Eläkesäästämisen riskit

Eläkesäästäminen on ollut tapetilla pidemmän aikaa ja sitä onkin syytä pohtia vähän paremmin. Varsinkin nyt aihe on ajankohtainen, koska viime vuonna tuli kasa lakimuutoksia. Lisäksi aihetta sivuuttaa pääomatulojen verotus. Käydään läpi minkälaisia vaihtoehtoja eläkesäästämiseen on tällä hetkellä ja onko siitä todella hyötyä.

Miten paljon minä tulen saamaan eläkettä ja milloin pääsen eläkkeelle?

1950-luvulla syntyneet, jotka ovat lähivuosina siirtymässä eläkkeelle voivat vielä nauttia kohtuullisen hyvästä eläkkeestä. Eläke tulee olemaan 40-50% nykyisestä palkasta ilman erillistä eläkesäästämistä. Tilanne on täysin eri nuoremmilla sukupolvilla, joihin uusien eläkelakien leikkaukset tulevat rajummin kohdistumaan. Tänä vuonna tuli voimaan laki elinaikakertoimesta, joka leikkaa nuorten eläkkeitä kymmenillä prosenteilla. Itse olen syntynyt 1976 ja eläkettäni tullaan nykyisen laskurin mukaan leikkaamaan -25,6% (Lähde: Työeläkepalvelu).

Rahallisen leikkaamisen lisäksi kaavaillaan eläkeiän nostamista ja pakotetaan ihmiset työskentelemään kauemmin. Muutamassa vuodessa eläkeikää ollaan jo nostettu 58-vuodesta 63-vuoteen. Tämäkään ei riitä hallitukselle, vaan minimi eläkeikää tahdottaisiin nostaa vähintään 65-vuoteen. Jos pahimmat skenaariot toteutuvat, minun eläkeikä saattaa olla 75-vuotta tai vielä enemmän. Tämän jälkeen saan sitten vielä neljänneksen vähemmän eläkettä, mitä tänä päivänä eläkkeelle jääneet. Veikkaan että omina eläkepäivinäni en paljoa pysty matkustelemaan tai nauttimaan eläkkeestä. Ehkä hallituksen tavoitteena onkin viedä ihmiset töistä suoraan hautaan, näin säästyy kivasti eläkerahoja valtiolta. Varmaa on, että eläkkeeni tulee olemaan pienempi, mitä nykyiset eläkkeet. Varmaa on myös, että eläkeikä on korkeampi, mutta kukaan ei nyt pysty sitä ennalta tietämään.

Eläkesäästämisen riskit

Pidän ideasta, että itse säästäisimme osan omasta eläkkeestä. Mutta tällöin verotuksen pitäisi selkeästi huojentua, koska nykyinen verotus kattaa myös suuremman eläkkeen. Nykyisellään eläkesäästäminen sisältää pitkällä aikavälillä runsaasti riskejä. Pahinta eläkesäästämisessä on ettei näihin riskeihin voi juurikaan vaikuttaa, eikä riskeistä ole myöskään tarkkaa kuvaa.

Iso riski on tietysti eläkeiän nostaminen, jolloin myös suuri osa pitkäaikaissäästäjän varoista siirretäänkin kaukaisempaan ajankohtaan. Nyt saan eläkesäästöt käyttöön aikaisintaan 63-vuotiaana ja tällöin raha jaetaan 10-vuoden ajanjaksolle. Jos eläkeikään tulee muutoksia, tulevaisuuden uudet säästöt saattaa saada käyttöön vasta 65, 68 tai 70-vuotiaana. Koko eläkesäästämisen idea jäädä aikaisemmin eläkkeelle purkaantuu. Nyt tilalle tulee, että sinun on pakko ottaa vapaaehtoinen eläkesäästäminen, jotta tulet toimeen eläkkeellä. Toinen vaihtoehto on tietysti tehdä töitä viimeiseen mahdolliseen ikävuoteen saakka, joka on nykyään 68-vuotta. Tämähän tulee varmasti myös nousemaan lähemmäs 80-vuotta tulevaisuudessa, jos nykyisen kaltaiset eläkelakimuutokset jatkuvat.

