Suomi oli korkean teknologian maa 1998…2008 välisen ajan ja nyt vientiämme dominoivat raaka-aineet ja materiaalit. Muutos on ollut nopeaa eikä pelkästään yhtä yritystä voi syyttää romahduksesta. Muitakin tekijöitä on vaikuttanut samaan suuntaan.

Korkean teknologian osuus maailmankaupasta ja Suomen viennistä (Lähde: Maailmanpankki / Google)

Materiaalit ja raaka-aineet (Kemia, metallit ja metallituotteet, sellu, paperi ja puutavara) muodostavat Tullihallituksen tilastojen mukaan noin 42% viennistämme. Maailman työnjaossa meidän rooliamme ovat raskas prosessiteollisuus, kaivannaiset ja luonnonvarat. Kuulumme Venäjän, Australian, Brasilian ja Chilen kanssa samaan viiteryhmään.  

Suomen viennin rakenne prosenttiosuuksina (Lähde: Tullihallitus)

Syitä muutokselle ovat olleet kustannustaso ja verotuksen rakenne

Suomen kustannustaso oli vaikuttamassa siihen, että elektroniikan tuotanto hävisi meiltä. Elektroniikan tuotanto ei ole erityisen työvoimaintensiivistä, mutta sen siirtäminen on helpompaa kuin esimerkiksi metallituotteiden valmistuksen.

Suomen yritysverotus on ollut tiukkaa. Yritykset eivät tästä syystä ole halunneet näyttää voittoa täällä Suomessa, ja tämä on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että yrityksen sisäiset rahavirrat on ohjattu muualle. Tulosta ja vientiä on näytetty muissa maissa.

Verotus ja kustannustaso ovat merkittäviä tekijöitä, kun yritykset harkitsevat etabloitumista kohdemaahan. Pehmeät, vaikeammin mitattavat arvot kuten koulutustaso, infrastruktuurin toimivuus, väestön ikärakenne ja yrittäjäystävällisyys ovat periaatteessa yhtä tärkeitä, mutta niiden merkityksen pukeminen numeroiksi on vaikeampaa. Siksi ne jäävät usein vähemmälle huomiolle, kun yritykset miettivät kohdemaata.

Suomalaiset yritykset ymmärtävät yhteiskuntamme pehmeämpien arvojen merkityksen, mutta ne ovat silti rakentaneet tuotannollista toimintaansa muualle. Olemme yksinkertaisesti olleet kilpailukyvytön vaihtoehto huolimatta siitä, että meidät on jo vuosia mainittu maailman viiden kilpailukykyisimmän maan joukossa.

Ja kyllä osansa on myös yhden dominoivan teknologiayrityksen toiminnalla. Oli aikoinaan virhe siirtää valtion puhelinkeskus-, mobiilipuhelinkeskus- liiketoiminnat yhden yrityksen haltuun. Ja kun lisäksi tuolle yritykselle siirrettiin vielä valtion haltuun joutunut Saloran matkapuhelin- ja näyttölaite- liiketoiminta, oli kokonaisuus liian iso tälle maalle. Liian suuri yksittäinen riskitekijä toteutui.

Romahdus ei ole pysyvää

Romahduksen jälkeenkin meillä on edelleen olemassa tekijöitä uuteen nousuun:

• hyvä teknologian koulutus, korkea koulutustaso ja teknologian arvostus
• lukuisia pieniä kasvavia yrityksiä sekä peli- että bio- teknologian alueilla
• valistunut media (esim. YLE), joka osaa esittää oikeita poliittiseen linjaan vaikuttavia kysymyksiä
• epäpoliittisista teknokraateista koostuvaa introvertti virkamieskunta, joka osaa arvioida asioita ilman populistista latausta
• kulttuuri, joka arvostaa totuudellisuutta ja rehellisyyttä

Vaikka uuden teknologialiiketoimintaekosysteemin rakentaminen vie enemmän kuin kymmenen vuotta, uskon silti, että pääsemme jossain vaiheessa nykyisestä alhon laaksosta.