Eläkerahastot

 

Kysyn teiltä mielipidettä, että mikä ja miksi on ongelma että rahastoidut eläkevarat vähenevät kun eläkeläisten määrä kasvaa?

Eläkkeet ovat aina rasite kansantaloudelle riippumatta siitä rahastoidaanko eläkkeitä tai ei. Eri suuruiset ikäluokat ovat kuitenkin pääongelma. Kun töissä on paljon ihmisiä suhteessa eläkeläisiin niin suoraan palkoista maksettavat eläkkeet rasittavat vain vähän kansantaloutta. Jos on toisinpäin eli vain vähän on ihmisiä töissä suhteessa eläkeläisiin, niin suoraan palkoista maksettavat eläkkeet rasittavat kansantaloutta paljon. On fiksua, että rasitetta tasataan eri sukupolvien välillä, siksi on rahastoitu. Se edellyttää säästöjen käyttöä.

Olemme keränneet eläkerahastoja juuri tämä idea mielessä. Suurten ikäluokkien ollessa työelämässä olemme keränneet enemmän eläkevaroja kuin maksaneet niitä. Yleensä säästetään tulevien menojen vuoksi. Nyt kun trendi on alkanut kääntymään niin rahastoituja eläkevaroja pitää purkaa jotta eläkerasite säilyy mahdollisimman tasaisena. Ei se ole tasainen vaikka puramme kaikki eläkerahastot. 

Tämä ei todellakaan ole rakettitiedettä, vaikka sellaisena se esitetään. Eläkepolitiikka on raadollista valtapolitiikkaa. Nyrkkisääntö on, että jos ikäluokat ovat tasaisenkokoisia, niin rahastoinnissa ei ole järkeä. Huomaamme, että väestömme rakenne on tasapainottumassa ja rahastoille ei ole syytä tulevaisuudessa: http://www.piksu.net/artikkeli/suomen-v%C3%A4est%C3%B6pyramidi-tasapainottuu. Tällöin jokaisen työssäolevan palkasta maksetaan sama määrä eläkemaksuja ja eläkkeet ovat joku osa kansantuotteen palkkasummasta.

Näin eläkerasite säilyy tasaisena sukupolvesta toiseen ja emme synnytä tarpeettomasti katkeraa nuorta sukupolvea. Jos emme pura eläkerahastoja ja maksamme suurille ikäluokille eläkkeet, niin eläkerasite käy sietämättömän suureksi työssäolijoille. Ongelma on noin 30 vuoden aika mikä pitäisi rahoittaa. Ilman eläkerahastojen purkua aiheutamme täysin ylimääräisen noin 5 miljardin/vuosi verorasituksen työssäoleville, mikä vielä kasvaa loppuvaiheessa. Meillä on noin 2,4 miljoonaa työssäolijaa ja he joutuvat maksamaan veroja noin 2000 euroa/vuosi lisää näiden eläkejohtajien suunnitelmien vuoksi. Näin siis jos rahastoja ei pureta. Eläkkeet eivät tässä ole ainoa ongelma vaan se, että vanhoista ihmistä tulee suurin rasite kansantaloudelle heidän elämän viimeisen viiden vuoden aikana. He sairastelevat silloin. Eläkerahoja pitäisi käyttää myös terveydenhuoltopommin rahoittamiseen. Ylipäätään koska eläkerahat on kerätty veronomaisilla maksuilla ei niitä saa korvamerkitä eläkkeisiin. Ne pitää käyttää vanhuuden kustannuksiin ja oikea paikka on valtion kassa.

Jos emme pura rahastoja ja ole rehellisiä tämän asian kanssa, niin yritysverojen lasku ja muut yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet ovat pelkkää näpertelyä. Kansantalouttamme tullaan verottamaan huomattavasti voimakkaammin kuin nyt arvelemme. Valtionvarainministeriö kuvittelee skenaarioissaan että jos käytämme miljardeja vuodessa enemmän ryhmän hyödyksi joka ei ei ole nyt työelämässä eikä sinne enää palaa, niin tällä verotuksen 30% kasvulla ei ole mitään dynaamisia negatiivisia vaikutuksia. Ei ajattele, koska he ajattelevat kasvun mieluummin kiihtyvän tulevaisuudessa kuin laskevan.  
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/TaloudenNakymat.pdf.
Tämä on vielä mielenkiintoista kun sama instanssi taas laskee, että verojen lasku rahoittaa vähintään puoliksi siitä aiheuttavat kustannukset. Lasku rahoittaa 50% kustannukset ja nousu ei maksa mitään. Tällöin heidän logiikkansa mukaan olemme kehittäneet ikiliikkujan. Nostetaan veroja ensin 50% (sehän tuo tuloja mutta ei vie  niitä). Ja sitten lasketaan verot takaisin entisilleen, niin tulee dynaamisia positiivisia vaikutuksia, jolloin saamme hienosti tuloja. Tämä on ikiliikkuja, noin hienoa systeemiä kannattaa käyttää jatkuvasti. Suomen eduskunnalle ja valtionvarainministeiölle pitäisi myöntää talouden Nobelpalkinto ikiliikkujan keksimisen vuoksi. Mutta me Piksun lukijat olemme sen verran valveutuneita, että emme usko valtionvarainministeriön höpölaskelmiin. Verokonsultit kiittävät eduskuntaa poukkoilevasta veropolitiikasta. Tämä on myös tulonsiirto verokonsulteille.