Entä sitten verotuksellinen riski? Nykyinen eläkesäästäminen on sidottu pääomatuloverotukseen. Voit vähentää 28% eläkesäästöistä pääomatuloverotuksessa. Eläketulo verotetaan vasta kun eläkettä nostetaan ja tällöin sitä verotetaan pääomatuloverona. Jotkut eduskunnassa puhuvat jo pääomatuloverotuksen korotuksesta. On iso riski, jos pääomatuloverotusta nostetaan kesken eläkesäästämisen. Säästösummasta saakin palautuksina max. 28%, mutta jos tuloa sitten verotetaankin loppupäässä esim. 40%. Veron korotus söisi pahasti eläkesäästämisen tuottoa. Pahimmillaan koko verotushyöty kääntyisi päälaelleen ja säästäminen aiheuttaisi koroista huolimatta tappiota.

Kolmantena riskinä on tietysti sijoitusten arvon heilahtelu. Säästäjä on itse vastuussa eläkerahoistaan, valitsee riskin ja myös kärsii mahdolliset tappiot. Jos sijoitussuunnitelma on tehty väärin ja riskiä on otettu liikaa, saattaa eläkekassasta huveta kurssilaskussa jopa puolet tai enemmän. Näin on käynyt monelle, jotka ovat aloittaneet eläkesäästämisen viimeisen 10-vuoden aikana ja ovat alkaneet nostamaan tuottoja viime vuosina. Kokemukseni mukaan suurimmalla osalla vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajista on sijoitussuunnitelma tehty liian riskipitoiseksi. Tämä tarkoittaa, että eläkesijoituksen paino on eläkeiässä ja myös koko eläkerahan nostamisen aikana 100% osakkeissa, joiden arvo vaihtelee rajusti lyhyellä aikavälillä. Useat viime vuosina vapaaehtoisia eläkkeitä "nauttineet" ovatkin nostaneet eläkkeistä yleensä vähemmän, mitä ovat kuukaudessa sinne säästäneet. Jotta riskit olisivat oikein hallittuja, pitäisi eläkesäästöjä siirtää vähäriskisiin sijoituksiin vuosia ennen suunniteltua nostoa/eläkeikää. Kokemukseni mukaan äärimmäisen harva eläkevakuutuksen sijoitussuunnitelma on tehty näin. Suurin osa vakuutusten ottajista ei tietenkään itse kassaa hallinnoi ja vielä useammin heillä ei edes ole taitoa/halua siihen.

Kysymys kuuluu miksi nykyiset eläkevakuutukset ja säästämisvaihtoehdot on tehty 100% osakkeille ja niin, ettei loppupäässä riskiä vähennetä. Tuntuu että perusteet sijoitussuunnitelmissa ovat täysin hukassa. Noin 60-vuotiaana oikeaoppinen allokaatio olisi 40% osakkeita ja 60% korkoihin, itse pistäisin vielä enemmän korkoihin tässä iässä. Miten moni vapaaehtoisen eläkkeen saajista mahtaa olla toiminut näin? Vastuun pitäisi olla eläkevakuutuksen myyvän yrityksen, mutta käytännössä tämä ollaan jo ulkoistettu asiakkaalle. Asiakkaan säästöt on myös väärin tehtyjen riskisijoitusten lisäksi lypsetty kuiviin suurien kulujen muodossa. Uusi PS-tili onneksi tulee olemaan järkevämpi vaihtoehto, jossa kuluja on huomattavasti vähemmän.

Kannattaako eläkesäästäminen?

Tulemme kysymykseen kannattaako nuoren tai aikuisen säästää eläkkeeseen nykyisen epävarman eläkelain vuoksi? Eläkesäästäminen on hyvä ratkaisu ehkä 10-15 vuotta ennen eläkeikää, koska suuria muutoksia tuskin ehtii tulla näin nopeasti. Tätä pidemmällä aikavälillä eläkesäästämisen poliittiset riskit ovat huomattavat, eikä näitä vastaan voi edes suojautua.

Nyky aikuiset ovat ison valinnan edessä eläkesäästämisessä. Toisaalta eläkkeet tulevat olemaan rajusti totuttua pienempiä ja eläkesäästäminen olisi lähes pakollista kaikille. Sitten toisaalta jatkuvat eläkelakimuutokset tekevät nykyisestä eläkesäästämisestä erittäin riskialttiin sijoituskohteen pitkällä aikavälillä. On vaikea tehdä päätöksiä kymmenien vuosien sijoituskohteista, kun ei pysty laskemaan riskejä.

