Digitaalisen median markkinat jaetaan nyt
Tällä hetkellä 'internetissä kaiken pitää olla ilmaista' pidetään yleisesti hyväksyttynä totuutena. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla ilmaista edes internetissä, sillä digitaalisesta mediasta ollaan valmiita maksamaan. Vaikeus on siinä, että enää ei ole yhtä liiketoimintamallia kuten esimerkiksi lehtibisneksessä, joka satojen vuosien ajan yksinkertaisesti myi mainostilaa lehdestä ja tuotteen kotiin toimituksen lukijoille. Koska internetissä todellakin on niin paljon sisältöä saatavilla ilmaiseksi, täytyy digitaalisen median liiketoimintamallin olla hyvin perusteltu.
Harva digitaalisessa mediassa toistaiseksi on menestynyt, mutta ne jotka ovat, ovatkin pistämässä uusiksi koko alaa. Talouslehti Fortune laati niin kuvaavia kaavioita perinteisen median ja uuden median rajusta kilpailutilanteesta, että käytän niitä sellaisenaan.
Apple iTunes hallitsee edelleen (Spotify todennäköisesti muuttaa vielä tilanteen) suvereenisti digitaalisen musiikin kauppaa. Jopa niin, että CD-myynti on melko pientä bisnestä iTunesin rinnalla. iTunes (sininen jana kuvassa) myi vuonna 2010 11.7 miljardia musiikkikappaletta, kun CD-medialla kappaleita myytiin enää 2.8 miljardia. iTunesin liiketoimintamallina on saumaton toimitusketju musiikin kuuntelijan laitteelle. Hinta kappaletta kohden on kohtuullinen ja käyttö niin helppoa, että musiikkia tulee helposti ostettua.
Hyvästi CD (keltainen jana kuvassa)! CD-kiekko kulkee vinyylilevyn viitoittamaa tietä harrastajien mediaksi kun massamarkkina on siirtynyt MP3-kappaleisiin ja Spotify-palveluun.
Verkkokauppa Amazon aloitti toimintansa myymällä kirjoja vuonna 1995 ja käynnisti e-kirjojen markkinan 2007. Tämä vähittäiskauppias suunnitteli oman Kindle e-kirjojen lukulaitteen ja e-kirjaformaatin. Liiketoimintamallina saumaton toimitusketju lukijan laitteelle ja yhdellä klikkauksella tapahtuva tilaus. Tässä vaiheessa peli olikin sitten pelattu niiltä Amazonin kilpailijoilta, jotka eivät osanneet lähteä mukaan e-kirjamarkkinaan. Vaikutus oli niin suuri, että Pohjois-Amerikan ulkopuolellakin toimiva Borders-kirjakauppaketju (keltainen jana kuvassa), joka myi siis perinteisiä paperille painettuja kirjoja, meni konkurssiin helmikuussa 2011.
Tällä hetkellä Amazonilla (siniset pallot kuvassa) on liiankin vahva asema e-kirjojen markkinoita ohjaavana toimijana, paitsi Suomessa, jossa e-kirjojen markkinat ovat vielä jakamatta.
Netflix on elokuvavuokraamo verkossa. Yhtiö aloitti liiketoimintamallilla, jossa kiinteää kuukausimaksua vastaan sai määrätyn määrän DVD-elokuvia postitse kotiin oman toivelistan mukaan. Vuonna 2007 Netflix (siniset pallot kuvassa) siirsin mallin internetiin, eli elokuva katsotaan suoratoistona verkosta. Parin viime vuoden aikana verkosta katsominen on lisääntynyt huimasti ja ajanut perinteiset vuokraamot ahtaalla tai konkurssiin. Ennen suurin vuokraamo Blockbuster (keltainen jana kuvassa) meni konkurssiin 2010. Netflixin järjestelmä on aivan erinomainen katsojan kannalta. Tämän lyhyen suomenkielisen videon katsomalla pääset kärryille mikä siinä on niin erinomaista. Netflixin liiketoimintamallina on tarjota niin hyvä palvelu elokuvien vuokrausjärjestelmänsä avulla, että sen kohtuullista kuukausimaksua (alkaen $8/kk) ei epäröi maksaa.
Digitaalisen median markkinat jaetaan nyt
Hieno artikkeli Ari!
Osakesijoittajan kannalta erilaiset liiketoimintamallit ovat hankalia. ”Vaikeus on siinä, että enää ei ole yhtä liiketoimintamallia..”, näin ollen eri yhtiöiden vertailu keskenään on vaikeaa. Kahta täysin samalla tavalla toimivaa yhtiötä on helpompi verrata ja päättää, kumpi on kannattavampi investointi.
Asiakkaan näkökulmasta erilaiset liiketoimintamallit vuorostaan parantavat tilannetta. On hienoa, että asiakas voi valita esimerkiksi elokuvan ostamisen sijaan vuokraamisen ja tarvittaessa tehdä tämän verkon ylitse.
Itse arvotan sijoituskohteita sen suhteen, kuinka suurena koen yhtiön tarjoaman palvelun arvon henkilökohtaisesti. Tuo tapa toimii etenkin kuluttajatuotteissa ja sillä pääsee kurkistamaan liiketoiminmallien eroavaisuuksien ohitse.
Pohdin erilaisia liiketoimintamalleja blogissani ( http://www.menestyminen.fi ) ja kirjoitin digitaalisiin tuotteisiin liittyen artikkelin:
http://www.menestyminen.fi/2011/08/digitaalisten-tuotteiden-5-kategoriaa/
T: Lauri Kutinlahti