Esimerkin voimalla
Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki
Jatkuvan yt-uutisoinnin lomassa Sauli Niinistö teki esimerkillisen päätöksen sijoittaessaan hollolalaiseen kylmäkalusteita valmistavaan yhtiöön. Saulin sijoitus oli esimerkillinen teko ja osoitus siitä miten varallisuutta keränneet yksityishenkilöt voivat osaltaan tukea suomalaisia kasvuyrityksiä. Riskirahoitus vaatii kuitenkin kohtuullisia pääomia, joka unohtuu monesti kun keskustellaan kasvavista tuloeroista. Pahimmillaan kasvavat varallisuus- ja tuloerot johtavat yleiseen kurjistumiseen, mutta oikeilla kannustimilla kasvanutta varallisuutta voidaan ohjata myös uuteen, tuottavaan ja työllistävään, toimintaan.
Vaikka Saulin yksittäinen sijoitus ei kansantaloutta vielä heilauta, niin kasvuyritysten ja rahoittajien rooli on paljon suurempi kuin mitä monet olettavat. Siinä missä suuret yhtiöt ja perinteinen teollisuus on tehostanut toimintaansa työvoimakuluja leikkaamalla, niin Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan vuosina 2007- 2010 kasvuyhtiöt loivat noin 51 000 uutta työpaikkaa. Kasvuyritysten luomat työpaikat vastasivatkin noin puolta työllisyyden lisäyksestä. Uusien työpaikkojen suuri määrä osoittaa hyvin kasvuyhtiöiden ja niiden rahoittajien tarpeellisuuden. Tämän seikan ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä laajempaa asenne- ja ilmapiirimuutosta. Onneksi pientä muutosta on jo havaittavissa, joka ilmenee myös TEM Kasvuyrityskatsauksesta ja riskirahoittajia tukevista veropäätöksistä.
Yksityisten rahoittajien lisäksi myös julkisen rahoituksen rooli on tässä yhtälössä tärkeä. Vaikka esimerkiksi Tekes on saanut myös kritiikkiä rahoituspäätöksistään, niin sen myöntämä rahoitus yhdessä yksityisen pääoman kanssa on varmasti yksi tärkeimmistä voimavaroista kasvuyrityksille. Lopulta suurin osa suomalaisista kasvuyrityksistä ei edes kiinnosta kansainvälisiä pääomasijoittajia, vaikka kansantalouden näkökulmasta samat yritykset ovatkin merkittäviä työllisyyden kasvattajia. Tämän vuoksi kasvuyritykset tarvitsevat ensisijaisesti suomalaista rahoitusta.
Tilanteen helpottamiseksi eduskunnassa hyväksyttiin väliaikainen verohelpotus kasvuyrityksiin tehtävistä sijoituksista. Vaikka tavoite onkin hyvä, niin business-enkeleille myönnetty veronkevennys on myös jakanut mielipiteitä. Yrittäjä- ja rahoittajariskin mieltäminen on monille vaikeaa, ehkäpä siksi koska julkisuudessa näkyy ainoastaan menestyviä sijoittajia, yrittäjiä ja yrityksiä. Ilman enkelirahoitusta moni hyvä yritys olisi kuitenkin jäänyt syntymättä, myös nykyinen työnantajani. Samalla jokaista menestystarinaa kohti löytyy seitsemän epäonnistumista, joissa riski on jäänyt yrittäjien ja sijoittajien kannettavaksi.
Kasvuyritysten rahoituksessa business-enkelit kantavat paljon riskiä ja lopulta vain muutama yrityksistä selviää elossa ja tuottaa tulosta myös sijoittajille. Kuitenkin jokainen epäonnistunutkin kasvuyritys on työllistänyt ja henkilökunta on kerännyt kokemusta ja ammattitaitoa, lisäksi raunioiden päälle syntyy joissain tapauksissa myös uusia kasvuyrityksiä.
Kasvuyritykset ovat keskeisiä toimijoita uudistumisessa, johon myös tuleva hyvinvointi perustuu. Tämän vuoksi kasvuyrittäjät ja yrityksiä rahoittavat business-enkelit ansaitsevat nykyistä enemmän tunnustusta. Jokainen kasvuyritys on aina työllistäjä, jossa kasvun riskiä jakavat riskirahoittajat.
Lisätietoja:
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan verohuojennuksesta vuosina 2013-2015 (HE 177/2012)
http://finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120177
Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsaus 2012
http://www.tem.fi/julkaisut?C=98033&xmid=4807
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012
http://www.tekes.fi/u/Vaikuttavuusraportti_2012.pdf
—
Lue Punaisen mukin blogia.
