1) Oletan koronan synnyttävän otsikoita ja volatiliteettia jatkossakin, mutten usko sillä olevan suurempaa vaikutusta talouden perusteisiin. Lääkkeitä kehitetään ja tähänkin asti on pärjätty.

2a) Inflaatio synnyttää vähemmän otsikoita ja ehkä jopa vähemmän volaa, mutta se on merkittävä asia, koronaa merkittävämpi. Inflaatio koettelee jo sellaisenaan sijoitustuottoja ja varallisuutta. Omaisuutta myytäessä sijoittaja maksaa inflaatiosta veroa, joten Marinin hallituksen talouspolitiikka on jatkossakin erittäin vakaalla pohjalla. Viimeisessä lauseessa on hyvä kuitenkin huomata vähäinen sarkasmin mahdollisuus.

2b) Sijoitusten ostovoiman laskeminen on pieni asia sen rinnalla, JOS korkoja todellakin olennaisesti nostettaisiin. Koronnosto romauttaisi pörssin ja kiinteistömarkkinat sekä toisi pankeille valtavia luottotappioita, minkä takia koronnosto voi olla epärealistinen skenaario. EKP rahoittaa euromaiden valtioitakin vastoin kaikkia periaatteita ja sääntöjä. Sellainen ongelma vain säilyy, etteivät nollakorot ole normaali ilmiö yhtään sen enempää kuin elävä ihminen ilman verenpainetta tai sydämensykettä.

2c) Yritysjohto on vuosikymmeniä tuudittautunut tilanteeseen, jossa monet tuotantopanokset – esim. elektronikomponenttien hinnat – ovat laskeneet ja lähinnä vain yritysjohdon omat palkat, palkkiot, edut ja tantiemit ovat nousseet. Muun henkilöstön mahdolliset palkannousut on kompensoitu automaation ja kehittyvissä maissa tapahtuvan alihankinnan mahdollistaneilla irtisanomisilla Suomessa. Hyviin tuloksiin on päästy oikeastaan aika helposti. Kun enää ei voida edes Suomen markkaa devalvoida, yritysjohdon on tasapainoiltava sillä, millä hintakilpailun tasolla markkinaosuuksista pidetään kiinni. Veikkaan, että markkinaosuuksista pidetään liiaksi kiinni.

3) Ikärakenteen takia henkilöstöpula pahenee ja luo palkankorotuspaineita. Energiapula helpottanee tuotantoa nostamalla. Komponenttipula voi olla vaikeampi ratkaista, sehän edellyttäisi, että EU:ssa ja USA:ssa jaksettaisiin tehdä enemmän ja laadultaan parempaa työtä. Realistisempaa on sijoittaa alihankintaa enenevästi Aasiaan Kiinan ulkopuolelle, mutta hetkessä sekään ei onnistu.

4) Hävittäjävalinnassa 10.12.2021 ei ollut mitään yllättävää. Valittu oli varmastikin ehdokkaista paras. Päätös oli loogista jatkoa jo 1992 tehdylle Hornet-päätökselle. Sen sijaan pariin asiaan kiinnittäisin huomiota:

4a) Tampereen Pirkkala oli Suomen pysyvistä r.a. hävittäjätukikohdista uusin. Outoa, että juuri Tampereelta poistettiin pysyvän r.a. hävittäjätukikohdan status (vaikka muu ilmavoimien toiminta siellä jatkuukin.) Hornetit toimivat Rovaniemeltä ja Kuopiosta käsin. Tietysti hävittäjä voi päivystää millä hyvänsä maantie- ym. kiitoradalla, mutta suurin osa hävittäjistä on rauhan aikana Rovaniemellä ja Kuopiossa samoin kuin joukko kiinteitä laitteita. Kumpikin paikkakunta on haavoittuvampi idästä tulevaa hyökkäystä ajatellen kuin Tampere. Sijainnit ovat kaukana Etelä-Suomesta, jolla kai silläkin jokin merkitys on.

4b) Ilmatorjunnan tarkastajana 1980-luvulla toiminut ev. Ahti Lappi on vanhoilla päivillään pitänyt sitkeästi aselajiaan esillä. Lentotukikohta tarvitsee it:tä suojakseen, joten Lapin käsityksillä on loogista tukea. Ja hävittäjänkin tärkein ominaisuus on sen ohjusaseistus, ei esim. nopeus, jota engl. Typhoonin osalta korostettiin. Pelkän nopeuden perusteella olisi pitänyt hankkia Mig-25 / 31.

PK-seutua suojaavat kuorma-autosta ammuttavat Amraam-ohjukset, siis samat joita F-18 ja -35 käyttävät. Mukaan tarvitaan tietysti sensoreita, mutta niidenkin kanssa hinta on F-35:n hinnasta alle 10 % laskettuna yhtä kuorma-autoa á 6 ohjusta kohden.

Suomen puolustusvoimien silloinen materiaalijohtaja antoi 2000-luvun alussa ymmärtää, että sodassa Horneteihin riittäisi vain yksi täysi ohjuskuorma konetta kohti, siis kyse olisi silloin paljolti kertakäyttöisestä lentokoneesta. Uusia ohjuksia lienee sotatilanteessa toivotonta tilailla mistään maassa, jolle jo kangasmaskien hankkiminen oli vaikeaa. IT:n r.a. käyttökustannukset ovat pienemmät kuin F-35:n ja s.a. taistelukestävyys suurempi, sillä ei tarvita mitään kiitoratoja.

