Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Digitalisaatio ei ole terminä enää uusi, se on ollut jo vuosia kuuma puheenaihe visionäärien artikkeleissa ja jalkautunut sieltä vähitellen kohti käytännön tekemistä. Digitalisaatio löytyy mainittuna niin viranomaisten tutkimuksissa kuin yritysten strategioissa ja sen vaikutukset alkavat myös vähitellen näkyä. Asia on ollut esillä hallitusneuvotteluissa saakka, sillä Juha Sipilän viidestätoista kysymyksestä yksi käsitteli digitalisaatiota. Lisäksi ministeriöiden julkaisuista löytyy useampikin selvitys aiheesta.

Digitalisaatio on Internetin jälkeinen murros, joka on jo nyt vauhdissa, vaikkakin vasta alkumetreillä. Käsillä oleva murros muuttaa työntekoa, toimintatapoja, liiketoimintamalleja ja kokonaisia toimialoja. Ja muutos ei tarkoita pelkästään Applen, Twitterin, Facebookin tai Googlen robottiautojen tulemista. Kehitys koskettaa kaikkia ja koko arkea, aivan kuten verkkopankki ja sähköposti muokkasivat aikanaan maksutapoja ja viestintää. Orastava muutos näkyy jo pienissä asioissa kuten viihde-elektroniikan saumattomana liitoksena useisiin verkkopalveluihin, kodin valvontakamerojen käyttönä toiselta puolelta maailmaa tai oman auton lämmityksen ohjelmoinnilla puhelimesta käsin.

Kyse ei ole pelkästään tietotekniikasta tai robotiikasta, digitalisaation myötä verkostoitumisen ja teknologian mahdollisuudet valjastetaan tehostamaan yritysten toimintaa ja palvelemaan paremmin kuluttajien arjen tarpeita.  Murroksen suurimpia hyötyjiä ovat perinteisillä toimialoilla toimivat ketterät yritykset, jotka tarttuvat digitalisoinnin tarjoamiin mahdollisuuksiin ensimmäisten joukossa. Yritysten suuntaa ohjaakin entistä voimakkaammin kyky hyödyntää digitalisaation voimaa liiketoiminnan tehostamisessa ja palvelukokemuksen parantamisessa. Tässä kehityspolussa mukaan astuvat myös asiakkaiden odotukset ja odotusten pohjalta tapahtuva kehittäminen tietoverkkojen ja teknologian tuella. 

Sijoittajan kannattaakin seurata digitalisaation etenemistä ja tunnistaa eturintamassa eteneviä yrityksiä. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että digitaalisesti kehittyneimmät organisaatiot ovat tehokkaampia ja myös kilpailijoitaan kannattavampia. Näiden yritysten tunnistaminen ajoissa kannatta, sillä panostukset näkyvät ennen pitkää myös yritysten arvostuksessa. Käytännön esimerkkejä digitalisaation hyödyntämisestä löytyy jo suomaisistakin pörssiyhtiöistä.  Ainakin Cargotec ja Konecranes näyttävät aloittaneen muutoksen läpiviennin strategiasta alkaen. Konecranes listaa teollisen Internetin, asiakaspalvelut ja tietojärjestelmien kehityksen strategiansa kulmakivinä. Vastaava näkemys löytyy myös Cargotecin strategiasta, jossa on mainittu palveluliiketoiminta sekä digitalisointi.

Digitalisaation nostaminen mukaan hallitusneuvotteluiden kysymyksiin osoitti sen merkityksen kansantaloudelle. Taantuvassa kansantaloudessa digitalisaatio tarjoaa keinoja tuottavuuden nostamiselle luomalla samalla uusia työllistämismahdollisuuksia. Strategioiden käytännön toteutus vie kuitenkin aikaa. Vaikka digitaalisia ratkaisuja voidaan yrityksissä ottaa käyttöön nopeasti, niin digitaalisaation todellisten ja mitattavien hyötyjen ja mahdollisuuksien löytäminen on pitkäaikainen haaste. Toivottavasti tuleva hallitus auttaa yrityksiä tämän haasteen hoitamisessa ja luo hyvät puitteet Suomen nostamiselle digitalisaation ykkösketjuun.

Lisätietoja aiheesta:

HS – Sipilä perää visiota Suomelle – HS julkistaa tulevan pääministerin esittämät 15 kysymystä muille puolueille
 

Keskuskauppakamari – Mitä digitaalinen murros on?
 

TEM – Näkökulmia digitaaliseen maailmaan
 

TEM – Raportti: Digitalisaatio muuttaa palvelusektoria voimakkaasti
 

Liikenne ja viestintäministeriö – Digitalisaatio keskisuurissa yrityksissä
 

Konecranes – Strategia

Cargotec – Strategia
 

Digitalist Network

—

Lue Punaisen mukin blogia.