Blomqvistit – viisaudesta ”sakotettiin”…

… eikä tyhmyydestä, kuten sananlaskussa sanotaan. KKO nojaa päätöstään Åke Blomqvistista (s. 1925) siihenkin, että hän oli kokenut sijoittaja.

Minulle jäi joukko kysymyksiä:

– eikö sijoittaja voi jäädä eläkkeelle?

– eikö sijoittaja vanhene?

– eikö rahalla pitäisi saada vastinetta? Lääkärit ja juristit turvautuvat omissa ongelmissaan kollegoittensa apuun, koska katsovat ulkopuolisen pystyvän näkemään asiat tasapuolisemmin ja objektiivisemmin. Blomqvistit maksoivat sijoituksestaan Nordealle sellaiset palkkiot, että niitä vastaan olisi minun mielestäni pitänyt saada parempaakin neuvontaa kuin ilmeisesti jollekin paperinlapulle sutattu maininta Nordean Japanin rahastosta, joka kuulemma oli vain esimerkki. Mihin jäi puuttumaan paperi, jossa sijoitusaika ja haluttu riskiprofiili huomioon ottaen olisi tehty kv. allokaatio. Sellaisella paperilla olisi jo todistusvoimaa, ei sellaisella vakiosopimuksella, jossa sanotaan palkkion ilmenevän pankin hinnastosta. Mielipiteeni KKO:n päätöksestä ilmenee paperista, joka on kotonani, että se siitä.

KKO:n päätös

6 thoughts on “Blomqvistit – viisaudesta ”sakotettiin”…

  1. Ei kai sentään paperilapulle

     

    tuota mainitsemaasi mielipidettä

    Minä olen pitkään ihmetellyt juristin tapaa olla tekemättä muistiinpanoja. Samoin asianajajat neuvovat ettei pidä säilyttää valmisteluaineistoa eikä kirjeenvaihtoa.

    Ehkä tarkoitus on saada kaikki selkeätkin ja hyvin kirjallisesti todistetavat  tapahtumat muistinvaraisina epäilyksen alaiseksi. Silloin niitä voi ja on pakko riidellä jälkeenpäin kaikki kolme oikeusastetta läpi. Hyötyjä tästä on vain ja ainoastaan asianajajakunta.

    Minusta olisi luontevaa pitää päiväkirjaa merkittävistä tapahtumista ja sen todistusvoiman kuvittelisi olevan toista kuin vuosien päästä tapahtuva muistelu.

    Pekka

    1. Skenaario

      Kuten olen meilissä todennut, olen todistajana jatkokäsittelyyn menevässä riitajutussa, jota en taatusti kommentoi muutoin kuin että "juristit ovat ainoita hyötyjiä". Se tässä on nähty, vaikken luojan kiitos ole itse maksaja. 

      Ihan noin yleisellä tasolla sanoisin riitajuttujen ratkaisujen menevän näin. Osapuolten väitteiden mukaan A näytti keskisormea, B sylki päälle ja A sanoi B:lle "vitun homo", jonka tapahtumien selostamisten jälkeen oikeus päätöksessään hylkää B:n kanteen.

      Käsittääkseni suuri osa näyttöä on ko. asiassa muistinvaraista kahdenkeskistä keskustelua. Tämmöisiin minä koulutukseni kautta suhtaudun perin skeptisesti.

      Oma skenaarioni: vanhempi herra on sanonut, että Japani on laskenut jo kauan, eikös sen jo olisi aika nousta. Asuntolainoja lähinnä myöntelevä konttorinjohtaja on sanonut: "Todella mielenkiintoinen näkemys." (Asiakas on aina oikeassa.)

      Jos olen oikein ymmärtänyt, pidetään näytettynä, että vanhemmalla herralla on tosiaan paperilappu, johon pankinjohtaja on pankin selityksen mukaan "esimerkkinä" merkannut: Nordean Japanin rahasto 2 milliä.

       

      Alkup. merkintääni lisäys: entä jos "kokenutta sijoittajaa" kiinnostaa esim. käydyt sodat. Mitä sillä rahalla tekee, jos koko päivä pitää töllöttää monitoria. "Huoleton on hevoseton poika", sanoi vanha kansa.

