Eurosähellys jatkuu – sijoittajia syytetään perusteetta aina eduskunnassa asti

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Kuuntelin viime viikolla eduskunnan välikysymyskeskustelua. Siitä voisi olla huvittunut, jos kyse ei olisi niin vakavasta asiasta. Järkevää keskustelua on vaikea käydä, jos perusasiatkin ovat jokseenkin hukassa. Eräs kansanedustaja syytti nykyisestä kriisistä ahneita sijoittajia. Hänen mukaansa siis nykyinen valtioiden ylivelkaantuminen on ahneiden sijoittajien aikaansaannosta ja heidän pitäisi maksaa siitä myös kulut.

Ajatus on mielenkiintoinen, mutta sen logiikkaa on vaikea seurata. Kuinka sijoittajat voivat olla vastuussa siitä, että valtiot velkaantuvat liikaa? Menneessä maailmassa noin pari vuotta sitten, jolloin asiat olivat vielä järjestyksessä, valtioiden velkapaperit olivat maailman turvallisimpia sijoituksia. Kun rahoitusteoriassa puhuttiin riskittömästä tuotosta, joka on rahoitusteorian peruspilareita, tarkoitettiin juuri valtioiden velkapapereita.

On aika käsittämätön väite, että sijoittajat olisivat menetelleet huolimattomasti tai vastuuttomasti sijoittaessaan perinteisten eurooppalaisten valtioiden, kuten Ranskan, Italian tai Espanjan velkapapereihin. Niitä pidettiin vielä pari vuotta sitten kaikkein pieniriskisimpinä sijoituksina. Sijoittajat ovat tehneet sijoituksensa aikanaan harkiten ja etsien pieniriskisiä kohteita eikä julkisuudessa esitetyt hurjat kaksinumeroiset tuottoprosentit vastaa lainkaan sijoittajien todellisuutta. Suurin osa sijoittajista, jotka ovat ostaneet esimerkiksi näiden valtioiden velkapapereita, ovat ostaneet ne tuottotasolla joka on alle 3 % vuodessa. Mitä pahaa he ovat tehneet?

Se että valtiot ovat ylivelkaantuneet, on tietysti velkaantumisesta päättävien tahojen vika. Kyse on siis poliittisista päättäjistä ja mahdollisesti joistakin virkamiehistä. Vika on myös systeemissä, kun poliitikkojen on luvattava jokaisessa vaalissa ”kahta kaunista ja kolmea komeaa” tullakseen valituksi. Jos lupaa totuuden mukaisesti ”itkua ja hammasten kiristystä”, on poliittinen ura lopussa. Poliitikkojen, siis meidän yhteisiä asioita hoitavien henkilöiden, olisi nyt reilua kertoa, että: ”Me lupasimme teille vähän liikoja, sössimme ja törsäsimme oikein kunnolla eikä meillä oikeasti ollut varaa tähän kaikkeen. Nyt kansalaiset on sellainen tilanne, että meidän on pakko säästää, että saadaan velat maksettua.”

Pelkäänpä, että sähellys euron ympärillä tulee jatkumaan pitkään. Samanlainen näytelmä kuin Suomen eduskunnassa tullaan käymään vielä monessa muussakin parlamentissa. Prosessi on toivottoman hidas. Nyt tarvittaisiin viisastelun sijaan nopeita toimia luottamuksen palauttamiseksi. Tähän ei ole juuri mahdollisuuksia muilla kuin Euroopan keskuspankilla. EKP:n täytyy toimia, jos muu ei auta. Oikeasti ei ole olemassa muita vaihtoehtoja eikä Impivaaraan ole paluuta. Euroon siirtymistä valmisteltiin juridisesti ja teknisesti vuosikausia. Olisi täysin utopistista ajatella, että eurosta luopuminen kävisi nopeasti ja kivuttomasti. Pakko on yhtyä Sixten Korkmanin esittämään päätelmään, että euron hajoaminen johtaisi ennen näkemättömään taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen kaaokseen. Voi olla, että Euroopan yhteinen valuutta oli alun perin virhe, mutta nyt homma on vain pakko saada toimimaan. Muut vaihtoehdot ovat vielä paljon huonompia.

Lue Punaisen mukin blogia

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia