Euroopan ja USA:n suhteet sekä Suomi
HS toi julki näkemyksen, jonka moni EU:n pikkupoliitikko juuri nyt allekirjoittaa, vähemmän aseita USA:sta.
Oikeastaan jo ennen F-35:n hankintapäätöstä Suomen johtava sotilasasiantuntija P. Haavisto ilmoitti kannattavansa Gripeniä. Keskustelu on aivan sillä tasolla, kenen Toyotassa on hienoimmat karvanopat.
Nimittäin 40-luvulta alkaen kaikki kuusi ruots. hävittäjätyyppiä Tunnanista Gripeniin on koottu kokonaan läntisistä komponenteista siten, että USA:lla on ollut ratkaiseva veto-oikeus, jolla se aluksi estikin Drakenien tulon Suomeen.
Kyse ei ole vain Ruotsista. Br. Typhoon-hävittäjän esittelyssä löytyy USA:n firmoja (Hughes ja Texas Instruments) ja suuri osa aseistuksesta ja viestiyhteyksistä on made in USA. Ja vääntääkseni rautalangasta: koko Naton ilmapuolustus nojaa kykyyn kommunikoida USA:ssa valmistettujen Awacs:ien kanssa eli mm. tämä pätee myös ransk. Rafalen osalta.
Eikä tässä kaikki. Vain F-35 on täysi stealth (Kiinassa voi olla toinen samantasoinen), tuotantoluvut ja käyttäjämäärät ovat suuria sekä monipuolisia. Tästä pari esimerkkiä. Kun Suomi päätti hankkia F-35:n, br. Typhooniin tarkoitetulla Meteor-ohjuksella oli silloin ammuttu yksi sanoo yksi koelaukaus. USA:n Amraamilla ja Sidewinderillä on taisteluissa ammuttu alas satoja koneita. Tuotantoluvut tarkoittavat sitä, että aikoinaan Gripen yhdellä moottorilla maksoi saman kuin Hornet kahdella moottorilla (moottori oli sama). Toki välikädetkin nostavat hintaa.
Jos Eurooppa haluaisi ryhdistäytyä, hankkikoon vain yhden hävittäjätyypin. Naurettavuuden huippu on, että naapureilla Ranska ja Britannia on yhteensä kolme tukialusta, joilta toimii kaksi erilaista hävittäjäkonetyyppiä. USA:lla on 11 suurempaa lentotukialusta ja suunnilleen yhtä monta ns. maihinnousutukialusta, joilta niiltäkin voi toimia pieni määrä F-35:ia.
Kaikki em. on vajaan 80 vuoden aikana tapahtunutta kehitystä, jonka muuttaminen vaatii niinikään vuosikymmeniä ja tuhansia miljardeja. Tähän ei pitäisi ryhtyä minkään Trumpin möläyksen takia. Hänen koko virkakautensa on vain detalji, jolle voimme muutaman vuoden päästä hymähdellä (toivottavasti…)
___________________________________________________________________________
Mutta, eräällä toisella tavalla olisin huolissani Suomen USA-riippuvaisuudesta.
Jo 2022 alkaen Suomi pyrki USA:n Norfolkin esikunnan alaisuuteen. Ajatus oli, että ko. esikunnalla olisi vain kaksi suoraa ”etulinjan” maata alaisuudessaan, Norja sekä Suomi. Ongelma vain on, että Norfolkia kiinnostaa arktinen alue, jolle Lapin lennosto voi antaa tukea.
Suomen väestön, talouden ja hallinnon ehdoton painopiste on vain yli 500 km Lappia etelämpänä, Pori-Tampere linjan eteläpuolella. Suomi (kuten Baltia ja Puolakin) on riippuvainen Itämeren liikenteen turvaamisesta Kaliningradin ohi ja tämä kuuluu ihan varmasti Naton Brunssumin esikunnan alaisuuteen.
Kuvan lähde
Sanot ”Norfolkia (USA:ta) kiinnostaa arktinen alue, jolle Lapin lennosto voi antaa tukea.”
Hyvin sanottu. USA puolustaa itseään ja niitä maita jotka tukevat USA:n vaikutusvallan ja taloudellisen herruuden kasvamista. Suomen Lappi tosiaan tukee arktisen alueen herruuden saavuttamista.
Sen sijaan Suomen muu tuki USA:n taloudelliselle ja poliittiselle herruudelle on horjuvaa:
– Suomi rakentaa USA:n kanssa kilpailevaa vapaakauppa ja tullialuetta
– Suomi rakentaa USA:n kanssa kilpailevaa valuutta-aluetta
– Suomi rakentaa USA:n kanssa kilpailevaa työvoiman ja ihmisten vapaan liikkuvuuden aluetta (passialuetta)
– Suomi on ollut edistämässä hankkeita joissa pyritään ostamaan puolustuksen tarvitsemat jäjestelmät Euroopasta (vaikka F-35 järjestelmä ostettiinkin USA:sta)
– Suomi on tukenut USA:n kanssa kilpailevan, itsenäisen Eurooppalaisen ulkopoliittisen päätöksenteon syntymistä (Suomen tuki USA:n hallinnon Israel-, Ukraina-, YK-, WTO-, WHO-, etc… politiikalle on ollut nuivaa jos ei peräti vihamielistä)
Mitä USA hyötyisi Suomen puolustamisesta ja Suomen puolesta uhrautumisesta tilanteessa, jossa Suomi kaikin keinoin rakentaa USA:n kanssa kilpailevaa järjestelmää ja kaivaa maata USA :n ulkopolittisten tavoitteiden alta ?
Pitäsisikö meidän alkaa antamaan USA:lle tukea? No eipä tietenkään. Mutta on hyvä todeta ettei USA:lla ole täällä paljoakaan puolustamisen arvoisia intressejä.
Valtioilla ei ole tunteita ja demokratioissa johtajat vaihtuvat siksi usein, ettei johtajienkaan tunteilla usein kovin suurta painoa ole. ”Jos haluat Washingtonissa ystävän, osta koira” on realiteetti, joka on politiikassa kovin tuttu.
USA on noudattanut ajoittain jonkinasteista eristäytymistä viimeisen 85 v. aikana näin:
-1940 cash and carry koski jopa brittejä
-1946-47 USA:lla lienee ollut Euroopassa noin yksi kokonainen divisioona
-Vietnamin sodan aikaan USA:n Euroopan varikot olivat vajaita, vaikka varusmiehiä paikalla olikin
-Isä-Bush veti Euroopasta suurimman osan tst.joukoista.
Vastaavasti esim. Obaman hallinto ”keksi”, että vahvat liittolaiset auttavat mm. Kiinan suuntaan. Veikkaan, että viimeistään Trumpin jälkeen koetaan samanlainen valaistuminen.
Eräs kovin vakava ongelma on EU:n suuri hajanaisuus. Siis 27 mallia 6 tuuman tykkejä ja suunnilleen yhtä monta Pasin vastinetta.
Poliittisen hajanaisuuden uusi analyysi
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/katja-incoronato/putin-haukka-kaja-kallas-sortui-pahoihin-virheisiin-suuret-maat-ovat-nyt-avoimesti-sotajalalla-ja-juuri-siksi-ukraina-paketti-kaadettiin/