Buffettin lienee suomen kielellä esitelleet ensimmäiseksi Puttonen ja Kivisaari kirjassaan 1999, s. 57-69.

Vaikka aiheesta paljon puhutaankin, on selvintä rautalangasta vääntää mainitun kirjan esittely aiheesta. Laskusuhdanteessa Buffett sijoittaa erityisesti tunnettuihin brändeihin, jotka tuottavat hyvin ja ovat ison vahvataseisen yhtiön tuotteita. Kyseessä ovat isot ostot usein pörssin ulkopuolelta. Oston jälkeen Buffett pitää sijoituksensa vuosikymmeniä. Vähemmälle huomiolle näyttää jääneen Puttosen et al:n havainto, että Buffett esittelee käsityksiään peräti säästeliäästi ja pitää sijoituskohteiden löytämistä vaikeana, mitkä allekirjoitan.

Buffettia ovat Suomessa pitäneet esillä esim. Henri Elo ja Nordnet-pankin blogaajista etenkin Oksaharju. Näissä käsityksissä on mielestäni hyvin paljon kummallisuuksia:

-Jos haluaa tutustua Buffettin toimintaan 1950-luvulta lähtien, asia kuuluisi oikeastaan historiantutkijoille eikö ainakaan 1980-luvulla syntyneille kauppatieteilijöille. Historiaa ei ole mitään syytä apinoida mekaanisesti, vaan enintään koettaa ymmärtää yleisiä periaatteita. Tässä tapauksessa ratkaisevaa on vain sen ymmärtäminen, että ensin toisen maailmansodan ja sitten kylmän sodan voittanut USA oli aikanaan erinomainen kohdemaa sijoituksille, mitä se mitenkään välttämättä ei ole enää jatkossa. Kasvua taitaa todennäköisemmin löytyä nimensä mukaisesti kasvavilta markkinoilta.

-Buffettin sijoitusprosessiin osallistuu kymmeniä ellei suorastaan satoja asiantuntijoita toisin kuin Suomessa hatusta tempaistuissa Buffettin Suomi-osakkeiden listoissa. Buffettin ostot on siis pyritty tekemään laskusuhdanteessa, mikä ei oikein korreloi ~kerran viikossa löytyviin otsikkoihin ”näitä Buffett ostaisi” (siis jos olisi yhtä suuri finanssinero kuin kyseinen kirjoittaja…)

-Kun seuraa Henri Elon ja Oksaharjun ostoja ja myyntejä, täytyy todeta heidän käyvän kauppaa hurjasti vilkkaammin kuin Buffett.

-Nordnetin bloggaajista parikin nimimerkkiä on ahkerasti liputtanut Talvivaaran nikkelin puolesta. Mikä helvetin brändi on pelkkä raaka-aine?

–Nordnet kampanjoi vakuutusyhtiöiden osakkeiden puolesta tyyliin ”sijoita kuin Buffett”. Julkaistut analyysin tapaiset ovat olleet tavallisen keveitä eikä niissä ole juuri muuta substanssia ollut kuin toteamus, että vakuutusfirmat ovat hyviä, koska Buffettkin on niihin sijoittanut. Erityisesti jälleenvakuutusta on kehuttu. Jälleenvakuutus muistuttaa kovasti 2007 alkaen julkisuuteen tulleita subprime-luottojen arvopaperistamisia. Alkuperäinen vakuutuksenantaja on vakuutuksen myöntänyt esim. Hakkaraisen sahalle ja jälleenvakuutuksen ostaja ei tiedä, kuinka monta kertaa saha on palanut. Mielestäni olisi ihan terveellistä tutustua maailman aikoinaan tunnetuimman vakuutusalan brändin Lloyd´sin historiaan.

– Puheet ”mestarin opetuksista” ovat pelkkää henkilöpalvontaa. Lisäksi olen ymmärtänyt, että kristinuskossa termi ”mestari” olisi jo varattu yksinomaan – Jussi Halla-aholle.

-Nordnetin blogeissa Nokian Renkaista on pulistu kovin paljon. Suomi on tavallisen pohjoinen maa, jonka asutus on keskittynyt eteläosaan. Etelä-Suomessa ei talvirenkaita ole tänä talvena tarvittu kovinkaan montaa kertaa. Nastat kuluttavat asvalttia ja kitkarenkaita poliisi pitää vesisateilla huonoina. Puhutaan sellaisesta kuin ilmaston lämpenemisestä. Pitäisikö tämän Buffett-Jugendin ajatella omaa tulevaisuuttaan omilla aivoillaan 50 vuotta tästä hetkestä eteenpäin eikä selostaa Buffettin oman nuoruuden aikaisia tulevaisuuden näkymiä, vaikka jälkimmäistä on tietysti helpompi tehdäkin.

-Onko Buffettin nimen käyttöön varmasti pyydetty lupaa? Asiaa monimutkaistaa se, että Buffett on käytännön sijoittaja eikä mikään oppirakennelmien tekijä. Jos Buffettin sijoitusta Coca-Colaan verrataan johonkin Helsingissä noteerattuun nakkikioskiin, mukana on kovin vahvasti tulkintaa. Edelleenkään Nordnet ei ole ainoa buffettmaisia sijoituksia suositteleva firma. Oikeastaan Buffettilla on ihan omakin firma, joka ehkä tekee jopa vieläkin enemmän buffettmaisia sijoituksia.

-Luulisi, että suomalaisiin osakkeisiin paremmin sopisi ilmaisu ”minä ja Vaalruusi olemme tätä mieltä”. Taitaa kuitenkin olla niin, että ”Vaalruusin” juristitkin ovat lähempänä, vai?