Esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi on riittämätön

Suomalaisen yhteiskunnan ohjaus rakentuu merkittäviltä osin julkisen sektorin ja työmarkkinajärjestöjen varaan.

  • Valtio ja kunnat hallitsevat talouselämän ohjauksesta budjettiensa kautta noin 57% osuutta ja Solidiumin (8Mrd€) kautta lisäksi omaisuutta, joka on noin 8% Suomen pörssin kotimaisessa omistuksessa olevasta osasta (100.6 Mrd€).
  • Työmarkkinajärjestöt hallitsevat eläkevakuutusyhtiöiden kautta noin 147 Mrd€ omaisuusmassaa ja omistajaohjausta, joka vastaa noin 146% kaikesta Suomen pörssin kotimaisessa omistuksessa olevasta osasta.

Lakivalmistelussa on hallituksen esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi niin, että työeläkevarojemme hallinnollinen hoito tulee terveemmälle pohjalle. Kriittiikkiä on herättänyt se, että samat henkilöt ovat ristiin päättämässä toistensa palkoista ja julkisuudelta salassa tapahtuvat mahdolliset sisäpiiririkkeet ovat herättäneet ihmetystä. 

Kyse ei ole mitättömästä asiasta. Suurinta osaa niinsanotussa yksityisomistuksessa olevasta taloudesta hallitaan faktisesti työeläkevakuutusyhtiöiden kautta. Muu omistus on liian sirpaloitunutta ollakseen ohjauksen kannalta merkittävää.

Hallituksen esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi on täysin riittämätön

Hallituksen esitys on mielestäni oikean suuntainen, mutta se on täysin riittämätön eikä tartu ongelman ytimeen. Ongelman ydin on se, että lakia tulkitaan niin, että työeläkevakuutusyhtiöt ovat vakuutukuutuksenottajien (yritysten) keskinäisessä ohjauksessa. Tämä tarkoittaa, niin kuin eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria eilen YLE haastattelussa antoi ymmärtää, että yritysjohtajien tuleekin olla ohjaamassa eläkevakuutusyhtiöitä ja toisaalta taas eläkevakuutusyhtiöiden johdon tuleekin käyttää omistajaohjausta yrityksissä. 

Minusta Matti Vuorian käsitys on lainmukaisuudestaan huolimatta moraaliton. Laki määrää, että herrojen pienen piirin pitää keskenään päättää miten he niinsanottua vapaata talouselämää ohjaavat. Tämä on väärin. Laki on huono.

Jotta työeläkeyhtiöiden ja suurten yritysten sisäsiittoiseen hallintaan saataisiin muutosta pitäisi lakia työeläkevakuutusyhtiöistä muuttaa seuraavalla tavalla:

  1. Lain mainitsemaa käsitettä "vakuutuksen ottaja" tulee muuttaa niin, että yksittäisestä kansalaisesta tulee eläkevakuutuksen ottaja. Tällä varmistetaan, että se jolla on intressiä jossain vaiheessa saada eläkettä, saa sanavaltaa siinä, kuinka hänen maksamistaan varoista huolehditaan.
  2. Elinkeinoelämän keskusliitolta tulee poistaa oikeus nimittää haluamiaan henkilöitä työeläkeyhtiöiden johtoon. Tällä varmistetaan että "herrat" eivät pääse keskenään päätämään toistensa palkoista ja nimityksistä. Hyvän hallintotavan mukainen ulkopuolinen ohjaus alkaa toimia suomalaisissa yrityksissä.
  3. Työeläkeyhtiön johto tulee nimittää työntekijäjärjestöjen ja poliittisen koneiston kautta. (työntekijäjärjestöillä on tälläkin hetkellä osavastuu nimittämisessä ja tämä osavastuu tulee säilyttää). Poliittinen johto edustaa sitä työtätekevää kansanosaa, joka ei kuulu työntekijäjärjestöihin ja siksi on tärkeää että poliittisella johdolla on sanavaltaa nimitysasioissa.  

Suomen järjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Muualla eläkkeen saaja on vauutuksen ottaja niin kuin tässä ehdotetaan. Minusta suomalainen järjestelmä on eläkevakuutusjärjestelmän kohdalla ainutlaatuisen vinoutunut. Ja nuo vääristymät tulee korjata, mutta minusta korjaamiseen tarvitaan järeämpiä muutoksia kuin mitä hallituksen esityksestä tällä hetkellä löytyy.

