Euroopan teollisuuden odotukset jatkavat vähittäistä paranemistaan

Saksalaisen IFO instituutin mittaama suhdannekello kiertää kellon lailla nelikenttää:
– Nousuvaiheessa (Upswing) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
– Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
– Laskusuhdanteessa (Downswing) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
– Lama (Recession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

IFO instituutin mittaama suhdannetilanne (Lähde: IFO)

Teollisuuden kasvuodotukset ovat Euroopassa kohtuulliset, vienti kasvaa ja vaihtotase on positiivinen. Jotain pientä optimismia on siis ilmassa.

Teollisuuden korkeat odotukset näkyvät myös Euroalueen BKT:n vahvistumisena (ylempi käyrä alla olevassa kuvassa). Tämä herättää toiveita myös meillä. Suomi seurasi Euroaluetta vuoden 2011 nousukauteen ja niin voi tapahtua taas tälläkin kertaa. Euroalue saattaa vetää meitä taantumasta. 

BKT:n kasvu %:  Euroalueella/oikea pystyakseli    ja    Suomessa/vasen pystyakseli   (Lähde: TradingEconomics)

Suomen BKT:n kasvunopeudet ovat yllä olevan käyrästön vasemmassa reunassa. Ne olivat 2000 luvun alkupuolella noin viisinkertaiset, kun niitä vertaa Euroalueeseen, jonka asteikko on oikeassa reunassa. Nämä hyvin erimitalliset suureet on saatu kauniisti samaan kuvaan, kun näille on käytetty erilaista asteikkoa.

Suomen kilpailuetu on vuoden 2008 jälkeen supistunut ja ehkä jopa hävinnyt.

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin