Etla-tutkimus: Suomi on onnellisten maa, jossa ei kannata tehdä liikaa töitä

Kevyttä Yhteiskunta

Jo yli puoli miljoonaa suomalaista saavuttaa yhteiskunnan tuella niin hyvän elintason, ettei lisätöitä kannata vastaanottaa. Näin varmistuu yhteinäinen elintaso ja että kaikki voivat tuntea olevansa samassa veneessä, eikä kenenkään kannata tehdä liikaa työtä.

Lisäksi yli sadantuhannen työttömän ei kannata ottaa vastaan töitä laisinkaan. Eduskunta on varmistanut, että heidän rahallinen hyvinvointinsa on parempaa työelämän ulkopuolella.

Tiedot selviävät Etla tutkimuksesta (Etla Raportti 124), jonka ovat tehneet Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen, tutkija Päivi Puonti ja suunnittelija Eija Kauppi sekä Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Etla kutsuu tuloloukuksi tilannetta jossa ei kannata tehdä enempää työtä

Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan tuloloukussa oli viime vuonna yli puoli miljoonaa suomalaista eli 23 prosenttia työllisistä. Tuloloukku on tilanne, jossa henkilön ei välttämättä kannata rahallisesti tehdä lisätöitä. Työttömyysloukussa eli tilanteessa, jossa ei taloudellisesti kannata ottaa vastaan työtä, oli yli 136 000 suomalaista. Työttömyysloukun rajana käytetään sitä, että käteen jäävä tulo kasvaa korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien taloudelliset kannustimet työllistyä ovat keskimäärin heikommat kuin Kelan työttömyystukia saavien.

Työllistymisveroaste on laskenut hieman viimeisten vuosien aikana, mutta yleisesti ottaen työnteon kannusteet ovat muuttuneet ajassa hitaasti, kertoo Etlan tutkimus.

Kannustinloukku terminä tarkoittaa yleisesti tilannetta, jossa taloudelliset kannustimet työn tekemiseen ovat huomattavan alhaiset. Kun töihin ei taloudellisesti kannata mennä, on henkilö tällöin kannustinloukussa. Kannustinloukut jaetaan kahteen osaan. Tuloloukku on tilanne, jossa henkilön ei välttämättä rahallisesti kannata tehdä lisätöitä. Työttömyysloukku puolestaan viittaa tilanteeseen, jossa henkilön ei kannata edes ottaa työtä vastaan. Kummassakin tapauksessa merkittävä osa työn tuomasta tulonlisäyksestä saattaa mennä etuuksien pienenemiseen, asiakasmaksujen nousuun ja veroihin.

Viime vuonna tuloloukussa oli yli puoli miljoonaa suomalaista eli 23 prosenttia työllisistä. Työttömyysloukussa oli 136 500 henkeä, kun rajana käytetään sitä, että käteen jäävä tulo lisääntyy korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Jos rajana käytetään 25 prosenttia bruttotuloista, kasvaa loukussa olevien määrä jo yli 300 000 suomalaiseen.

Luvut ilmenevät tänään julkistetusta Etla-tutkimuksesta Kannustinloukut Suomessa (Etla Raportti 124), jossa analysoidaan Suomen vero- ja etuusjärjestelmän vaikutuksia työn vastaanottamisen ja lisätyön tekemisen taloudellisiin kannustimiin vuosina 2015–2021. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan kannustinloukkujen yleisyyttä väestössä sekä loukussa olevien ominaispiirteitä. Tutkimus on tehty Tilastokeskuksen ylläpitämällä SISU-mikrosimulointimallilla, jonka rekisteripohjainen tausta-aineisto kattaa noin 400 000 kotitaloutta.

Suurelle joukolle tulot kasvavat työllistyessä vain kolmanneksen

Tutkimustulosten mukaan keskimääräinen työllistymisveroaste Suomessa on 69 prosenttia, sanoo Etlan tutkija, VTT Päivi Puonti.

– Se tarkoittaa, että puolelle suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat työllistyessä enintään kolmanneksen palkan suuruudesta. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien taloudelliset kannustimet työllistyä ovat keskimäärin Kelan työttömyysturvaa saavia heikommat, Puonti toteaa.

Yleisimpiä työttömyysloukut ovat ansiopäivärahaa saavilla. Kun työttömyysloukun vakiintuneena rajana pidetään yli 80 prosentin työllistymisveroastetta, oli viime vuonna ansiopäivärahaa saaneista noin 12 prosenttia työttömyysloukussa, ja peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista noin 9 prosenttia. Kotihoidon tuen saajien kannustimet ovat työttömiä paremmat.

