisiin palveluihin tulee täytetyksi.

Voisi kuvitella että pankit avaavat jossakin vaiheessa tunnistautumispalvelut myös Eurooppalaisiin rajat ylittäviin viranomaistarpeisiin. Pankeilla ja niiden omistamilla luottokorttiyrityksillä (VISA, Mastercard, ...) on infrastruktuuri valmiina ja niillä on etu puolellaan. Kaikilla on mukanaan pankkikortti ja siihen liittyvät tunnistautumisvälineet. Viranomaisten henkilökortti olisi ylimääräinen vaiva. Nähtäväksi jää syntyykö Eurooppalainen sähköinen viranomais-identiteettikortti ja siihen liittyvät tunnistautumispalvelut vai tuleeko, niin kuin nyt näyttää, pankkikortista ja siihen liittyvästä tunnistutumisesta EU:n tosiasiallinen sähköinen ID kortti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kulutusluottojen suosio kasvoi vuonna 2017

Pitkään niin Suomea kuin muutakin maailmaa piinannut talouslama on kääntynyt viime aikoina hienoiseen nousuun. Yksi selkeä merkki talouden kasvusta on yksityishenkilöiden kiihtynyt kulutus; varsinkin Suomessa tämän talouden veturin ennakoidaan kiihdyttävän nopeuttaan entisestään, koska yhä useammalla on töitä ja sitä kautta myös enemmän ostovoimaa.

Kohentunut talouden tila ja aiempaa alhaisemmat korot ovat kannustaneet suomalaisia myös lainanhakuun. Kulutusluotot ja erilaiset pikavipit kasvattivat suosiotaan vuonna 2017, kun yleisen talouskasvun ja työllisyystilanteen parantumisen rohkaisemina yksityishenkilöt ovat hellittäneet säästämisessä ja sen sijaan ryhtyneet kuluttamaan entistä enemmän.

Parantuneen taloustilan myötä myös lainojen korot ovat madaltuneet, mikä on ollut omiaan rohkaisemaan kuluttajia hakemaan lainaa nopeasti esimerkiksi arjen kuluja tai omia harrastuksia varten.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pikavippejä otetaan yhä ahkerasti

Sanotaan, että kaikki trendit loppuvat aikanaan. Vaikka tämä yleisesti pitääkin paikkansa ei asia kuitenkaan ole näin pikavippien osalta. Pikavippien eli pienlainojen historiallisena esikuvana pidetään yleisesti Yhdysvaltojen payday loanseja eli palkkapäivälaha-lainoja. Palkkapäivälainat olivat alun perin summaltaan pieniä lainoja, jotka myönnettiin asianomaisen osoittamaa palkkatodistusta vastaan ja se maksettiin aina takaisin sovittuna palkkapäivänä. Nykyään pikavipit ovat jo lähes kaikissa länsimaissa osana arkipäivää ja alakohtaisia yrityksiä löytyy globaalisti valtavia määriä. Suomessa ala on kuitenkin kokenut ylä-ja alamäkiä, mutta kaikesta huolimatta pikavippien ottaminen ei ole menettänyt hohtoaan. Onkin varsin mielenkiintoista tarkastella pikavippien sekä niitä tarjoavien yritysten taivalta ja pohtia miten ne ovat saavuttaneet edelleen jatkuvan suuren suosionsa.

Pikavipit rantautuivat yritystoimintana Suomeen vuoden 2005 tienoilla ja koko yritysala kasvoi roimasti ensimmäisten vuosien aikana. Pikavippien laajaan kasvuun yritystoimintana vaikutti vahvasti mm. matkapuhelinteknologian kehittyminen ja internetin yleistyminen jokaisen matkapuhelimen perusominaisuutena. Internetin kautta erilaisten pienlainojen myöntäminen oli vaivatonta ja markkinointi halpaa. Tosin jo ennen internetin tuloa osaksi matkapuhelinten yleistä varustetasoa oli pikavippien ottaminen tehty mahdollisimman helpoksi kaikille niitä haluaville perinteisen tekstiviestin muodossa. Vuoteen 2012 mennessä Suomessa arvioitiin olevan jo reippaat 80 pienlainaa myöntävää yritystä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viime viikon notkahduksen takana on voittojen kotiuttaminen

Osakemarkkinoilla nähtiin pitkästä aikaa notkahdus viime viikolla, mikä sai hätäisimmät sijoittajat jo epäilemään markkinoiden tulevaisuuden näkymiä. Mikä osakemarkkinoita painoi ja mitä on jatkossa luvassa?