Itse olen päätynyt siihen, ettei minun ikäisenä kannata vielä aloittaa eläkesäästämistä. Tulen harkitsemaan sitä vasta, kun eläkeikääni on alta 20-vuotta. Nyt aion mielummin sijoittaa ylimääräisen rahan ja pystyn myös nauttimaan heti sen tuotosta. Voihan sitä myöhemmin siirtää suurempia summia eläkesäästämiseen isompina kertaerinä.

Ensimmäistä kertaa vuosiin eläkesäästäminen alkaa oikeasti olemaan kannattavaa uusien PS-tilien myötä. Tuottoa alkaa tulemaan sijoittajalle, eikä tuotto valu kulujen muodossa vakutusyhtiölle. Ainoa peikko eläkeäästämisessä on Arkadianmäen väki, joka säätelee lakeja tuntematta kunnolla tekojensa seurauksia.

Eläkesäästäminen on ollut tapetilla pidemmän aikaa ja sitä onkin syytä pohtia vähän paremmin. Varsinkin nyt aihe on ajankohtainen, koska viime vuonna tuli kasa lakimuutoksia. Lisäksi aihetta sivuuttaa pääomatulojen verotus. Käydään läpi minkälaisia vaihtoehtoja eläkesäästämiseen on tällä hetkellä ja onko siitä todella hyötyä.

Miten paljon minä tulen saamaan eläkettä ja milloin pääsen eläkkeelle?

1950-luvulla syntyneet, jotka ovat lähivuosina siirtymässä eläkkeelle voivat vielä nauttia kohtuullisen hyvästä eläkkeestä. Eläke tulee olemaan 40-50% nykyisestä palkasta ilman erillistä eläkesäästämistä. Tilanne on täysin eri nuoremmilla sukupolvilla, joihin uusien eläkelakien leikkaukset tulevat rajummin kohdistumaan. Tänä vuonna tuli voimaan laki elinaikakertoimesta, joka leikkaa nuorten eläkkeitä kymmenillä prosenteilla. Itse olen syntynyt 1976 ja eläkettäni tullaan nykyisen laskurin mukaan leikkaamaan -25,6% (Lähde: Työeläkepalvelu).

Rahallisen leikkaamisen lisäksi kaavaillaan eläkeiän nostamista ja pakotetaan ihmiset työskentelemään kauemmin. Muutamassa vuodessa eläkeikää ollaan jo nostettu 58-vuodesta 63-vuoteen. Tämäkään ei riitä hallitukselle, vaan minimi eläkeikää tahdottaisiin nostaa vähintään 65-vuoteen. Jos pahimmat skenaariot toteutuvat, minun eläkeikä saattaa olla 75-vuotta tai vielä enemmän. Tämän jälkeen saan sitten vielä neljänneksen vähemmän eläkettä, mitä tänä päivänä eläkkeelle jääneet. Veikkaan että omina eläkepäivinäni en paljoa pysty matkustelemaan tai nauttimaan eläkkeestä. Ehkä hallituksen tavoitteena onkin viedä ihmiset töistä suoraan hautaan, näin säästyy kivasti eläkerahoja valtiolta. Varmaa on, että eläkkeeni tulee olemaan pienempi, mitä nykyiset eläkkeet. Varmaa on myös, että eläkeikä on korkeampi, mutta kukaan ei nyt pysty sitä ennalta tietämään.

Eläkesäästämisen riskit

Pidän ideasta, että itse säästäisimme osan omasta eläkkeestä. Mutta tällöin verotuksen pitäisi selkeästi huojentua, koska nykyinen verotus kattaa myös suuremman eläkkeen. Nykyisellään eläkesäästäminen sisältää pitkällä aikavälillä runsaasti riskejä. Pahinta eläkesäästämisessä on ettei näihin riskeihin voi juurikaan vaikuttaa, eikä riskeistä ole myöskään tarkkaa kuvaa.

