Epäsuosittuja ratkaisuja Suomen pelastamiseksi

Astellessani tänään ulos Valtioneuvoston linnasta, mietin millä Suomi saataisiin uuteen nousuun. Mieleeni tuli muutama karkea suuntaviiva, jotka yhtä aikaa toteutettuina voisivat antaa lupauksen paremmasta tulevaisuudesta, mutta jotka ovat poliittisesti mahdottomia läpiajettavia demokratian vallitessa. Nyt pelko pois, sillä en edistä demokratian korvaamista paremmin toimivalla vallankäytöllä vaan ajattelin heittää ajatuksenjyviä ilmoille. 

Talous perustuu paperirahaan ja talouskasvu luotonlaajentumiseen. Tästä kannattaa lukea rautalankamalli www.jaakkosavolainen.fi blogista. Toistaiseksi kun Suomen luottoluokitus on Euroopan kärkikastia ja meitä pidetään kaikin puolin mallikkaina eurooppalaisina, Suomi voisi vierailla lainamarkkinoilla ja hakea hieman runsaammin lainaa.  Nythän sitä saisi erittäin edullisesti http://www.tradingeconomics.com/finland/government-bond-yield . Kymppivuotisen valtionlainan korko on noin 1,6 prosenttia. 

Otetaan lainaa 10 – 20 mrd euroa ja luodaan sillä uutta talouskasvua Suomeen. Nyt lainaa otetaan vuosittain suoraan kulutukseen. Lainamarkkinoilta saataisiin ne Häkämihen ihmettelemät puuttuvat miljardit, joilla voitaisiin luoda kaivosteollisuutta Suomeen. Ehdottaisinkin kaivosveron sijaan valtionyhtiön perustamista railakkaasti lainarahalla. Täytyyhän sitä kultaa kaivamalla (ja muita metalleja) aikaansaada yli 2 prosentin vuotuinen tuotto rahoille. Ei siinä tarvitse mikään pörssipohatta olla onnistuakseen. 

Osa teistä muistaa minun ehdotelleen tätä eri saunatilaisuuksissa jo kaksi vuotta sitten. Muistaakseni minulle tarjoilu lopetettiin järjestelmällisesti näiden puheenvuorojen jälkeen.

Toinen sijoituskohde lainarahalle voisi olla valtion vuokra-asuminen. Lainarahalla uutta vuokra-asuntoa pystyyn ihan rohkeasti, kyllä siitä saadaan yli parin prosentin vuokratuotto rahalle.

Kolmas epäsovinnainen ajatus verokannan kasvattamiseksi olisi omistusasunnon myyntivoiton ainakin osittainen verottaminen. Jos nyt ei uskalleta koskea ihan kuumalla raudalla niin miten olisi miedompi vaikka 10 prosentin myyntivoittovero. Tämä ohjaisi asumistottumuksia ja hillitsisi arvonkehitystä. Tiedän, että tästä on helppo vetäistä johtopäätös, että tämä nostaisi asuntojen hintoja. No ei nosta. Sillä jos nostaisi, niin eiköhän sitten nosteta veroa vaikka 60 % tasolle, sillä minä ainakin haluan kovat arvonnousut, mikäli ne saadaan ihan vain veroprosenttia korottamalla. 

Neljäntenä linjauksena olisi houkutella uusia verovirtoja Suomeen luomalla Suomesta yritysverotuksen kautta houkutteleva kotipaikka yrityksille. Lasketaan yhteisövero 11,5 % tasolle, jolloin Suomi on houkutteleva laskeutumispaikka Euroopan bisneksien kotipaikaksi kansainvälisille yrityksille. 

Pelkona on tietenkin nykyisestä verokertymästä luopuminen, mutta mahdollisuutena on, että katiskaan jää uskomattoman suuri saalis. Kyse on vain rohkeudesta. Myönnän tehneeni tämän laskutoimituksen hiekkalaatikolla nelivuotiaan tyttäreni avustamana, mutta kyllä tämä saa yrityskenttään yllättävää liikehdintää. 

Viidentenä palikkana torniin lisätään enkelisijoitusten verokohtelun huomattava keventäminen. Nyt ollaan jo pian tilanteessa, joka antaa meille edes jonkinlaisen mahdollisuuden selvitä tulevista tyrskyistä ja väestön ikääntymisestä. 

Tehdään tulevaisuudesta meille kaikille iloinen ja runsas,

Matias

 

P.S. Lisäävätkö nämä Espanjan ja Italian luottojen palovakuutusten hintojen kehitys luottamusta siihen, että kriisi on ratkaistu?

 

 

 

 

 

 

 

2 thoughts on “Epäsuosittuja ratkaisuja Suomen pelastamiseksi

  1. Johdannaisista

    Sen verran noista johdannaisista joista Jaakko Savolainen puhui, että vaikka niiden sääntelyä ja läpinäkyvyyttä pitäisi varmasti lisätä merkittävästi, ei noita uskomattomia summia pidä sinänsä vielä säikähtää, sikäli kun ne nyt paikkansa pitävät (ihmettelen kyllä näitä lukuja joihin olen ennenkin törmännyt vähän eri mittaisina). Suuri osa noista johdannaisista on korkojohdannaisia, joita periaatteessa käyttää jokainen, joka käyttää lainaturvassaan korkokattoa. Näitä hedgejähän käytetään molempiin suuntiin, jolloin suuri osa niistä sulkee toisensa pois. Se on sama asia kuin vaikkapa Veikkauksella on avoimia sitoumuksia hirveät määrät, kun pelaajat pelaavat vaikkapa futiksen EM-kisoja miljoonilla euroilla. Veikkauksen riskinhallinnan kannalta se ei kuitenkaan tavallisesti ole ongelma, koska suurin osa vedoista peittää toinen toisensa – Veikkauksen kannalta on siis sama, kuka ottelun voittaa, se ei koskaan tee suurta tappiota kuin hyvin poikkeustilanteissa.

    Tämä ei tietysti tarkoita, etteikö joku pankki voisi tehdä jotain niin typerää, että polttaa itsensä johdannaisilla, ja onhan tätä tapahtunutkin. Silti iso osa tuosta johdannaisläjästä on sellaisia, että ne kattavat toisiaan.

    Heikki

    1. ps

      Ainoa järkevä selitys noille käsittämättömille luvuille (liki 700 biljoonan johdannaismarkkina) on se, että summaan lasketaan kaikki velat, joita koskevat joko default- tai korkosuojaus. Pelkkä defaultsuojauskaan kun ei tunnu uskottavalta, koska USA:n valtionvelka on jotain 15 biljoonaa, joten mistä koostuu se vastuiden määrä, josta kertyy 50-kertainen USA:n valtionvelka? Tuo 700 biljoonaa on myös hirveän paljon suurempi summa kuin maailman pörsssien markkina-arvo.

      Ainoa selitys on, että po summaan lasketaan kaikki velat, joilla on vaikkapa korkomuutossuojaus johdannaisilla. Ja luultavasti päivittäin vaihtuvat valuuttajohdannaiset, jotka myös kattavat toisiaan, jne. Tai sitten nuo luvut ovat ihan puutaheinää.

      Sääntelyn/läpinäkyvyyden tarvetta se ei toki poista.

      Heikki

Comments are closed.

Related Posts