Suomalaisten ikäpyramidi (oikealla tilastokeskuksen viimeisimpiin tietoihin perustuva) on yläpäästään pullukka ja tällä hetkellä työikäinen väestö vähenee jo neljättä vuotta peräkkäin. Lääkkeeksi on ehdotettu maahanmuuttoa.

Maahanmuutto on vain ensiapua

Maahanmuutto kelpaa ensiavuksi, mutta pitää puuttua perusongelmiin. Syntyvyyteen alhaisuuden aiheuttavia perstekijöitä tunnetaan heikosti, mutta jotain kuitenkin tiedämme.  Yksi selkeä tekijä on koulutuksen rakenne. Pidämme lapsiamme aivan liian kauan opiskelijaelämän köyhyydessä oppimassa taitoja "oikeaa työelämää" varten. Perheen perustaminen työntyy varsinkin korkeakouluopiskelijoilla myöhempään ja sen seurauksena syntyvyys on erittäin huonoa varsinkin korkeasti kouluttautuvilla. Tilanne on parempi autonasentajilla, siivoojilla ja putkimiehillä, jotka vakiintuvat työelämään ja tarttuvat perheen perustamiseen aiemmin.

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos

Eräs tepsivä lääke alhaiseen syntyvyyteen on koulutuksen rakenteen muutos. Elämä on jatkuvaa oppimista ja työn tekemistä ja nuorille tulisikin tarjota ura, jossa kouluttautuminen vaativampiin tehtäviin katkaisee työjaksot aina eläkeikään saakka. Kouluttautuminen vaativiin asiantuntijatehtäviin ja johtotehtäviin tulisi tapahtua samalla tavalla kuin puolustusvoimissa tai merenkulun parissa. Merenkulussa henkilö aloittaa jungmannina ja etenee vähitellen kursseja käymällä aina kapteeniksi saakka. Puolustusvoimissa on samantyyppinen järjestelmä, jossa työ ja perhe järjestyvät uran aikana luontevasti ennen korkeampia opintoja. Ja Saksassa on ammattitaitoon johtava oppisopimusjärjestelmä, joka on kyennyt painamaan nuorisotyöttömyyden lähes nollan tuntumaan.

Jatkuva oppiminen on ihmiselle mahdollista

Onko jatkuva oppiminen ihmiselle mahdollista? Moni esimerkki osoittaa, että kyllä se on kaikille mahdollista. Mutta se edellyttää harjoitusta. Määrävälein tapahtuva kouluttautumista täytyy tapahtua riittävän usein. Kymmenen vuotta yhdessä työssä pakertaneen on vaikea oppia uutta. Urautuminen tapahtuu hämmästyttävän nopeasti.

Monet nykypäivän ammatit vaativat jatkuvaa oppimista. Sähköiset työkalut ja tuotantotekniikka muuttuvat alati. Harvassa ovat enää ne ympäristöt missä uran alkkuvaiheessa saadulla perusteellisellakaan pätevyydellä pärjää eläkkeelle saakka. Uran alkuvaiheessa saatu peruskoulutus on nykyisellään aivan liian pitkä ja ykityiskohtiin paneutuva. Ei ihmisen tarvitse olla lopullisesti valmis astuessaan työelämään. Riittää hyvin, että on tahtoa ja intoa ja oppimiskykyä sekä ympäristö, joka edellyttää jatkuvaa järjestelmällistä opiskelua.

Opintomenestyksestä kunnollinen rahallinen korvaus

Perheen perustaminen, elättäminen ja kohtuullinen elämä ei ole mahdollista, jos menestyviin aikuisopintoihin ei saa järkevän suuruista rahallista tukea. Aikuisopintojen suuntaan siirtyminen edellyttääkin, että opinnoissa menestymisestä maksetaan pienehköä, mutta kuitenkin kohtuullista korvausta. Nykyinen opintotuki ei ole yksilötasolla täysin riittävä kannustamaan työn lomassa tapahtuvaan oppimiseen.

Miten yhteiskunnan rahat saataisiin riittämään suurempaan kuukausittaiseen opintotukeen? Rahat saataisiin riittämään kahdella toimenpiteellä:

• lyhentämällä uran alussa tapahtuvan koulutuksen pituutta ja keventämällä ammattiin liittyviä koulutusvaatimuksia  (vähentäisi ensimmäistä tutkintoaan suorittavien määriä)
• lisäämällä oppisopimuskoulutusta (oppisopimuskoulutuksen aikana tehdään työtä ja opintotuen tarve on siksi pienempää)
• sitomalla aikuisiointojen opintotuki opintomenestykseen (vähentäisi opintotukea saavien määrää ja kannustaisi tehokkaampaan opiskseluun)