Nordea / Lippo Suominen kertoo että pieni takapakki johtui todennäköisesti pienestä voittojen kotiutuksesta eikä takana ole mitään sen suurempaa. Markkina on perusvahva, talous kasvaa eikä markkinoiden ylikuumenemisesta ole kysymys. Voimme siis edelleen katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen.

Lisää tietoa:  Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailman reaalitalous on myötätuulessa

Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat Saksalaisen taloustutkimuslaitoksen IFO:n mukaan nyt korkeimmillaan sitten vuoden 2011. 

Odotukset ovat laajalla rintamalla positiivisia. Iloisen positiivisia mielialoja on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja öljyn hinnannousun siivittämänä myös Lähi-Idässä. Ainoastaan USA:n yritykset odottavat IFO:n tutkimuksen mukaan taloustilanteensa heikkenevän.

Samaan aikaan julkaistu Saksan ja keski-Euroopan taloutta heijasteleva IFO indeksi on sekin kääntynyt kaikilta osin positiiviseen suuntaan. Tämä on iloinen uutinen Suomelle, jonka teollisuuden rakenne muistuttaa metalliteollisuuden osalta Saksaa. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Euro on nyt tasapainossa suhteessa dollariin

Euro on LähiTapiola:n pääekonomistin Jari Järvisen mukaan nyt suurin piirtein tasapainossa suhteessa dollariin eikä suuria korjausliikkeitä ole odotettavissa. Pörssimarkkinoiden maailmanlaajuiset tuotot ovat Euroalueen sijoittajien kannalta olleet tänä vuonna heikompia kuin esimerkiksi dollarialueen sijoittajan kannalta. Ero johtuu Euron vahvistumisesta. 

Valuuttariskeiltä ei Jari Järvisen mukaan voi kokonaan suojautua ja siksi Euroalueen ulkopuolelle sijoittavan pitää hyväksyä että valuuttariski joskus toteutuu.  (Liitteenä 2 min haastattelu)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Venäjään sijoittavat rahastot kasvattavat suosiotaan

Venäjän BKT kasvaa öljyn ja raaka-aineiden hinnannousun seurauksena 2,5% vauhdilla ja Venäjän kauppa kukoistaa.  Venäjään sijoittavat rahastot (esim. etf rahastot RSX ja RSXJ)  kasvattavat suosiotaan. Mutta harva yritys uskaltautuu suoriin investointeihin. Poliittinen tilanne pelottaa.

Vuoden 2017 aikana Suomen vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Yli puolet yrityksistä uskoo vientinsä ja Venäjän talouden yleisesti kehittyvän myönteisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle. Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä 10.11.2017 julkaisemasta Venäjän kaupan barometrista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU on tehokas säännöstöpohjainen yhteisö

EU:n budjetti on pysynyt järkevän kokoisena, noin 1,2% EU:n bruttokansantuottesta ja rahoituskohteet ovat pienestä budjetista johtuen järkeviä.  EU budjetista rahoitetaan muun muassa maiden välisiä liikennehankkeita sekä tavaroiden vapaan liikkuvuuden vaatimaa säännöstöä ja sen valvontaa. EU ei ole pöhöttynyt tulonsiirtounioni vaan tilastojen mukaan tehokas säännöstöpohjainen yhteisö.

Nettomaksumme EU:lle olivat viime vuonna 0,14% Suomen BKT:stä, yhteensä 294 miljoonaa euroa, ilmenee EU:n komission tilastoista.  Suomi maksoi viime vuonna EU:lle yhteensä 1 829 miljoonaa euroa ja sai 1 531 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksut eu:lle ovat noin puolet siitä mitä kehitysyhteistyön nimissä vapaaehtoisesti käytämme kaukomaiden hyväksi (528 miljoonaa).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF ehdottaa Suomelle siirtymistä yrityskohtaisiin palkkaneuvotteluihin