Eläkerahat pitäisi siirtää valtiolle josta se jakaa osan terveydenhuollon kehittämiseen ja osan purkaa eläkkeiden maksuun. Meillä on aivan älytön tämä rahastoiva eläkesysteemi. Kuulemma se on rahastoiva, mutta siitä maksettavat tuotot on lailla määrätty. 

Aivan sama kuin jos minä olisi sijoittaja ja minulla olisi 1000 rahaa pääomana. Olisin päättänyt sijoituskohteitteni kanssa, että saan nostaa pääomaa 10% joka vuosi. Olisin myös sopinut sijoituskohteitteni kanssa, että he maksavattuottoa 13% joka vuosi. Jos joku vuosi he eivät maksa, niin voisin periä jostakin lisää rahaa. Nyt nämä rahastot vonkaavat tätä lisärahaa. Ja arvaatko keiltä he sitä pyytävät? Palkkaveroina.  Valitettavasti tuossa Liisa ihmemaassa olevassa mielikuvitusmaassa nämä eläkerahastot elävät ja uskottelevat meille maailman olevan tuollainen. Ei se ole ja markkinat antavat heillekin sen tuoton kuin antavat. 

Eläkerahastot pitää kansallistaa, ne on kerätty verovaroin ja tulevista verovaroista ne eläkkeetkin maksetaan. Ei tuossa työsopimusosapuolilla ole mitään tekemistä. Verovarat on kerätty palkoista aivan kuten kaikki valtion verotulot. Ei työsopimusosapuolet muihinkan verorahoihin saa näppejään laittaa. Ja rahastoimisaste on noin 25% (jos sitäkään) ja eläkekustannukset maksetaan tulevista kansantuotteemme tuloista. 
 

7 thoughts on “Eläkerahastot

  1. Verojen lasku nostaa valtion tuloja
    Pääteema artikkelissasi on eläkkeet, sitä en osaa kommentoida kun en ole aiheeseen riittävästi perehtynyt .

    Mutta se on nähty, että valtion verotulot todella nousevat kun veroprosenttia alennetaan. Näin kävi vuonna 1993 verouudistuksen yhteydessä. Yritysverokanta oli 50% ja se putosi 25:een. Ennen tätä muutosta yritykset pyrkivät minimoimaan verojaan varauksilla ym keinoilla. Nyt ei ollut enää tarvetta tällaiseen vaan maksettiin verot ja maksetuista osingoista vähennettiin yhtiön maksama vero kokonaan. Kaikki olivat tyytyväisiä. Valtion verotulot moninkertaistuivat, yritykset alkoivat kerätä pääomia ja osingot pörssiyhtiöistä olivat käytännössä verovapaita. Nythän tilanne on huonontunut koko ajan varsinkin osingonsaajien kannalta.

    1. Verotus muuttuu

      Silloin 1993 tehtiin palon verouudistuksia, kuten muistamme. Ehkä merkittävin muutos oli että eriytettiin pääoma- ja ansiotulonverotus. Yhteiskuntamme muuttui laman jälkeen monessa muussakin mielessä kuin vain verotuksellisesti. On vaikeaa sanoa mikä oli verouudstuksen ansiota ja mikä jostakin muusta johtuvaa. Verotuksessa käytetään paljon sanoilla leikittelyä. Niin monesti julistetaan uudistukset suuriksi jne. Muistamme myös että 1993 palkansaajat saivat maksettavakseen 3% työeläkemaksun ja työnantajien sosiaaliturvamaksua alennettiin. Yksi merkittävimpiä veropohjan laajennuksia ja yksinkertaistuksia oli että luovuimme 94 LVV ja siirryimme ALV. LVV ei maksettu palveluista ja ALV:tä maksettiin. Palvelu on hämärä sana jota ei voida täsmälleen määritellä. Se aiheutti paljon verotuksellista kääntöä. Veropohjaa on laajennettu systemaattisesti. Ei kai 1993 yritysverokanta ollut 50%? Yritysverokanta laskettiin 1986 43–>33% ja 1989 tehtiin suuri kokonaisverouudistus. Tämä koski lähinnä verovähennyksiä.

