Digitaalisten alustojen kehitys ja käyttö korreloivat maan taloudellisen menestyksen ja tulevan merkityksen kanssa. Digitaalisuuden osaaviin kasvaviin maihin kannattaa sijoittaa. 

Digitaalisina perustettujen yritysten vanavedessä nyt myös pk-yritykset ja perinteiset toimialat ovat lähdössä hakemaan kasvua digitaalisilla alustoilla toimivilta markkinoilta. Tiedot käyvät ilmi Accenturen tuoreesta G20 maita koskevasta Five Ways To Win with Digital Platforms -tutkimusraportista.

Raportin Accenture Platform Readiness -indeksi arvioi 16:n G20-maan kykyä tukea digitaalisten alustojen menestystä. Indeksin perusteella Kiina, Intia ja Yhdysvallat ovat alustatalouden kärkimaat vuoteen 2020 mennessä. Euroopan maista Iso-Britannia ja Saksa ovat digitaalisten alustojen menestyjiä. Muiden Euroopan maiden ja kehittyvien markkinoiden ennustetaan puolestaan jäävän kehityksessä jälkeen puutteellisten liiketoimintaa ja sosioekonomista kehitystä tukevien olosuhteiden vuoksi.

Accenturen yhdessä nuorten yrittäjien G20-yhteisön kanssa julkaiseman raportin mukaan digitaalisiin alustoihin investoitiin vuosina 2010–2015 yli 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria, josta yli puolet vuosina 2014–2015.

”Digitaalisten alustojen menestyneimpiä hyödyntäjiä ovat Yhdysvaltojen rinnalla Kiina ja Intia. Näissä maissa alustojen avulla on rakennettu suuria markkinoita erittäin nopeasti”, sanoo Tomas Nyström, Accenturen teknologiajohtaja Suomessa. ”Monet Euroopan valtiot ovat vaarassa jäädä paitsi alustatalouden mahdollisuuksista pirstoutuneiden digitaalisten markkinoiden vuoksi. Vaaditaan monien eri sidosryhmien yhteistyötä, jotta valtiot kykenevät tavoittamaan nämä markkinat sekä tukemaan digitaalisen kulutuksen ja liiketoiminnan kasvua, jota alustayritykset tarvitsevat menestyäkseen.”

Accenturen raportin mukaan maiden sijoittuminen alustavalmiutta kuvaavassa Platform Readiness -indeksissä korreloi G20-maissa voimakkaasti digitaalisten alustojen aktiivisen käytön ja investointien kanssa.

Raportissa suositellaan, että hallitusten ja yritysjohtajien tulisi yhdessä pyrkiä vakiinnuttamaan käyttöön toimintatapoja, jotka edistävät digitaalisia alustoja tukevan ympäristön syntymistä. Näitä toimenpiteitä ovat:

1. Tietosuojastandardien ja -säädösten priorisointi: Edistetään tietosuoja- ja tietoturvalainsäädännön yhtenäistämistä ja joustavaa tiedonsiirtoa rajojen yli.
2. Digitaalisten alustojen huomioiminen säädöstyössä: Testataan säädöksiä uusien teknologioiden ja bisnesmallien rinnalla. Esimerkiksi Ison-Britannian finanssivalvonnasta vastaava FCA on perustanut oman testiympäristön, jossa startup-yritykset voivat testata ideoitaan ilman, että niistä aiheutuu heti kaikkia normaaleja säädösten mukaisia seuraamuksia.
3. Rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin tukeminen: Harmonisoidaan verotus ja standardit, kuluttajansuoja, sopimuslait ja logistiikan infrastruktuuri.
4. Investoinnit digitaaliseen infrastruktuuriin: Esimerkiksi EU:n maksupalveludirektiivi (PSD2) tuo startup-yrityksille mahdollisuuden laajentaa asiakaskuntaansa ja rohkaisee innovatiivisiin liiketoimintamalleihin.
5. Tukea pk-yrityksille: Jaetaan pk-yrityksille tietoa vaihtoehtoisista rahoitusmahdollisuuksista, kuten joukkorahoituksesta, vertaislainoista sekä tieto- ja kuluttajansuojasta. Tuetaan pk-yrityksiä luomalla digitaalisia talousvyöhykkeitä sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi.

Digitaalisista alustoista tulossa oletusliiketoimintamalli
Accenture tutkimusraportin mukaan vain 15 prosentilla Fortune 100 -yrityksistä on digitaalisen alustan liiketoimintamalli. Lisäksi vain 10 prosenttia uusista, digitaalisiin alustoihin keskittyvistä startup-yrityksistä kehittyy kannattaviksi ja itsenäisiksi yrityksiksi tulevina vuosina. Menestyvien digitaalisten alustojen uskotaan kuitenkin yleistyvän, kun pienyritykset ja perinteiset teollisuudenalat alkavat hyödyntää alustoja digitaalisina perustettujen yritysten vanavedessä.

”Digitaaliset alustat eivät ole enää vain Airbnb:n tai Alibaban kaltaisten digitaalisina perustettujen yritysten reviiriä. Niistä on tulossa oletusliiketoimintamalli suurimmassa osassa teollisuuden toimialoja sekä yritys- että kuluttajapuolella”, sanoo Nyström. ”Liiketoiminnan tehostaminen ja kasvu vaativat yrityksiltä täysin uutta lähestymistapaa tuotteiden ja palveluiden luomiseen yhdessä kolmansien osapuolien kanssa sekä tuotteiden räätälöintiin asiakkaille ja niiden dynaamiseen hinnoitteluun. Ratkaisevaa digitaalisen alustan menestymisen kannalta on, että yritykset työskentelevät sellaisten digitaalisten kumppanien kanssa, joiden tuottamat palvelut täydentävät aidosti asiakaskokemusta.”

Tietoja tutkimuksesta
Accenture Platform Readiness Index mittaa 16:ta G20-maata useilla tekijöillä, kuten niiden digitaalisia kanavia ja alustoja käyttävän väkiluvun koko ja digiosaamisen taso, digitaalisen lahjakkuuden määrä sekä maan yrittäjähenkisyyden aste. Accenture mittasi myös, missä määrin yritykset ovat halukkaita jakamaan immateriaaliomaisuutta ja ideoita avoimen innovoinnin hengessä, sekä yritysten teknologiainfrastruktuurin laatua ja niiden kykyä tukea omia teknologioita. Lisäksi mitattiin markkinoiden sääntelyn ketteryyttä ja joustavuutta muun muassa tietosuojaa, tiedon siirrettävyyttä ja kyberturvallisuutta koskevien kysymysten osalta.

Lisää tietoa:

• platform-readiness-index.jpg