5) Kehottaisin lämpimästi lukemaan linkin https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/ukraina-ja-suomikin/  tekstin aiheesta Venäjä, Ukraina ja Suomi. Kirjoittaja on merkittävimpiä ns. kansalaisjournalisteja maassamme.

Paria asiaa tähdentäisin:

5a) Epävarmoina haemme turvaa lauseesta ”Putin on ihan fiksu mies, vähän vain näyttelee”. Nuo ihan samat sanat on lausuttu Hitleristä, Stalinista, Maosta, Pol Potista, Idi Aminista etc., you name it.

Ihan fiksu mies ymmärtäisi, ettei hyvinvointi tule maan pinta-alasta, jota Venäjällä on jo valmiiksi enemmän kuin millään muulla valtiolla. Ratkaisevaa on se, miten resursseja hyödynnetään. Esim. Alankomaat ja Sveitsi ovat onnistuneet suunnattomasti Venäjää paremmin. Tällaista asiaa ”ihan fiksulle miehelle” ei ole KGB:n direktoraateissa opetettu.

5b) Ukrainalla on kylläkin merkittävät asevoimat, esim. panssariajoneuvoja mainitaan olevan jopa lähemmäs 10.000. Varaosista ei puhuta mitään.

Mutta Naton kannatus Ukrainassa ei ole suuri (kuten ei täällä Suomessakaan) ja siellä puhutaan slaavilaista kieltä äidinkielenään. Kirjaimet ovat kyrillisiä ja suurin osa ukrainalaisista ymmärtänee venäjää, jota maan asukkaista kolmannes puhuu äidinkielenään. Ukrainan lisäksi puhutaan sekakieltä suržykiä. Ortodoksit on maan merkittävin uskonto ja maa on siis Venäjän ja NL:n entinen osa.

Jos sota syttyy, Venäjä on taatusti varmistanut viidennen kolonnan asemat Ukrainan asevoimissa ja turvallisuusjoukoissa. Voiko Ukrainan hallitus luottaa edes henkivartijoihinsa?

5c) Kukaan ei tiedä, minkä päähänpistonsa Putin toteuttaa. Vaikkei Ukrainaan hyökättäisikään, Putinin hallinto on jatkuvasti turvautunut väkivaltaan. Ja jos Ukrainasta päästään sopuun, se saavutetaan siis väkivallalla uhkaamalla.

5d) Suomen osalta kuurupiilon pitäisi päättyä. Huolimatta ”keskusteluyhteydestä” Suomen ja Venäjän välillä, Venäjä on faktisesti ilmoittanut Suomenkin Natojäsenyyden olevan venäläisen asian. Lainaus Putinin puheesta on Kremlin omilta sivuilta “While engaging in dialogue with the United States and its allies, we will insist on the elaboration of concrete agreements that would rule out any further eastward expansion of NATO and the deployment of weapons systems posing a threat to us in close proximity to Russia’s territory.”

Putinin tekstiin voi lisätä, että JOS Nato tuntuu uhalta, ehkä Venäjän kannattaisi lopettaa naapurimaihin hyökkäily, sillä se vähentäisi tarvetta liittyä Natoon.

Suomen osalta olisi hyvä ymmärtää, etteivät asiat häviä sillä, että niitä kieltäytyy ajattelemasta. Maantieteen merkityksen voi kääntää niinkin, että olemme reunavaltio siinä kuin Puola tai baltit. Ruotsi tuntuisi ehkä hienommalta seuralta, mutta emme voi kopioida Ruotsin turvallisuuspolitiikkaa, sillä se perustuu Suomen selän takana kyhjöttämiseen. Juuri tähän dilemmaan kaatui Suomen turvallisuuspolitiikka 1930-luvulla. Reunavaltioksi olimme mielestämme liian hienoja, mutta Ruotsista, ententestä (Ranska, Englanti) tai Kansainliitosta uskottavaa tukea ei tullut.

Baltian kolme pikkuvaltiota ovat satsanneet puolustukseensa suhteellisestikin Suomea vähemmän, mutta niillä on Naton turvatakuut, jotka jopa Venäjän ulkom. Lavrov on myöntänyt tehokkaiksi.  ”Kaikki tietävät, että Venäjä ei hyökkäisi koskaan Nato-maahan”. Naton ulkopuolisista maista hän ei puhunut mitään.

Jos Mäntyniemeä vartioisivat kuvan tunnustuksettomat sotilaat, eräs ylipäällikkö twiittaisi, että kieltämättä hiukan huolestuttavalta kyllä ainakin juuri nyt näyttää Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne, pitäisikö Nato-jäsenyyttä harkita vielä kerran uudelleen.

Jos tekstini Niinistöstä ovat tuntuneet pisteliäiltä, sanon suoraan, että minua kauhistuttaa miehen puheet kasakoista (vie, mikä ei ole lujasti kiinni). Kasakat ovat venäläisten sortama kansallinen vähemmistö, ihan sama jos sanoisi Saksassa, että juutalainen (tai Suomessa mustalainen) vie, mikä ei ole lujasti kiinni. Eivät kasakat uhkaa Suomen turvallisuutta. Noilla ”tiedoilla” Venäjän-suhteita on hoidettu.

Johtajan pitäisi johtaa. SDP:stä valittu Ahtisaari liputti julkisesti Naton puolesta jo kymmenisen vuotta sitten. 2016 hän sanoi: ”Natoon olisi pitänyt liittyä jo aikoja sitten”. Sanna Marinilta tuskin kukaan odottaa juuri mitään, mutta kok:sta valitun Niinistön olisi pitänyt saada suunsa auki jo hyvin kauan sitten, viimeistään Krimiä miehitettäessä.