 

 

5 thoughts on “Esitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain muuttamiseksi on riittämätön

  1. Työeläkeyhtiöiden vallan hutera perusta

    Kailta hyvä kirjoitus yes

    Lisättäköön, että jotta työeläkeyhtiö A saa firman B työeläkkeet hoitaakseen (tai saa pidettyä niistä kiinni), usein ihan sattumalta työeläkeyhtiö A ostaa firman B pääkonttorin yms.

    PK-seudulla sijaitsevan suuren pääkonttorin arvon määrittäminen lienee sitä pres. Niinistön mainitsemaa "korkeampaa tiedettä" angry markkinoiden ohuuden ja kohteen suuruuden takia.

    Linkissä kuvaus Finnairin pääkonttorin rakennuttajasta Ilmarisesta ilman kilpailua – ja jossain ko. rakennusfirmankin työeläkkeitä hoidetaan. Ko. rakennusfirma SRV:n johdossa muuten on F:n entinen tj. Hienonen.

    http://www.hs.fi/talous/a1357891949938 

    1. Julkinen sektori tuottaa enemmän kuin 20% bruttokansantuotteesta

      Tarkkuus on tietenkin tärkeää. Kokonaisveroaste on tosiaan 57% kansantulosta ja nuo verot sitten julkinen sektori kuluttaa. 

      Tuon linkin takana irvailtiin, että julkinen sektori tuottaa vain 20% bruttokansantuotteesta. Se voi pitää paikkansa. Julkisella sektorilla on töissä runsas 30% työvoimasta ja itse kyllä uskoisin että julkisen sektorin osuus bruttokansantuotoksesta on samaa 30% luokkaa. En usko että julkinen sektori olisi niin tehotonta kuin tuo artikkeli antaa ymmärtää.

      1. Julkisella sektorilla ei ole massatuotantoa

        On se ihan mahdollista että julkisen sektorin tuotanto olisi vain 20% BKT:sta vaikka työvoimaa olisi 30% tai enemmänkin.

        Jos yksityisestä sektorista otetaan pois pitkälle automatisoitu elektroniikka-, energia-, kemian-, kone-, metsä- yms teollisuuden massatuotanto missä yksittäisen suorittavan portaan työntekijän synnyttämä lisäarvo/tuotanto voi olla (kymmeniä?) miljoonia euroja vuodessa, loppuosa on työvoimavaltaisempaa ja BKT-mielessä vertailukelpoisempaa julkisen sektorin kanssa. Tämä ihan intuitiolla, jätän laskuharjoitukset muille.

        Jos lähdetään historiasta eli ajasta jolloin hevosvoima oli ainoa hyötykäyttöön otettu luonnonvoima, silloin tehokkaimmat ihmiset tekivät enintään 100 tavallisen ihmisen työn. Virtaavan veden valjastaminen myllyihin on varmaan ollut jo tehokkaampaa. Tänään suhde on varmaan jo 10.000:1 ? Itse asiassa automaation, robotiikan ja tekoälyn lisääntyessä yhä pienemmän määrän näitä huoltavien ja valvovien ihmisten voidaan katsoa tuottavan aina vain suuremman osan BKT:mme. En edes halua ajatella mikä on raja-arvo.

         

  2. Eläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa parannettavaa

    Täällä on tutkimus eläkevakuutusyhtiöiden vallankäytöstä: http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B250.pdf

    Ja tässä blogikirjoitus: http://www.etla.fi/kolumnit/kenelle-valta-tyoelakeyhtioissa/

    Nämä ETLA:n kokoamat tiedot vahvistavat artikkelissa esittämäsi käsityksen. Eläkevakuutusyhtiöissä valtaa käyttävät suomalaisten suuryritysten johtajat ja työmarkkinajärjestöt. Tilanne ei ETLA:n mukaan ole optimaalinen.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

1930-luku 2.0?

Donald Trump voitti vaalin lopulta kirkkain luvuin. Yleisen käsityksen mukaan maahanmuuttoon ja talouteen keskittyminen puri äänestäjiin Harrisin hiukan osoitteettomaksi jäänyttä kampanjaa paremmin.

Talouden näkökulmasta Trumpin linjausten