      Sitä yritin tuossa sanoa, että jos tunnustamme että verotuksen laskulla samme dynaamisia muutoksia niin eikö sitten aiheuteta verotuksen nostolla negatiivisia dynaamisia vaikutuksia. Jos emme tätä tunnusta niin verotusta kannattaa nostaa ja kohta laskea. Saamme hyödyt laskusta mutta emme haittoja laskusta.

      1. Verouudistus 1993

        Olet oikeassa siinä, että verokantaa oli laskettu asteittain jo ennen vuotta 1993, lähtötaso 1980-luvulla oli n. 60%. Ja sekin on totta, ettei valtion saaman yhteisöveron kasvu 8-kertaiseksi 1990-luvulla johtunut vain verouudistuksesta vaan siinä oli monta muutakin tekijää. Hyvä selvitys aiheesta löytyi VATT:n sivulta:

        http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m67.pdf

        Selvityksestä löytyy myös taulukko yritysverokannan kehityksestä 1985-2004.

         

         

         

         

      2. Ei kannateta…
        ….sillä palasin muutama viikko sitten työeläkeyhtiön järjestämältä lapin matkalla, kyllä. Oli mukava juoda ja nautia eläkettä hieman etukäteen.
        Tykyrahatkin on mukavia, niilläctoimitusjohtaja tekee kaikkee mukavaa. Uskomaton järjestelmä mutta hankala tätä on purkaakaan
        Sillä eläkeyhtiöillä on paljon valtaa, hyviä työpaikkoja. Ja todella kallis hallinnointi.

      3. Muistatteko!

        Kiva muistella vanhoja, kun ikää on niin elellyt monia aikoja. Muistaakseni vuonna 1989 Erkki Liikasen valtionvarainministeriö lähetti meille kaikille kirjeen "Verotus kevenee!". Se toi oikein kivaa tunnetta, sanoisinko melkein vappufiilinkiä. Seuraava ilonaihetta saimme odotella pitkään. Vuonna 2000 valtio lähetti joka kotiin uuden perustuslain ja myös kymmenen kohdan karhunkohtausvihjeet. Kuinka moni on käyttänyt näitä käytännön karhuohjeita? Kumpiko on tärkeämpi?

  2. Kannatetaan

    Nimittäin eläkevarojen kansallistamista. Kun velka käy taas kalliimmaksi niin niillä kansallistetuilla eläkevaroilla pitäisi nollata valtionvelka ja laittaa loput solidiumtyyliseen pottiin. Samalla pitäisi säätää laki, että suomi ei enää ikinä ota velkaa. Valtionvelan eliminoiminen säästäisi pari miljardia korkokuluja. Kiva summa. Eläkevarojen hallinnointi maksaa kuulemma vuositasolla uskomattomat 700 miljoonaa. Toivottavasti tämä ei pidä paikkaansa. pahoin pelkään, että pitää. Tämäkin summa säästettäisi kansallistamalla eläkevarat. Samalla tämä 700miljoonaa on tärkein syy siihen, että tämä ehdotuksesi ei tule toteutumaan. 700miljoonaa on nimittäin suhteellisen pienelle hallinnointiporukalle ihan kiva potti ja niinpä sieltä löytyykin argumentointia ja lobbausta tämän hankkeen estämiseksi. Kirjoita kansalaisaloite. Valitse sanamuodot huolellisesti. Korosta valtavia hallinnointikuluja. Korosta myös sitä, että merkittävä määrä varoja on veroparatiiseissa.

    1. Omaisuus

      Suurin este kansallistamiselle on valta. 150 miljardia on niin paljon rahaa, että sillä päätetään rakennetaanko johonkin kerrostalo tai jokin uusi tehdas.

      Toinen ongelma tuossa on, että eläkkeet on sijoitettu osittain täysin epälikvideihin kohteisiin ja luultavasti paljon myös tuottamattomasti. Niitä ei voi myydä, kukaan ei osta niitä. Purettaessa joutuisimme perustamaan kaikien aikojen suurimman roskapankin jolloin huomaisimme mikä on eläkerahojemme todellinen määrä. 

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki