Kauppalehdessä tänään julkaistun artikkelin ja Hay Group:in tekemän pohjoismaisen vertailun mukaan suomalaisista 43% kokee työpaikkansa työilmapiirin epämotivoivana. Vastaava luku Ruotsissa on 24% ja Tanskassa 25%. Organisaatioiden johtamiskokemukseni perusteella voin sanoa, että 70%:n alle putoava motivoituneisuus on hälyyttävää ja 60%:n alle putoava vastaavasti katastrofi. Suuri yksittäinen selittävä ero eri pohjoismaiden välillä on tutkimuksen mukaan johtamistyyli.

Olen aikaisemmissa kirjoituksissani todennut, että osaksi yrityksen sijoittajaviestintää tulisi liittää tietoa asiakas- ja työntekijätyytyväisyydestä sekä niiden kehittymisestä. Aivan samoin kuin annetaan tietoa taloudellisista tunnusluvuista, markkinaosuuksista jne. Asiakas- ja työntekijätyytyväisyys ovat elintärkeitä indikaattoreita yrityksen mahdollisuudesta menestyä tulevaisuudessa.

Miksi motivaatio on tärkeää? Motivaatio on yrityksen toiminnallista pääomaa. Motivoiduksi itsensä tunteva on tehokas toimissaan. Maailmanlaajuisen hyperkilpailun vallitessa yrityksen, yhteisön ja yksilön tehokkuus on kilpailukykyedellytys (basic competitive requirement). Riippumatta siitä, mitä edustat ja missä roolissa toimit, asiakkaasi ja markkina edellyttävät tehokkuutta. Olemme Suomessa heränneet siihen tosiasiaan, että monet perinteiset toimialat ja niitä edustavat yrityksemme eivät enää lähtökohtaisesti täytä kilpailukykyedellytystä tavanomaisen tehokkuuden suhteen. Tässä tilanteessa yritykselle jää mahdollisuus menestyä uusiutumisen avulla.

Yrityksen uusiutuminen tapahtuu usein kriisin kautta ja valitettavasti sitä toteutetaan Suomessa kriisijohtamisen menetelmin, eli asiaa valmistellaan liian pienessä piirissä suljettujen ovien takana ja se jalkautetaan  perusteettomalla käskyttämisellä organisaatioon. Näin toimimalla syödään organisaation motivaatio- ja luottamuspääoma, minkä jälkeen yleensä yrityksen osaamispääomaan tulee jatkon kannalta kriittinen vaje. Uusiutumisessa yritys hakee ennen kokemattomia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan (competitive advantage). Monesti se on hyppy tuntemattomaan. Onnistuminen tässä suuririskisessä muutoksessa edellyttää organisaation motivaatiopääoman täysimääräistä hyödyntämistä. Osallistava ja valmentava johtaminen kasvattaa motivaatio- ja luottamuspääomaa ja ottaa käyttöön organisaation koko sopeutumis- ja uudistumispotentiaalin. Selvitysten mukaan osallistavat ja valmentavat yritykset tekevät parasta tulosta.

Ehkä meidän sijoittajien olisi syytä alkaa taloudellisten kasvu- kannattavuus- ja vakavaraisuuslukujen lisäksi seuraamaan yritysten johtamiskulttuuri-indeksiä akselilla käskytys/kontrollointi – osallistuvuus/valmennus tai suoraan organisaation motivaatiopääomaa.