Suomen talous ei pääse tukevaan kasvuun vielä alkaneena vuonnakaan, ennustavat Danske Bankin ekonomistit tänään julkaistussa Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat –katsauksessaan. Kansantalouden kokonaistuotanto pysyy vielä ensi vuonnakin alempana kuin finanssikriisiä edeltäneessä suhdannehuipussa 2008. Ilman Venäjän kaupan hyytymistä Suomen talous olisi kasvanut jo 2014.

– Maailmantalouden positiivinen vire alkaa kuitenkin heijastua vähitellen myös Suomeen, mikä näkyy teollisuuden uusien tilauksien nousuna. Euron heikentyminen tukee Suomen vientiä tänä vuonna, ja nettovienti nostaa bruttokansantuotetta. Venäjän kaupan vaikutus vähenee vuonna 2016, summaa pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Matalista koroista pontta kotitalouksille

Kotimaassa haasteita talousnäkymille luovat varovaiset kuluttajat, heikko ostovoima, investointien vähäisyys ja julkisen sektorin säästöt.

– Polttonesteiden halventuminen toisaalta tukee taloutta ja parantaa ulkomaankaupan vaihtosuhdetta. Työttömyys nousee hieman, mutta alle puoleen prosenttiin painuva inflaatio ja matalat korot helpottavat kotitalouksien tilannetta. Samoin kotitalouksien aktiivisesti alkuvuoden aikana hyödyntämät lyhennysvapaat tuovat plusmerkkisen vaikutuksen kotimaan talousnäkymään, summaa Kuoppamäki taloutta edistäviä tekijöitä.

Luottoluokitus vaarassa ilman rakenteellisia uudistuksia

Ennustehorisontin (2015 – 2016) jälkeen Suomen talouskasvu näyttää edelleen jäävän vaatimattomaksi, etenkin ellei hallitus onnistu uudistamaan talouden rakenteita ja lisäämään työvoiman tarjontaa.

– Suomen talouteen on luvassa haurasta kasvua 2015 – 2016, mikä merkitsee rakenneuudistusten lisäksi paineita uuden hallituksen finanssipolitiikalle. Hallitus joutunee päättämään usean miljardin menoleikkauksista. Valtion luottoluokitus uhkaa laskea edelleen, mikäli rakenteellisia uudistuksia ei pystytä viemään eteenpäin, Kuoppamäki varoittaa.

Maailmantaloudessa kiihtyvää kasvua – euroalueellakin valoa tunnelin päässä

Maailmantalouden kasvun odotetaan kiihtyvän kuluvana vuonna. Kuten tyypillistä, taloustilanteet eri maissa ja alueilla poikkeavat kuitenkin merkittävästi toisistaan.

– USA:n talous on jo pidemmän aikaa kasvanut hyvää vauhtia ja suotuisa kehitys jatkunee myös vuonna 2015. USA on jo valmistautumassa ensimmäiseen koronnostoon, kun Euroopassa on vasta lanseerattu uusia keinoja rahapolitiikan elvyttämiseksi, ekonomisti Henna Mikkonen sanoo.

Euroalueella talouskasvu on ollut vaisua, mutta jatkossa moni tekijä tukee euroalueen elpymistä. Näistä merkittävimpiä ovat euron heikkeneminen, öljyn hinnan lasku sekä erittäin elvyttävä rahapolitiikka Euroopan keskuspankin uuden osto-ohjelman kera.

– Kehittyvissä talouksissa maakohtaiset erot ovat suuria. Kiinassa kasvu on rakenteellisesti hidastumassa, vaikkakin taso on edelleen nopeaa. Intiassa kasvu on piristymässä ja voi hyvinkin olla, että Intia ohittaa kasvuluvuissa Kiinan lähivuosien aikana. Venäjän talous on puolestaan painumassa vakavaan taantumaan, nostaa Mikkonen esimerkkejä.

Keskuspankkien rooli talouskehityksen ohjailijoina säilyy suurena myös kuluvana vuonna.

– Huomionarvoista on se, että keskuspankit ovat toimissaan nyt poikkeuksellisen eri teillä; EKP toteuttaa poikkeuksellisia elvytystoimia ja Yhdysvaltojen Fed harkitsee ohjauskoron nostoa. Historiassa keskuspankit ovat tyypillisesti kulkeneet enemmän samansuuntaisesti, ja erot ovat olleet enemmänkin ajoituksessa kuin suunnassa. Tämä rahapolitiikkojen eriytyminen voi aiheuttaa epävarmuutta ja heiluntaa etenkin sijoitusmarkkinoilla, Mikkonen sanoo.

Lisää tietoa: Suhdannekatsaus / maaliskuu 2015