Iso riski on tietysti eläkeiän nostaminen, jolloin myös suuri osa pitkäaikaissäästäjän varoista siirretäänkin kaukaisempaan ajankohtaan. Nyt saan eläkesäästöt käyttöön aikaisintaan 63-vuotiaana ja tällöin raha jaetaan 10-vuoden ajanjaksolle. Jos eläkeikään tulee muutoksia, tulevaisuuden uudet säästöt saattaa saada käyttöön vasta 65, 68 tai 70-vuotiaana. Koko eläkesäästämisen idea jäädä aikaisemmin eläkkeelle purkaantuu. Nyt tilalle tulee, että sinun on pakko ottaa vapaaehtoinen eläkesäästäminen, jotta tulet toimeen eläkkeellä. Toinen vaihtoehto on tietysti tehdä töitä viimeiseen mahdolliseen ikävuoteen saakka, joka on nykyään 68-vuotta. Tämähän tulee varmasti myös nousemaan lähemmäs 80-vuotta tulevaisuudessa, jos nykyisen kaltaiset eläkelakimuutokset jatkuvat.

Entä sitten verotuksellinen riski? Nykyinen eläkesäästäminen on sidottu pääomatuloverotukseen. Voit vähentää 28% eläkesäästöistä pääomatuloverotuksessa. Eläketulo verotetaan vasta kun eläkettä nostetaan ja tällöin sitä verotetaan pääomatuloverona. Jotkut eduskunnassa puhuvat jo pääomatuloverotuksen korotuksesta. On iso riski, jos pääomatuloverotusta nostetaan kesken eläkesäästämisen. Säästösummasta saakin palautuksina max. 28%, mutta jos tuloa sitten verotetaankin loppupäässä esim. 40%. Veron korotus söisi pahasti eläkesäästämisen tuottoa. Pahimmillaan koko verotushyöty kääntyisi päälaelleen ja säästäminen aiheuttaisi koroista huolimatta tappiota.

Kolmantena riskinä on tietysti sijoitusten arvon heilahtelu. Säästäjä on itse vastuussa eläkerahoistaan, valitsee riskin ja myös kärsii mahdolliset tappiot. Jos sijoitussuunnitelma on tehty väärin ja riskiä on otettu liikaa, saattaa eläkekassasta huveta kurssilaskussa jopa puolet tai enemmän. Näin on käynyt monelle, jotka ovat aloittaneet eläkesäästämisen viimeisen 10-vuoden aikana ja ovat alkaneet nostamaan tuottoja viime vuosina. Kokemukseni mukaan suurimmalla osalla vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajista on sijoitussuunnitelma tehty liian riskipitoiseksi. Tämä tarkoittaa, että eläkesijoituksen paino on eläkeiässä ja myös koko eläkerahan nostamisen aikana 100% osakkeissa, joiden arvo vaihtelee rajusti lyhyellä aikavälillä. Useat viime vuosina vapaaehtoisia eläkkeitä "nauttineet" ovatkin nostaneet eläkkeistä yleensä vähemmän, mitä ovat kuukaudessa sinne säästäneet. Jotta riskit olisivat oikein hallittuja, pitäisi eläkesäästöjä siirtää vähäriskisiin sijoituksiin vuosia ennen suunniteltua nostoa/eläkeikää. Kokemukseni mukaan äärimmäisen harva eläkevakuutuksen sijoitussuunnitelma on tehty näin. Suurin osa vakuutusten ottajista ei tietenkään itse kassaa hallinnoi ja vielä useammin heillä ei edes ole taitoa/halua siihen.

Kysymys kuuluu miksi nykyiset eläkevakuutukset ja säästämisvaihtoehdot on tehty 100% osakkeille ja niin, ettei loppupäässä riskiä vähennetä. Tuntuu että perusteet sijoitussuunnitelmissa ovat täysin hukassa. Noin 60-vuotiaana oikeaoppinen allokaatio olisi 40% osakkeita ja 60% korkoihin, itse pistäisin vielä enemmän korkoihin tässä iässä. Miten moni vapaaehtoisen eläkkeen saajista mahtaa olla toiminut näin? Vastuun pitäisi olla eläkevakuutuksen myyvän yrityksen, mutta käytännössä tämä ollaan jo ulkoistettu asiakkaalle. Asiakkaan säästöt on myös väärin tehtyjen riskisijoitusten lisäksi lypsetty kuiviin suurien kulujen muodossa. Uusi PS-tili onneksi tulee olemaan järkevämpi vaihtoehto, jossa kuluja on huomattavasti vähemmän.

