Ennakoimisen konkurssi

Kuvitellaanpa, että pörssianalyytikko analysoisi maataloutta. Toukokuussa näkymät ovat erittäin heikot, pelto on mustaa. Kesäkuussa alkaa jotain vihreätä näkyä, mutta kovin heikolta se näyttää. Heinäkuussa kasvua havaitaan, mutta vieläkin pitää seurata. Elokuussa saadaan lopullinen varmuus siitä, että kasvu on hyvällä mallilla. Nyt kannattaa holdata. Syyskuussa ilmat viilenevät, mutta sen arvellaan olevan tilapäistä, joten holdaaminen jatkuu.

Vaikka maataloutta paljon arvostellaankin, mielestäni on hyvä, että pörssianalyytikot eivät maatalouteen ainakaan vielä ole sekaantuneet. Vuoteen 2012 mennessä olin aina tarkkaan noteerannut kaikkien asiantuntijoitten mielipiteet ja sen jälkeen toiminut juuri päinvastoin aivan hyvin tuloksin.

Syistä, joita en rupea tässä sen enempää selittämään, joulukuussa 2012 olin pakotettu vastaanottamaan erään private pankin konsultointia. Rahoitusalaa on viime vuosina ahkeraan opiskeltu ja itselleni on ikää ja varsinkin harrastuksia kertynyt, joten ajattelin, ettei kaikki viisaus voi olla yhdessä kaljuuntuvassa päässä. Suhde rajoittui tosin pelkkään konsultointiin. Täydestä valtakirjasta kieltäydyin ehdottomasti.

Joulukuussa 2012 kysyin kumpaan satsata, Konecranesiin vai Cargoteciin. Vastaus oli Konecranes, mutta se vaihtui viikkojen sisällä C:hen. Finnair oli erityisen kurja sijoitus, kunnes vaihtui ostokohteeksi. Keskon osalta pidin pääni. Sanoin, että jonain vuosina suomalaisilla on vähemmän varaa asioida rauta- ja autokaupassa, mutta tarpeet kasautuvat sitten myöhemmille vuosille. Kuinka ollakaan, Keskokin on vaihtunut myyntisuosituksesta ostosuositukseen. Kaikki nämä suosituksen vaihdokset ovat tapahtuneet siinä vaiheessa, kun kurssi on jo noussut kymmeniä prosentteja.

Mistä minä oikein maksan? 

2 thoughts on “Ennakoimisen konkurssi

  1. Sijoitussuositukset ovat talousviihdettä

    Seuraan erään erittäin suuren pankin sijoittajaraportteja. Ne on laadittu private banking asiakkaille ja sama raportti menee varmaan moneen maahan ja monelle sijoittajalle.

    Ne ovat siinä suhteessa hyviä, että niihin on koottu sijoittajan kannalta tärkeitä markkinatietoja ja tiedot on valittu ammattitaidolla. Samat käyrät päivittyvät käytännössä kuukausittain. Mutta sijoitussuositukset ja tulevaisuuden näkymät ovat kuvaamasi kaltaista kamaa. Trendistä kerrotaan kun se on jo hyvässä käynnissä ja suositellaan ostamaan papereita joiden kohdalla parasta ennen päivä oli viime kuussa tai peräti edellisessä kvartaalissa.

    Silti luen noita raportteja. Niihin on koottu sijoittajan kannalta järkeviä ja tärkeitä markkinatietoja ja esitystapa on tyylikäs. Korkokäyrät on visuaalisesti laadukkaita ja osakeindekseille on hyvin piirrettyjä vertailukäyriä. On helppoa lukea valmista tyylillä tehtyä tavaraa – viihdettä.

    Erään, tässä lähellä, Tapiolassa konttoriaan pitävän pienehkön pankin sijoitusneuvojilta olen kyllä joskus saanut hyviä yksityiskohtaisia neuvoja.

  2. jv
    asian vierestä, mutta

    jv

    asian vierestä, mutta laidalta kuitenkin: arvostamasi analyytikko JO on nyt ilmestynyt kummittelemaan tänne Karjalan korpiinkin viikoittaisella kolumnilla Laakkosen lehdessä Karjalaisessa,

    mistä kiitollisena tämän julkituon. (Niin mistä kiitollisena?)

    hj

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com