Elintaso ja kulttuurieroja voidaan mitata kvantitatiivisesti

Talous Yhteiskunta

Uusi mittari antaa nykyisin käytössä olevia paremman, kvantitatiivisesti laskettavan ja yksityiskohtaisemman kuvan elintaso- ja kulttuuri- eroista.

Kansalaista kohden laskettu ostovoimakorjattu tulo on parhaita nykyisin käytössä olevia mittareita

Elintasoa on tyypillisimmin mitatattu tuotantoon sidotuilla mittarilla, Bruttokansantuote kansalaista kohden (tai jos halutaan olla huolellisia niin käytetään ”kansantalouden käytettävissä olevaa tuloa kansalaista kohden”)

Kun halutaan päästä edes jollakin lailla lähelle kansalaisten kokemaa elintasoa, niin tätä lukua on korjataan ostovoimapariteettikorjauksella.  Korjaus tehdään olettamalla, että kaikissa maissa kulutetaan samaa, länsimaisen standardikulttuurin tavarakoria ja korjataan elintasoeroja tämän tavarakorin hintaerojen perusteella. Samanlaisen tavarakorin käyttämisen yhteydessä tehdään kuitenkin virhe. Eivät kaikkien maiden kulutustottumukset ole samoja. Suomalaiset matkustavat kesäisin etelään, mutta ranskalaiset käyttävät rahansa rivieralla. Suomalaiset käyttävät suksia ja luistimia ja pelaavat pesäpalloa kun taas ranskalaiset pelaavat jalkapalloa jne…

Kulttuurien eroja voidaan mitata vertaamalla eri maiden ostoskoreja keskenään

Elintasoeroja voidaan kuitenkin mitata kvantitatiivisesti, kun otetaan huomioon kulttuurien erilaisuus. Kun suomalainen vertaa itseään johonkin muuhun hän luonnollisesti ajattelee asiaa omalta kannaltaan. Mitä minun kulutustottumusteni ylläpitäminen maksaisi esimerkiksi Ranskassa? Hän vertaa ososkorinsa tuotteiden hintoja Ranskassa ja Suomessa. Mitä suurempi ero, sen suurempi ero on kulttuureissa. Ja ranskalainen ajattelee luonnollisesti samalla tavalla. Hän vertaa oman ostoskorinsa tuotteiden hintoja ranskassa ja suomessa. Mitä suurempi ero  sen erikoisempana maana hän pitää suomea. Näistä luvuista saadaan kulttuurien väliselle erolle kvantitatiivinen mitta.

Jos joku on matemaatikko ja haluaa tarkan määritelmän käsitteelle ero, niin neliöllinen normi yli kaikkien tuotteiden taitaa olla melko sopiva tähän tarkoitukseen.

Ostoskorien eroja hyödyntämällä saadaan kulttuurilliset piirteet huomioon ottavat mitat elintasoeroille

Suomalainen luonnollisesti miettii ranskalaisten elintasoa omien kulutustottumustensa perspektiivistä. Hän miettii miten hänen nykyiset kulutustottumuksensa tulisivat täytetyiksi, jos hän muuttaisi Ranskaan. Ranskaan muuttaneen suomalaisen elintaso on näin ajateltuna suurin piirtein suomalaisen ostoskorin hinta ranskassa kerrottuna ranskalaisen ihmisen saamalla tulolla. Tällä mittarilla hän ajattelee ranskalaisten elämisen tasosta.

Samalla tavoin ranskalainen ihmettelee viinin hintoja suomessa ja ajattelee että onpa kallis maa. Suomalaisten raukkojen tulotaso on heikko ja lisäksi he joutuvat vielä maksamaaan päivittäisestä viinistäänkin noin hirveästi. Hän näkee suomalaiaten elintason omien silmälasiensa läpi. Ja noiden prillien läpi suomalaisten elintaso on yhtä kuin suomalaisen saama tulo kerrottuna ranskalaisen ostoskorin hinnalla Suomessa.

Elintasoja voidaan siis huolimatta erilaisista kulutustottumuksista ja kulttuureista verrata keskenään. Mutta ei synny yhtä yleispätevää lukua tietyn maan elintasosta. Sen sijaan syntyy kokonainen matriisi erilaisia elintasoeroja. Suomalaisten kokema ranskalaisten elintaso ja päinvästoin. Suomalaisten kokema ruotsalaisten elintaso ja päinvastoin. Kulttuurit ovat monidimensioisia ja näin syntyvä mittaristo kertoo näistä eroista.

 

Lisää tietoa:

 

 

Kuva Jean-Louis SERVAIS Pixabaystä

 

Vastaa

Related Posts

Kirjat

Naapurineljännes

30.11. 1939 voittamaton puna-armeija (=ei voittoja) vyöryi Suomeen vapauttamaan nälkää näkeviä työläisiä sorron ikeestä. Puuhassa oli mukana suurta kansansuosiota nauttinut O-V Kuusinen ”hallituksineen”. Koska puna-armeija