Työttömyys on Espanjassa ja Kreikassa ylittänyt 20% rajan ja kasvaa yhä räjähdysmäisesti. Ovatko säästötoimet oikea lääke jos sen seurauksena Etelä-Euroopan demokratiat uhkaavat ajautua yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, ja kaaokseen?

Työttömyys valituissa Euroalueen maissa (Lähde: Google/Eurostat)

Massatyöttömyyden syyt ovat yleensä samankaltaisia

Massatyöttömyydellä on selkeät syyt, jotka ovat samankaltaiset kaikissa massatyöttömyyteen ajautuneissa maissa. Esimerkiksi sopii hyvin 90-luvun lopun Suomi koska oma katastrofimme on monella vieläkin tuoreessa muistissa.

Vaihtotaseemme oli 80- luvun lopulla vahvasti negatiivinen ja velkaannuimme vauhdilla. Palkkatasomme oli maailmanmarkkinoita ajatellen liian korkea ja vientiteollisuus ulosliputti tuotantoa kalliista Suomesta niin, että loppujen lopuksi ulkomaankauppamme laski 20% bruttokansantuotteesta aiemman 35% sijaan.

Eikä tässä kaikki. Suomen Pankkiin, maan hallitukseen ja talouden päättäjiin oli iskostunut ideologia, jonka mukaan markasta kannatti tehdä mahdollisimman vahva. Tuon ideologian ohjaamana Suomen markan ulkoista arvoa korotettiin niin, että työvoimasta tuli vieläkin kalliimpaa. Ja se oli liikaa.

Talouselämä hyytyi, jouduttiin mittaviin säästötoimiin, massatyöttömyyteen ja markan ulkoisen arvon rajuun devalvoimiseen ja siitä seuranneeseen elintason laskuun. Tuo yhteensä 25% devalvointi pelasti Suomen. Suomalainen työ oli nyt 25% edullisempaa ja tänne syntyi konepajateollisuutta, elektroniikan valmistusta ja suunnittelua. 

Täsmälleen samat tekijät kuin Suomessa 80-luvulla ovat luoneet myös Espanjan ja Kreikan massatyöttömyyden. Velalla (=elvytyksellä) on mahdollista ylläpitää palkkatasoa, mutta vientiteollisuus ulosliputtaa kalliista maasta ja velkaa joudutaan ottamaan yhä kiihtyvällä vauhdilla paikkaamaan kasvavaa vajetta. Ja jossain vaiheessa on sitten kipeiden toimien aika.

Säästötoimet ovat välttämätön paha

Pelastivatko säästötoimet Suomen? Eivät. Ne olivat vain välttämätön paha.

Suomen pelasti markan devalvoitumisen seurauksena tapahtunut palkkatason ulkomaanvaluutassa mitattu 25% lasku. Samaa lääkettä käytti Viro vuonna 2009. Siellä palkkatason lasku toteutettiin konkreettisesti, mutta tulos oli sama. Työllisyys parani.

Kansalaisten kokema elämisen tason lasku oli onneksi paljon palkkatason laskua pienempi sillä kotimarkkinoilla tuotettujen hyödykkeiden (palvelut, …) hinta laski palkkatason mukana.

Poliittinen koneisto joutuu tahtomattaan vastuuseen työmarkkinajärjestöjen toiminnasta

Suomen kilpailukyvyn kannalta avainasemassa ovat tänäkin päivänä työmarkkinajärjestöt. Hallitus ja poliittinen koneisto joutuvat kipeisiin säästötoimiin ja vastuuseen kun työmarkkinajärjestöt epäonnistuvat ja myös toisin päin. Kun palkkataso on kohdallaan niin hallitus ja poliittinen koneisto saavat kiitoksen ja kunnian hyvin toimivasta talouselämästä.

Hallituksen eväät työttömyyden nurjertamiseksi ovat kehnot. Työllistämistoimilla ei luoda uutta taloudellista menestystä eikä hallituksella ole hyviä keinoja tukea menestyvää teollisuutta, jos makrotaloudelliset perustekijät ovat epätasapainossa. Ratkaisun avaimet ovat työmarkkinoilla.

Onneksi meillä on Suomessa pätevät työmarkkinajärjestöt ja hyvin toimivat takaisinkytkentämekanismit, jotka korjaavat tilanteen, jos palkkataso ei vastaa koulutustasoamme ja kykyämme organisoitua tekemään menestystuotteita maailmalle.