IMF:n lausunto Suomen taloudesta on posittivinen (lyhennelmät piksu toimituksen):

  • Suomen talouden elpyminen jatkuu tänä vuonna 2,8% ja ensi vuonna 2,3% vuosivauhdilla.
  • Rakenteellisissa uudistuksissa on edistytty huomattavasti.
  • Keskitetystä palkkaneuvottelusta pitää siirtyä yrityskohtaiseen järjestelmään.
  • Julkisen talouden lamapuskurit on syytä palauttaa.
  • Suomen rahoitussektori on vakaalla pohjalla.
  • Nordean siirtyminen Suomeen aiheuttaa vastuita (=Nordean asiakkaiden talletussuoja), joihin tulee varautua.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kuluttajaliitto haluaa kuivattaa pikavippimarkkinan

Kuluttajaliitto on laatinut viiden kohdan listan toimenpiteistä, joilla kuluttajaliitto haluaa puuttua pikavippien ja muiden vastaavanlaisten, korkeakorkoisten ja -kuluisten luottotuotteiden aiheuttamiin ongelmiin:

1. Korkokatto koskemaan kaikensuuruisia kuluttajaluottoja

2. Lainasummasta riippumaton kustannuskatto

3. Pikaluottojen mainonta kiellettävä

4. Rikkomuksista tuntuvat seuraamukset

5. Myös korottomat ja kuluttomat luotot lain piiriin

”Talousvaikeuksiin ajautunut henkilö on useimmiten velkaantunut monelle eri taholle ja velkaongelmien taustalta löytyy monesti myös pikaluottoja”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling toteaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tuloskausi on tuonut positiivisia yllätyksiä

Muutamilta suomalaisilta yrityksiltä tuli kylmää kyytiä tuloskauden alkajaisiksi. Tuloskausi on kuitenkin maailmalla ja erityisesti Euroopassa tuonut positiivisia yllätyksiä.

Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Yritysten liikevaihdot ovat kääntyneet kasvuun ja voittojen osuus liikevaihdosta on sekin ollut kasvavaa. Kiinan investointikykysyntä on vilkastunut enteillen hyvää myös eteenpäin mentäessä.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyvien maiden joukkolainoissa on piileviä riskejä

Nebojsa Dimic tarkastelee väitöskirjassaan ”Essays on Emerging Market Finance” kehittyvien markkinoiden tärkeimpien omaisuusluokkien riskisyyttä ja ominaispiirteitä. Klassisen finanssiteorian mukaan markkinaturbulenssin aikaan sijoittajat korvaavat riskisempiä omaisuusluokkia kuten esimerkiksi osakkeita turvallisemmilla omaisuusluokilla kuten joukkovelkakirjalainoilla. Kehittyvillä markkinoilla tämä yhteys on kuitenkin toisenlainen.

Dimic esittää väitöstutkimuksessaan, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoja ei tulisi pitää turvallisina sijoituksina suhteessa kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjoilla on osakkeille tyypillisiä ominaispiirteitä ja ne ovat siten todellisuudessa paljon riskisempiä kuin teorian mukaan voisi olettaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähimaksukortit turvattomia

Varkailla on useita tapoja käyttää lähimaksukorttien tietoja rikolliseen tarkoitukseen. Kuluttajien haasteena on todistaa pankille, että laiton maksutapahtuma on tapahtunut.

Pitkäkyntiset voivat lukea lähimaksukorttien tietoja Tekniikan Maailman (07/2017) testien* mukaan jopa metrin etäisyydeltä niitä koskematta tai näkemättä. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lohkoketjuteknologia on finanssialan muutoksen moottori

Lohkoketjuteknologiasta on syntymässä tapa jolla jatkossa rakennetaan globaalit tietokannat.

Lohkokoketjuteknologiassa tieto tallentuu kryptattuna samanaikaisesti tuhansiin tietokoneisiin. Vain tiedon tallettajalla tai hänen sähköisesti valtuuttamallaan on mahdollisuus lukea tieto.

