EU-politiikka niin väärää kuin ola voi
Jos joku poliitikko kehtaa väittää, että he ovat tehneet hyvää EU-politiikkaa, niin millaistakohan tulosta olisi tullut sitten huonolla politiikalla. Espanjassa väheni työpaikat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä taas yli 300 000, Institute Nacional de Estadistican mukaan. Työpaikat vähenivät kaikilla pääaloilla eli palveluissa, teollisuudessa, maataloudessa ja rakentamisessa. Lähes jokaisessa itsenäisessä maakunnassa työttömyys kasvoi. Työttömyyden kasvu oli laajaa ja läpi koko yhteiskunnan menevää. Tähän ei ole yhtä lääkettä olemassa. Työttömyys kasvoi jo yli 27% ja nuorisotyöttömyys on niin suurta että en kehtaa edes sitä lukua sanoa. Espanjalaiset alkavat olemaan syrjäytynyt kansa, sitä ovat jo kreikkalaiset.
LÄHDE: Nacional de Estadistica
Kun EU alkoi pelastamaan Etelä-Euroopan maita espanjalaisten työttömyys on tässä pelastusoperaatiossa lisääntyunyt yli neljällä miljoonalla. Kuinkahan moni on siellä syrjäytynyt? Tässä pelastusoperaatiossa tulee kuolemaan niin pelastettava kuin pelastaja.
Vajeet ja velat maksetaan kansantaloudessa kuitenkin työtä tekemällä. Työttömyys Espanjassa on nyt 27,2% ja se teki tilastoidun ajan ennätyksen. Ranskassa saavutetiin työttömyyden ennätys sitten vuoden 1997. Työttömyys kasvaa samaan aikaan kun ihmiset vanhenevat, se aiheuttaa kestämättömän paineen koko kansantaloudelle. Heikot taloudelliset ajat generoivat myös eläkepommin, koska tulevaisuudenuskon menettäneet nuoret eivät tee lapsia. Ottakaa nyt hyvät EU-päättäjät järki käteen ja mennään kunnon yhteisvastuuseen sekä aletaan tekemään aitoa rajat ylittävää politiikkaa. Politiiikkaa missä unohdetaan kokonaan kansallisvaltiot. Nykyisellä tyylillä saamme sytytettyä kolmannen maailmansodan ja sen lähtölaukaus ammutaan taas Eurooppassa. Itse olen puhunut jo vuosia asiasta, nyt linjoilleni on siirtymässä ennen niin tiukka IMF. Yleensä on ollut kyllä oikeassa jos on kontrannut IMF:ffää, mutta nyt tilanne on niin ilmeinen että jopa tuo instanssi on siirtymässä fundamentaallisesta politiikasta rauhanrakentajien puolelle. Suomi on niin kauan kuin on ollut valtiona olemassa peesannut Saksaa. Aina aluksi se on ollut oikea tie. Lopuksi se on ollut ilmeisen väärä tie, niin se on nytkin. Eurooppa on vielä kansallisvaltioiden alue, emme ole sekoittuneet keskenämme ja se on ongelma. Mökkihöperöpolitiikka on kaikkialla valtatrendiä. Suomessa vain 1,6% kansastamme on syntynyt muussa EU-maassa ja Ranskassakin vain 3,3%, Portugalissa 2,0% ja Kreikassa 2,8% kuten myös Italiassa. Ihmisten liikkuvuus on enemmän puhetta ja lähinnä liittyy lomailuun. Mutta talouselämässä jossa haetaan mahdollisimman nopeasti tuottoja työpaikat ja toimialat liikkuvaat ympäriinsä nopeammin kuin ihmiset. Ihmiset tykkäävät juuristaan ja tarvitsevat tukea, mutta tietoyhtiöissä ei ole kotimaata vaikka juuret ovat.
On kuitenkin hyvä muistaa näissä voivottelu-uutisten keskellä, että maailmassa menee kokoajan peremmin kuin eilen. Kaikenaikaa teemme uusia kauppaennätyksiä ja ihmiset vaurastuvat. Me täällä Euroopassa vain pilaamme oman elämämme. Ja se on meidän oma vikamme.
Vertailu Suomeen
Espanjassa tätä kurjuutta on kestänyt jo viisi vuotta ja työttömyys kasvaa edelleen. Jos vertaamme tilannetta Suomen 1990-lvun lamaan niin meidän työttömyys oli pahimmillaan 20% ja se nousi siihen noin kahdessa vuodessa suunnilleen täystyöllisyydestä. Tästä se lähti laskuun hyvin nopeasti. Espanjassa kasvu on kestänyt nyt tuplasti sen mitä Suomessa ja kasvu jatkuu. Espanjan työttömyys on nyt 7% yksikköä korkeampi (ja nousussa) kuin meillä pahimmillaan. Espanjan tilanne on vaikeudessaan toista kertaluokkaa verrattuna Suomen tilanteeseen.