       

      T. Juha      

      1. Blomqvisteista

         

        Blogissa kysyt eikö Blomqvistien olisi pitänyt saada parempaa palvelua pankilta. Mielestäni kyllä olisi pitänyt esim. kirjallisten dokumenttien muodossa parempaa infoa eri vaihtoehdoista, niiden riskeistä jne. Silti kyllä itse koen että Blomqvistit ovat itse täysin vastuussa sijoittamiensa rahojen menetyksestä. Oikeudenkäynnin materiaaleista käy selvästi ilmi, että nimenomaan hakivat kovaa tuottoa, verottomuutta jne. Niin kun tekee niin joskus riski realisoituu. Vaikka kyse on iäkkäistä asiakkaista, ei pankki voi heidän tahtoaan vastaan kauheasti taistella, eikä pidäkään. Elämä nyt on sellaista että tyhmä, varomaton, liian ahne tai huono-onninen helposti menettää rahaa ja joku toinen siitä sitten ottaa hyödyn. Blomqvistit ovat ilmeisesti olleet molemmissa rooleissa ja ovat edelleenkin melkoisen varakkaita, eli onnistuneet sijoitustoiminnassaan ja hyvä niin.

      2. Silloisen Ratan markkinointiohjeet

        linkissä vuodelta 1999.

        Kiitän molemmista kommenteista. Otan vielä yhden esimerkin. Jos menen yl.lääkärille (yksityinen) ja sanon ruokavalioni olevan 2 l. kossua ja 2 kg. makkaraa / vrk., oletan hänen moittivan "dieettiäni" (ovat jäkättäneet paljon vähemmästäkin…). Käynnille tullee hintaa ~50 euroa.

        Ko. "vakuutus" on kalleimpia sij.muotoja. Palkkio voinee ääritapauksessa lähennellä 5 %. Varmasti moisella sijoitettavalla summalla saa alennusta listahinnoista, mutta ihan taatusti Nordea on saanut em. kuvitellun lääkärinpalkkion "vakuutus"aikana esim. tuhatkertaisesti.

        FK:n Kauppikin myöntelee, että parannettavaa on. Ihan hiljattain työnsin roskiin jonkun esitteen, jossa otsikossa kehuttiin sinne päin että voittaa, nousee tai laskee pörssi. Varmaan siellä alempana kerrottiin tarkemmin, mutta eikös se otsikko kuulu olleenkaan markkinointiin? Ko. vakuutustahan markkinointiin neliömetrin kokoisella plakaatilla, jonka mukaan vakuutuksenottaja voittaa aina. Blomqvistien nimikirjoitus löytynee oletettavasti vessapaperin vahvuisesta monisivuisesta dokumentista, jossa pienellä ja harmaalla präntillä kerrotaan loput ja siihen KKO ja HO lienee nojanneet.   

         

        T. Juha 

      3. Kavahda sijoitusyhtiötä, osakekauppaa ja muuta omaisuutta

        Ne tekevät sinusta kokeneen sijoittajan, jolla ei ole täyttä kuluttajasuojaa (mikäli moista sanaa voi finanssituotteista edes käyttää).

        Kun korkeimman oikeuden mukaan B:n puolisoilla on ollut hovioikeuden tuomiosta ilmenevällä tavalla laaja sijoituskokemus (KKO kappale 18) niin mikä tekee sijoittajasta kokeneen..

        Tässä sitten ote viitatusta hovioikeuskäsittelystä:
        Hovioikeus totesi B:n puolisoiden omistaneen C Oy:n kautta asunto- ja pörssiosakkeita varsin huomattavan määrän. Yhtiö oli myös käynyt arvopaperikauppaa. B:n puolisoilla oli myös ollut muita sijoituksia.

         

        Minusta Jyrki Virolainen on oikeassa nostaessaan esiin näytön arvioinnin kysymyksen ratkaisussa ja sen kuvauksen puutteet.

      4. Prof. Jyrki Virolainen…

        … on erinomainen blogaaja, luen säännöllisesti. Kirjoitin aiheesta Piksuun muuten ensimmäisen kerran 21. 6. 2009 HO:n kanteen hylkäävään päätöksen jälkeen, josta sanoin, että se oli odotuksieni mukainen (kuten oli siis KKO:nkin). Tuossa em. merkinnässäni kysyin, onko HO:n jäsenten takaraivossa jyskyttänyt alitajuinen pelko tuhansista vastaavista oikeudenkäynneistä.

        Joka tapauksessa Talsa neuvoo, että kaikki pitää pankista vaatia paperille. Katsotaan, paljonko pankit ja etenkin Nordea pitkässä juoksussa voittivat vai – voittivatko sittenkään?

         

        T. Juha

Comments are closed.

Related Posts