Lohkoketjuteknologiaa suunnittellaan ja/tai kaavaillaan muun muassa seuraaviin käyttöihin:

  • pankkien väliseksi teknologiaksi jonne tilien saldot ja tapahtumat sekä arvo-osuuksien saldot ja tapahtumat tallennetaan
  • terveysalan globaaliksi rekisteriksi jonne kaikkien ihmisten terveystiedot tallennetaan
  • yritysten tietokantapalvelu, johon yritysten tiedot tallentuvat

Erityisesti finanssiala rakentaa tulevaisuuttaan lohkoketjuteknologian varaan. Lohkoketjuteknologia alentaa finanssialan kustannuksia huomattavasti ja nopeuttaa rahaliikennettä sekä osakekauppojen selvitystä nykyisestä päivissä laskettavista viiveistä sekuntteihin. Finanssiala on muodostanut teknologian käyttöönottoa varten yhteenliittymiä kuten Ripple ja R3/Corda.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Parhailta toimialoilta löytää tulostuottoa tekeviä yrityksiä

Hyvään hajautettuun salkkuun kuuluu osakkeita useammalta toimialalta. Samalla tavalla kuin osakkeita on tärkeä valita huolellisesti, myös toimialapainoja kannattaa optimoida.

Eräs tärkeä tunnusluku valittaessa toimialaa on koko toimialan keskimääräinen tulostuotto (= tunnusluvun p/e käänteisluku). Tämä luku kertoo sen miten hyvää tulostuottoa kyseisen toimialan yritykset tekevät pörssiarvolleen. Tulostuoton tulisi aina olla reilusti yli riskittömistä valtionlainoista saatavan tuoton.

Oheisessa taulukossa on muutaman merkittävän toimialan tulostuotot (perustuvat tulosennusteisiin). Ainakin rahoitusalan (financials), kuljetus ja liikenne (transportation) tulostuotot ovat tällä hetkellä hyvää tasoa. Sen sijaan terveydenhuolto ja energia-ala antavat huonoa tulostuottoa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoituspalvelusta tehdään raskaasti säädeltyä, luvanvaraista puuhaa

Uusi tammikuussa voimaan astuva EU direktiivin mukainen sijoituspalvelulaki kiristää sijoitusalan sääntelyä ja tekee sijoituspalvelujen tarjoamisesta isojen toimijoiden pelikentän. Samalla sijoittajansuoja ja palveluiden läpinäkyvyys kansalaisten suuntaan paranevat. 

  • Sijoituspalveluyrityksille tulee tuotehyväksyntämenettely, jolla varmistetaan myytävän rahoitusvälineen yhteensopivuus suunnitellulle asiakaskohderyhmälle.
  • Sijoitusneuvojille määritellään ammattipätevyysvaatimukset. Ne koskevat myös muuta tietoa asiakkaille antavia henkilöitä.
  • Säännökset sijoitusneuvonnasta ja asiakkaan kuluista tarkentuvat.
  • Kannustimien käyttö kielletään omaisuudenhoidossa ja riippumattomassa sijoitusneuvonnassa. Lisäksi kielletään sijoituspalveluyrityksen sellaiset henkilöstön palkitsemisjärjestelyt, jotka voisivat kannustaa suosittelemaan ei-ammattimaiselle asiakkaalle muita kuin tälle parhaiten sopivia rahoitusvälineitä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi parantaa asemiaan tekoälyn ja tietotekniikan osaajana

Suomi sijoittui viidenneksi Mastercardin ja Fletcher School at Tufts Universityn tekemässä Digital Evolution Index 2017 -tutkimuksessa, jossa kartoitetaan maiden talouden digitaalista kehitystä.

Digitaaliajan menestyjät ylhäällä (Lähde: Mastercard / Digital Trust)

Julkinen sektori on luonut menestystä yhteiskunnan palveluiden digitalisaatiolla ja kansalaiset ottavat uudet palvelut mielellään käyttöönsä. Tietotekniikan ja tekoälyn osaaminen ovat muun muassa laajan peliteollisuuden takia maailman vahvinta luokkaa ja lähtökohdat tekoälyaikakauden menestykseen ovat erinomaiset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiyhdistysliike onnistui korporativiisen yhteiskuntajärjestyksen säilyttämisessä

Kalevi Sorsa -säätiön tutkija Matti Hirvola ruotii tutkimuksessaan " Luottamuksen loppu? Suomalainen sopimusyhteiskunta myllerryksessä 2015–2017  " suomalaisen kolmikantaisen hegemonian säilyttämistä, joka onnistui ammattiyhdistysliikkeen neuvokkaan toiminnan ansiosta.  Porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia. Työnantajajärjestöissä muutosvaade puettiin tavoitteeseeksi edistää parlamentarismia.

