Elintarviketeollisuutemme osaa tuotannon ja tuotekehityksen, mutta markkinoinnin ja brandinrakennuksen osaaminen ontuu
Suomen elintarviketeollisuus (Raisio, Atria, Apetit, Anora, Olvi, Fodelia, Fifax, HKSacan) on Etlan mukaan taitava tuotannon ja tuotekehityksen osaaja, mutta elintarvikeyrityksemme ovat onnettoman huonoja markkinoimaan ja viemään tuotteita maailmalle. Maailmanlaajuisia tai edes Euroopanlaajuisia tuotemerkkejä ei ole taitavasta insinöörityöstä huolimatta syntynyt.
Etlan selvitys pureutuu elintarviketeollisuutemme vahvuuksiin ja heikkouksiin
Suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotannosta noin 90 prosenttia suuntautuu Etlan mukaan kotimaiseen käyttöön ja vain noin 10 prosenttia menee vientiin. ETLA:n selvityksen ”Suomen Elintarvikealan työn tulevaisuus: Toimintaympäristöanalyysi” (Etla Raportti 149) mukaan elintarvikealan yritykset voisivat löytää uusia kasvumahdollisuuksia edistämällä vientiä – ja erityisesti korkean arvonlisäyksen tuotteiden vientiä.
Elintarviketeollisuuden kannattavuus Suomessa ei juuri poikkea muusta teollisuudesta tai palvelualoista. Elintarviketeollisuuden käyttökateprosentti on kaikkina tutkimuksen tarkasteluvuosina 2008–2022 yksityisiä palvelualoja korkeampi ja joinakin vuosina myös koko tehdasteollisuutta korkeampi. Alatoimialoista panimoteollisuus on säännönmukaisesti muita aloja kannattavampaa. Suhteellisissa t&k-panostuksissa ja työn tuottavuudessa elintarvikeala häviää kotimaiselle tehdasteollisuudelle, mutta pärjää erinomaisesti kansainvälisessä vertailussa. Suomalaisen elintarviketeollisuuden jalostusaste on myös kansainvälisesti huipputasoa.
Kansainvälisestä vertailusta kuitenkin ilmenee, että suomalaisten yritysten on vaikeaa kilpailla henkilöstökuluilla. Elintarviketeollisuuden palkat ovat Suomessa linjassa muun teollisuuden kanssa: nimellispalkat ovat samankaltaisia kuin koko tehdasteollisuudessa ja korkeampia kuin palvelualoilla. Palkkataso on kuitenkin verrokkimaita Ruotsia ja Saksaa korkeampi.
“Elintarviketeollisuuden ei ole syytä pelätä kansainvälistymistä”
Palkkakustannukset eivät kuitenkaan kerro koko totuutta alan kilpailukyvystä, sanoo tutkimuksesta vastannut Etlan tutkija ja Etlatiedon tutkimuspäällikkö Martti Kulvik.
– Palkkakustannukset ovat meillä vertailumaita korkeammat mutta samaan aikaan kustannuskilpailukyky, joka ottaa huomioon myös tuotannon määrän ja laadun, on pysynyt hyvällä tasolla kansainvälisessä vertailussa. Samaan aikaan myös alan kannattavuus on melko hyvä, ja pärjäämme kansainvälisestikin työn tuottavuudessa ja t&k-panostuksissa, pohtii Kulvik.
Tällä hetkellä suomalainen elintarviketeollisuus on vertailumaita kotimarkkinakeskeisempää. Vientiosaaminen on myös korostunut useissa elintarvikealan osaamistarpeita kartoittavissa kyselyissä ja tutkimuksissa.
– Suomalainen elintarviketeollisuus menestyy tilastojen valossa mainiosti verrattuna verrokkimaihin, joten kansainvälistymistä ei ole syytä pelätä, Etlan Kulvik toteaa.
Tulevaisuuden lupaavia tekijöitä elintarviketeollisuudelle ovat muun muassa kuluttajien korkea arvostus kotimaista ruokaa kohtaan ja toimialan suhteellinen vakaus suhdannevaihteluiden edessä. Myös kuluttajien kiinnostus kasvipohjaisen ruokaan, vastuullisuuskysymykset ja ilmastonmuutoksen torjuminen tarjoavat monia kehitysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Jopa huoltovarmuudesta huolehtiminen voi myös auttaa kotimaista elintarviketeollisuutta, tutkijat katsovat.
Tämä on nyt mutua, mutta elintarviketeollisuudella saattaa olla joitakin muita teollisuuden toimialoja enemmän raaka-aineen saatavuuteen liittyviä haasteita, jos haluttaisiin ruokkia koko Eurooppaa tai peräti maailmaa.
Suomalainen alkutuotanto on suunnilleen mitoitettu ruokkimaan suomalaiset ja hieman sen yli. Skaalaus ylöspäin johonkin eurooppamittakaavaan voi olla yllättävän vaikeaa. Tai jos käytettäisiin ulkomaisia raaka-aineita, kaksinkertaisten rahtikustannusten (tuonti ja vienti) merkitys nousee suureksi. Elintarvikkeissa kun tyypillisesti kuljetetaan paljon vettä.
Mutta onhan tämä toimiala, jossa on ihan liikaa totuttu pyörimään omissa nurkissa ja tekemään sitä, mitä on tehty samalla mallilla jo 50 vuotta.