Eläkevakuutusrahamme vaarassa, jos finanssialan pahimmat riskit toteutuvat

   Suomen finanssisektorin stressitestin tulokset osoittavat, että merkittävästi heikentyvä toimintaympäristö aiheuttaisi sopeuttamistarpeita erityisesti henki- ja työeläkevakuutussektoreilla. Stressitestin mukainen toimintaympäristö edellyttäisi monilta henki- ja työeläkevakuutusyhtiöiltä sijoitusten riskitason alentamista.

Yhtiöiden lähtökohtatilanne tämän vuoden stressitestiin oli edellisvuoden testiä heikompi, koska vakavaraisuustasot alenivat vuonna 2011. Stressitestin mukainen muutos riskinkantokyvyssä ei kuitenkaan olisi huomattavan suuri. Pankki- ja vahinkovakuutussektorien osalta tulokset osoittivat riskinkantokyvyn säilyneen lähes ennallaan ja vahvana.

– Stressitestin perusteella suurin haavoittuvuus Suomen finanssisektorilla liittyisi sijoitusmarkkinoiden kehitykseen. Sen sijaan finanssisektorin kyky kestää makrotalouden heikkenemistä olisi testin mukaan hyvä, johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Toimintaympäristön riskitekijät erilaisia pankki- ja vakuutussektoreilla

Pankkien osalta oletettu makrotalouden voimakas heikkeneminen kasvattaisi luottotappioita, mutta ne säilyisivät edelleen kohtuullisen matalalla tasolla. Lyhyen markkinakoron matala taso heikentäisi korkokatetta ja liiketulosta huomattavasti, mutta pankkisektori kokonaisuutena säilyisi voitollisena ja vakavaraisuus hyvällä tasolla. Finanssiryhmittymien omat varat ylittäisivät stressiskenaariossa selvästi omien varojen minimivaatimuksen.

Kaikkien vakuutusyhtiöiden sijoitusten nettotuotot muodostuisivat skenaariossa negatiivisiksi. Tämä alentaisi vakavaraisuustasoja etenkin henki- ja työeläkevakuutussektoreilla. Yhtiöiden vakavaraisuus säilyisi kokonaisuutena tyydyttävällä tasolla, mutta monet yhtiöt joutuisivat tekemään sopeuttamistoimenpiteitä riittävän vakavaraisuuden säilyttämiseksi.

– On tärkeää, että vakavaraisuuden hallinnassa ylläpidetään kaikissa valvottavissa ennakoivasti riittäviä puskureita toimintaympäristön heikkenemisen varalta. Puskurien tärkeys korostuu EU:n velkakriisin aiheuttaman epävarmuuden syventyessä, apulaisjohtaja Jukka Vesala painottaa. Finanssivalvonta käyttää stressitestin tuloksia hyödykseen arvioidessaan säännöllisesti, onko yksittäisen valvottavan tarpeen vahvistaa pääomiaan tai alentaa riskinottotasoaan.

Koko finanssisektorille yhtenäinen testi

Stressitesti toteutettiin maalis-toukokuussa Finanssivalvonnan ja sen valvottavien yhteistyönä. Stressitestillä arvioitiin liiketuloksen ja vakavaraisuuden kehitystä negatiivisessa toimintaympäristössä. Käytetty stressitestiskenaario oli sama kaikille stressitestiin osallistuneille valvottaville. Skenaario kattoi vuodet 2012–2013, ja se laadittiin yhteistyössä Suomen Pankin kanssa.

Skenaario kuvaa huomattavan negatiivista ja epätodennäköistä, mutta mahdollista toimintaympäristöä, ja sillä testataan valvottavien riskinkantokykyä. Stressitestissä keskityttiin vakavaraisuuden testaamiseen, eikä siinä testattu pankkien likviditeettitilanteen ja varainhankinnan mahdollisia muutoksia. Stressitestissä ei myöskään otettu huomioon sopeuttamistoimenpiteitä, esimerkiksi muutoksia sijoitusallokaatiossa tai kululeikkauksia, joihin valvottavien johto ryhtyisi toimintaympäristön heiketessä skenaarion mukaisesti.

Related Posts