Ammattiyhdistysliike onnistui torjumaan Sipilän hallituksen ja työnantajien tavoitteen ideologisesta sopimusyhteiskunnan muuttamisesta 2015–2016. Raskas kilpailukykysopimusprosessi repi kuitenkin myös työmarkkinajärjestöjen sisäiset vuorovaikutussuhteet vereslihalle. Työmarkkinoiden institutionaalinen järjestys muuttui ehkä pysyvästi EK:n vetäydyttyä sopimuspöydistä, tiivistää Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Matti Hirvola tutkimuksensa löydökset.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Björn Wahlroos esittää perustuslakiin 10 korjausehdotusta

Björn Wahlros on julkaissut Suomen perustuslain kehittämistä koskevan pamfletin, jonka sisältö on kompaktisti (lyhennelmät ovat piksu toimituksen tekemiä):

  1. Perustuslakivaliokunnan kokoonpanoa pitää kehittää niin, että jäsenet ovat kauempana päivänpoliittisesta pelistä.
  2. Perstuslakivaliokunnan työtapa tulee muuttaa (perustus-) lainmukaisuutta valvovan tuomioistuimen kaltaiseksi.
  3. Perustuslakivaliokunnan valmisteluorganisaatiota tulee vahvistaa.
  4. Perustuslain mukaisuudelle pitäisi järjestää tuomioistuinperusteinen jälkivalvonta (jotkin menneisyydessä tehdyt lait ja asetukset ovat luultavasti nykykäsityksen mukaan perustuslain vastaisia)
  5. Perusoikeuksien tulkinnassa tulee palata sanatarkkaan tulkintaan. Ja jos sanatarkka tulkinta ei ole nykykäsityksen mukaista, niin sitten muutetaan perustuslakia.
  6. Taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaalioikeudelliset arvokannannotot kuuluvat eduskunnalle, ei perustuslakivaliokunnalle.
  7. Suhteellista vaalitapaa tulee korjata siten, että paikallinen edustus tulee varmistettua ja että hallitus saa riittävän tuen.
  8. Valtiolle menokatto, jota voi nostaa ainoastaan eduskunnan määräenemmistöpäätöksellä.
  9. Presidentin valtaoikeuksien vahvistaminen. Presidentille oikeus valita hallituksen muodostaja ja presidentille eduskunnan päätöksiä koskeva veto oikeus.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maailmantalouden kasvu jatkuu IMF:n mukaan pirteänä

Kasvu on IMF:n lokakuun talouskatsauksen mukaan vahvistumassa ja maailmantalous kasvaa vuonna 2017 3,6% ja vuonna 2018 3,7% vauhdilla. (Liitteenä 2 min mittainen enlanninkielinen video).

Euroalueen, Japanin, kehittyvän Aasian ja kehittyvän Euroopan sekä Venäjän piristyvät kehitykset enemmän kuin kompensoivat Angloamarikkalaisen maailman (USA ja Englanti) haurautta.

Ongelmia on edelleen:

  • inflaatio on heikko
  • raaka-aineen tuottajat eivät ole vieläkään kunnolla sopeuttaneet talouttaan pysyvästi pieneneviin myyntituloihin
  • joidenkin maiden kasvu jää tavoitteista
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työmarkkinajärjestöt perivät 24% palkasta työeläkemaksuina

Ammattiliitot ja työnantajajärjestöt ovat sopineet perivänsä vuonna 1918 työeläkemaksuja keskimäärin 24,4 prosenttia palkasta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennuste vuoden 2017 tuloksista kertoo maatilojen keskimääräisen yrittäjätulon jäävän keskimäärin 13000 euroon. Edellisvuonna se oli 15500 euroa.

Maatilojen määrä vähenee ja maatalousyrittäjä on maaseudulla harvinaisuus. Maatalousyrittäjien määrä on tällä hetkellä 47000. Samassa suhteessa kutistuu myös maatalodelle maksettu tuki.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Käyttäjän Piksu Toimitus blogi