Tulosten mukaan työttömyysloukussa on selvästi enemmän naisia (72%) kuin miehiä (28%). Suurin osa on 30–50-vuotiaita eli parhaassa työiässä, heillä on keskiasteen koulutus ja päivähoitoikäisiä lapsia. Tilanteessa, jossa työtä ei välttämättä kannata ottaa vastaan, ovatkin todennäköisemmin lapsiperheet sekä asumis- tai toimeentulotukea saaneet perheet.

Työllistymisveroaste on laskenut hieman viimeisten vuosien aikana, mutta yleisesti ottaen työnteon kannusteet ovat muuttuneet ajassa hitaasti.

Tutkimus kertoo kannustinongelmista

Efektiivinen rajaveroaste kertoo, kuinka suuri osa palkanlisäyksestä menetetään veroihin, maksuihin ja etuuksien pienenemiseen, kun työtulot lisääntyvät vain vähän. Suomalaisten palkansaajien keskimääräinen efektiivinen rajaveroaste oli 46 prosenttia vuonna 2021 ja se on ollut likimain muuttumaton vuodesta 2015.

– Tyypillisesti työssä käyvä suomalainen menettää lisätuloistaan siis melkein puolet korkeampien verojen, maksujen ja menetettyjen etuuksien vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 100 euron kuukausittaisesta lisätulosta palkansaajan käteen jäävät tulot kasvavat 54 euroa eli vuositasolla 1200 euron palkanlisäyksestä jää käteen 650 euroa, huomauttaa Etlan Päivi Puonti.

Tänään julkistetut tulokset kertovat työttömien taloudellisista kannusteista ottaa vastaan täysipäiväistä työtä ja työllisten kannustimista hakeutua parempipalkkaisiin töihin Suomessa.

– Tutkimus kertoo suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannustinongelmista. Ei siitä, kuinka paljon tämän hetken työllisyyttä voitaisiin parantaa kannustinloukkuja purkamalla. Silti tulokset osoittavat, että meillä on 50–100 000 työtöntä, joiden ei kannata rahallisesti ottaa työtä vastaan, muistuttaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

 

Kuvan lähde: pixabay / Dana Tentis

2 thoughts on “Etla-tutkimus: Suomi on onnellisten maa, jossa ei kannata tehdä liikaa töitä

  1. ”Tyypillisesti työssä käyvä suomalainen menettää lisätuloistaan siis melkein puolet korkeampien verojen, maksujen ja menetettyjen etuuksien vuoksi.”
    Edellisen perusteella työttömyyttä voidaan torjua vain teettämällä kiinnostavaa ja hyödyllisempää työtä, tai hakijan mielestä sopivaa selvästi halutumpaa työtä!

    Narulla ei voi työntää, jolloin työn hyöty ja mielekkyys työssä ovat työn itseisarvoja.

    Kyllä aika kuluu mukavasti korttiakin pelatessa ja keskikaljaa maistellessa, ja hyvä seura sopii monille paremmin kuin puurtamien yksin tylsän työn parissa?

    Ei ihme että olemme maailman onnellisin kansa, kun voi valita työnsä itse!

  2. Tuo anon havainto on milenkiintoinen:
    Ihmiset valitsevat tulojen tasaisuuden takia tekemisensä (ja työnsä) yhä enenevässä määrin sen perusteella mikä tuntuu kivalta sen sijaan että valitsisivat tekemisensä taloudellisen hyödyn näkökulmasta.

    On jo kauan ollut tunnettua että yhä enenevässä määrin ihmiset pitävät tärkeänä työn mielekkyyttä. Selitykseksi on käsittääkseni aina tarjottu yleistä elintason kasvua. Anon tekemä havainto on tuore. Selittävä tekijä ei ole niinkään elintason kasvu vaan se ettei ole olemassa työtä tai tekemistä josta saisi henkilökohtaista palkkiota, muuta kuin hyvän mielen.

    Tämä ilmiö ansaitsisi kyllä jonkin akateemisen tutkimuksen.

Vastaa

Related Posts

Lajittelematon

Neste ei kelpaa vielä

Neste kuuluu suomalaisten suosikkiosakkeisiin, mutta voimakkaasti syklisenä se ei ole helppo tapaus. Tuloskunto heittelee kuten yleensä energiasektorilla.

Biopolttoaineet ovat muuttaneet Nestettä, mutta eivät poistaneet sen suhdanneherkkyyttä.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com