Kannattaako eläkesäästäminen?

Tulemme kysymykseen kannattaako nuoren tai aikuisen säästää eläkkeeseen nykyisen epävarman eläkelain vuoksi? Eläkesäästäminen on hyvä ratkaisu ehkä 10-15 vuotta ennen eläkeikää, koska suuria muutoksia tuskin ehtii tulla näin nopeasti. Tätä pidemmällä aikavälillä eläkesäästämisen poliittiset riskit ovat huomattavat, eikä näitä vastaan voi edes suojautua.

Nyky aikuiset ovat ison valinnan edessä eläkesäästämisessä. Toisaalta eläkkeet tulevat olemaan rajusti totuttua pienempiä ja eläkesäästäminen olisi lähes pakollista kaikille. Sitten toisaalta jatkuvat eläkelakimuutokset tekevät nykyisestä eläkesäästämisestä erittäin riskialttiin sijoituskohteen pitkällä aikavälillä. On vaikea tehdä päätöksiä kymmenien vuosien sijoituskohteista, kun ei pysty laskemaan riskejä.

Itse olen päätynyt siihen, ettei minun ikäisenä kannata vielä aloittaa eläkesäästämistä. Tulen harkitsemaan sitä vasta, kun eläkeikääni on alta 20-vuotta. Nyt aion mielummin sijoittaa ylimääräisen rahan ja pystyn myös nauttimaan heti sen tuotosta. Voihan sitä myöhemmin siirtää suurempia summia eläkesäästämiseen isompina kertaerinä.

Ensimmäistä kertaa vuosiin eläkesäästäminen alkaa oikeasti olemaan kannattavaa uusien PS-tilien myötä. Tuottoa alkaa tulemaan sijoittajalle, eikä tuotto valu kulujen muodossa vakutusyhtiölle. Ainoa peikko eläkeäästämisessä on Arkadianmäen väki, joka säätelee lakeja tuntematta kunnolla tekojensa seurauksia.

2 thoughts on “Eläkesäästämisen riskit

  1. Suuria varauksia…

    … asetan itse eläkesäästämiselle.

     

    Kasteri: Ainoa peikko eläkeäästämisessä on Arkadianmäen väki, joka säätelee lakeja tuntematta kunnolla tekojensa seurauksia. 

     

    Tähän voi lisätä, että eiköhän joku lainvalmistelija ja lobbaaja saata jotain tunteakin, mutta kahden realiteetin yli emme pääse:

    1) väestön ikärakenne

    2) eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva, ts. nyt työssä käyvät maksavat nyt eläkkeelle olevien eläkkeitä. Väestön ikärakenteesta seuraa, että eläkeläiset ovat yhä suurempi äänestäjäjoukko. Jotenkin minä haistan koko systeemissä keinon saada vapaata markkinoilla liikkuvaa rahaa julkisen säätelyn piiriin – ja tähän hankkeeseen en itse aio liittyä mitenkään.

     

    T. Juha

  2. Eläköön vapaus ja itsenäiset ihmiset

    Minä olen ainakin päätynyt siihen että en halua olla minkään viranomaisen syynin ja pakkovallan alla. Olen jäänyt työttömäksi ja saan nyt taistella työttömyyskassaa vastaan siitä saanko työttömyyskorvausta vaiko en. Tämä antoi esimakua siihen miten eläkevakuutukset (ja Kasterin mukaan myös PS tilit) toimivat – turhauttavaa ja aikaavievää taistelua virkamiesten kanssa, jotka haluavat evätä eläkkeet ja etuudet kaikin mahdollisin keinoin. 

    Haluan olla oman itseni herra ja säästän itselleni ja käytän säästöni sitten kun haluan. Avustan mielelläni muita, mutta en mielelläni viranomaisten kautta vaan teen itse henkilökohtaisesti töitä muiden hyväksi. Ja se on elämäni tärkeintä sisältöä.

    Mutta kuinka olenkaan kyllästynyt viranomaisten holhoukseen ja kaikenlaisiin ongelmiin, jotka seuraavat siitä että viranomaiset epäilevät ihmisiä väärinkäytöksistä ja teettävät tämän takia kaikenlaista kyykyttämistä ja blanketin täyttämistä.

    Eläköön vapaus.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihailema kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com