http://www.findikaattori.fi/fi/34
Kasvava rakenne- ja nuorisotyöttömyys huolettavat
Suurin lasku täysin väärästä talouspolitiikasta toteutuu vasta tulevaisuudessa. Ongelmamaiden rakenne- ja nuorisotyöttömyys takaavat kasvavina valtionmenoina ja huoltosuhdeongelmina hitaampaa talouskasvua ja ongelmallisempaa talouden kestävyyttä vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin. Avoimessa markkinataloudessa ja euroalueella tämä heijastuu suoraan Suomeenkin asti vetäen myös meidän taloutta alaspäin. Suomessakin rakenteellinen työttömyys kasvaa koko ajan, mitä kauemmin olemme erossa täystyöllisyyden lukemista (työttömyysaste jossain 6-6,5% tietämillä täystyöllisyydessä tällä hetkellä). Täystyöllisyyden määritelmää voidaan tuoda alemmaksi Suomessa pitkällä aikavälillä ja reformeja tekemällä, mutta yhteiskunnasta syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys lisäävät sitä. Mitä kauemmin Espanjan luvut huitelevat nykyisissä lukemissa, sitä korkeammaksi heidän rakenteellinen työttömyytensä nousee. Jo nyt puhutaan reippaasti kaksinumeroisesta lukemasta.
okei. Ehkä on ryssitty, mutta
jotenkin tässä pitäisi kuitenkin käsitellä se (eilisen hesarin pääkirjoituksessa käsitelty) suomalaisten hyvinvoinnin tilaa koskeva tutkimus, joka todistaa, että Suomen väestön hyvinvoinnin tila 90-luvun laman jälkeen parantunut lähes yhtäjaksoisesti ja on nyt "mykistävän positiivinen". Espanjan tilanne ei ehkä ole "mykistävän positiivinen", mutta miksi reittaisimme euroopan asioiden hoidon (pelkästään) Kreikan ja Espanjan huonoihin lukuihin perustuen? Pieni ripaus Suomi-itsekkyyttä olisi nyt paikallaan. Suomen vähäosaisilla menee paremmin kuin koskaan. Täysin ylimitoitettu rahan pumppaaminen on inflatoinut omaisuusarvomme all time high tasolle, joten ei pitäisi olla valittamista meillä ei-vähäosaisillakaan. Kuten Olli Rehnkin on kärsivällisesti selittänyt, kaikki tähän asti puhutut takaukset ja muut tulonsiirrot ovat kohinaa näiden hyvinvointiasioiden rinnalla (+elvytyspolitiikan aiheuttamien omaisuusarvojen nousun rinnalla). Esim. eläkevarojemme arvon noususta toistakymmentä miljardia näyttää selvästi elvyttämisen tulokselta. Jos sen saa parin miljardin takauksilla Kyprokselle ja Kreikalle, niin ehdotan lisää tälläistä toimintaa. Jos jossain on ryssitty niin se ryssiminen suoritettiin kauan sitten (eli 2000-2010) näissä ongelmamaissa. EU tasolla on tehty melko hyvää työtä vahinkojen minimoimiseksi. Olisiko suomalaisten hyvinvoinnin tila parempi kuin "mykistävän positiivinen" (joka se nyt on), jos asioita olisi hoidettu mielestänne hyvin? Vähän epäilen, että se oikein mitenkään voisi olla nykyistä "mykistävän positiivista" parempi.
Tämä kuuluu enemmän
mediatieteisiin kuin taloustieteisiin. Ainakin suomessa kansa on manipuloitu erittäin vihaiseksi. Ristiriita näihin tutkimuksiin on liian suuri. Kadunmies on sitä mieltä että kaikki on pielessä ja menossa huonompaan suuntaan. Analyyttisemmät hyvinvointimittarit osoittavat asioiden olevan hyvällä tolalla. Tuntuu, että ennenvanhaan oli päinvastoin: röyhistelimme rintojamme kuinka on lottovoitto syntyä suomeen ja toistelimme keskenämme erinomaisuuttamme. Kyse lienee siitä, että ongelmista kertovat uutiset myyvät nykyään. Esimerkiksi tilastokeskus julkaisee tuloerojen kehityksestä kertovaa raporttia. Jos siinä todetaan tuloerojen kasvaneen niin se on aina iso uutinen. Tilastokeskuksen 10.4. julkaistusta raportistapa en nähnyt valtamediassa halaistua sanaa. Ei ollut vaikea arvata, että tuloerot eivät olleet tälläkertaa kasvaneet. Pessimistisyys siis myy nykyisin. Jätän mediatutkijoiden vastattavaksi miksi näin on. Veikkaan, että kyse valtapelistä: vihainen kansa äänestää eritavalla kuin tyytyväinen kansa ja kansan lietsominen vihaiseksi/tyytyväiseksi on siis yksi keino haalia/sementoida valtaa.