Rahastomuotoinen hajautus systeemiksi?
Monelle kansalaiselle pullonkaula on, että kiehtoviin rahoituskohteisiin ei noin vain törmää. Toisaalta suoran rahoituskokemuksen puutekin on varmasti iso kynnys, sillä se synnyttää epävarmuutta, vaikka tilanne olisi kuinka houkutteleva. Se on ymmärrettävää jo sen vuoksi, että moni lupaava kasvutarinan alku päättyy tosiaan pettymykseen. Jos rahoittaja pistää peliin huomattavan osuuden varallisuudestaan, riskitaso on korkea, liiankin.
En tunne alaa, mutta onko olemassa järjestelmää, jossa riskirahoitukseen halukkaita kansalaisia ja kasvuyrityksiä kerättäisiin laajemmiksi omistajakonsortioiksi, aivan kuten ihmiset ostavat porukassa ravihevosia? Tätä kautta rahoittaja voisi osallistua useiden kasvuyritysten omistamiseen. Samoin useita pieniä kasvuyrityksiä voitaisiin kerätä yhteen salkkuun, jolla olisi useita omistajia. Se toimisi osakerahaston periaatteella, joskaan yhtiöt eivät olisi pörssiyhtiöitä, mutta monta yhtiötä yhdessä salkussa. Rahastomuotoisten osuuksien myyminenkin olisi helpompaa tilanteessa, jossa omistaja syystä tai toisesta haluaa luopua omistuksestaan.
Osakesijoittajat tietävät, että salkun hajautus on paras tapa riskinhallintaan. Kun riskit jakautuvat, ne on helpompi ottaa ja kantaa. Rahastonhoitaja olisi tietysti alan kova ammattilainen – jota varakaskaan kansalainen harvoin on. Kasvuyritysten kohdalla epäonnistumisia tulee eteen väistämättä enemmän kuin menestystarinoita, mutta ne voivat korvata tappiot moninkertaisesti. Tällaisten rahastotyyppisten omistusmuotojen kehittäminen olisi iso askel kasvuyrityksille, yksityisille riskirahoittajille ja kansantaloudelle. En tiedä, kenelle tällaisen rahoitustoiminnan järjestäminen luontevimmin istuisi, mutta ainakin kasvuyritysten etu se olisi, ja rahoitusalan ammattilaisilta löytyisi eväät systeemin rakentamiseen.
Heikki
ps hallituksen ehdotus
Luin juuri päivän lehden ja huomasin hallituksen selvitysmiehen Pekka Ala-Pietilän ajavan tämäntapaista rahastoa. No, kuten sanoin, joku tämmöinen ratkaisu on tarpeen, joten ehdotus on hyvä, millaiseksi toteutus muodostuneekin.
Heikki
Rahoituksesta
Kasvu- / startup-yrityste alkurahoitus menee varmaan pääosin verkostojen kautta ja kaikki omat sijoitukseni ovat liittyneet joko omaan yritykseen, työnantajaan tai oman verkoston kautta löytyneeseen yhtiöön.
Kasvuyritysrahastoja on muistaakseni jo olemassa tai ainakin tulossa, voin tarvittaessa kaivaa näistä lisätietoja. Tarve on kuitenkin selvä ja veikkaisin, että löytyy myös paljon yksityissijoittajia, joilla on varallisuutta lähteä mukaan.
Yrityksen kannalta näissä on lienee lähinnä se haaste, että vaikka rahastot tuovat yhtiöön euroja, niin yrittäjän tarvitsema tuki saattaa jäädä puuttumaan. Omien kokemusten perusteella uusien omistajien mukanaan tuoma kokemus on useimmiten se arvokkaampi osa sijoitusta.
Mika
Finnish Business Angels Network
Yksi kanava tällaisille (niin yksityisen henkilön, yhtiön kuin ryhmänkin) sijoituksille on Finnish Business Angels Network, ks. http://www.fiban.org
Heikki Vierailija löytää "omistajakonsortio" -ajatuksensa syndikaateista ja syndikoiduista sijoituksista.
Näissä sijoituksissa pelkän rahan lisäksi olennaista on se lisäarvo, mitä sijoittajat tuovat uuteen yritykseen kokemuksena, osaamisena ja verkostoina.
Tämän vuoden teemoja on mm. verottajan kädenojennuksen jalkauttaminen, ks. https://www.fiban.org/verokannustin
omistaohjaus
Tuo on varmasti oleellinen osa rahoitusta tuo kokemus, jota riskirahoittajat yhtiöön tuovat. Rahastomuoitoisessa riskirahoituksessa sen pitäisi sisällyttää osaksi toimintaa.
Heikki