Finanssivalvonta: Suomen pankkisektorin riskinkantokyky on pysynyt vahvana. Pankkisektorin vakavaraisuussuhde oli vuoden 2010 lopussa 14,4 %. Korkealaatuinen ns. ydinvakavaraisuus (Core Tier 1) oli 13,2 %. Positiivista pankkisektorin kehityksessä on ollut etenkin korkokatteen laskun pysähtyminen vuoden 2010 aikana sekä luottotappioiden selvä alentuminen.

Vakuutus- ja eläkesektorin vakavaraisuus on myös hyvällä tasolla. Henkivakuutusyhtiöillä oli toimintapääomaa 4,6-kertainen määrä lakisääteiseen vähimmäismäärään nähden. Vahinkovakuutusyhtiöillä vastaava luku oli 3,9. Työeläkevakuutusyhtiöiden toimintapääoman määrä suhteutettuna markkinariskit huomioonottavaan vakavaraisuusrajaan oli 2,5-kertainen. Sijoitustuottojen kasvu finanssikriisin aiheuttamien tappioiden jälkeen on vahvistanut vakavaraisuutta niin paljon, että työeläkelaitokset ovat kyenneet palauttamaan riskinottonsa kriisiä edeltäneelle tasolle.

Merkittävimmät riskit liittyvät EU:n velkakriisiin

– Suomen finanssisektorin vakaus ei ole ollut uhattuna, vaikka globaali finanssikriisi on jatkunut Euroopassa velkakriisinä. Kaikkein suurimmat riskit EU:n pankkisektorilla ovat valvojien tämän hetkisen analyysin mukaan maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit. Toistaiseksi suomalaisten pankkien jälleenrahoitus on kuitenkin säilynyt ongelmattomana, johtaja Anneli Tuominen toteaa.

Suomen finanssisektorin velkaongelmamaihin kohdistuvat suorat riskit ovat kohtuullisia, mutta välilliset riskit ovat edelleen merkittäviä mm. talouskasvun mahdollisen heikkenemisen vuoksi. Vakuutus- ja eläkeyhtiöiden (ml. Keva ja VER) sijoitukset Kreikkaan, Irlantiin ja Portugaliin olivat 2010 lopussa 1,4 % kaikista sijoituksista ja pankkien vastaavat saamiset 0,2 % taseiden loppusummasta.

Stressitestin perusteella finanssisektorin riskinkantokyky kokonaisuutena vahva

Finanssivalvonta teki tänä keväänä yhteistyössä valvottavien kanssa Suomen finanssisektorin kattavan stressitestin. – Stressitesti on säännöllinen valvonnan apuväline sen arvioimiseksi, tarvitsevatko yksittäiset yritykset lisää pääomitusta tai tulisiko niiden muuttaa riskipositiotaan. Tämän vuoksi stressitestin oletuksien toimintaympäristön heikkenemisestä on oltava paitsi vakavia myös mahdollisia, apulaisjohtaja Jukka Vesala painottaa.

Suomen finanssisektorin vakavaraisuus kestää kokonaisuutena stressitestin mukaisen epäsuotuisan talouskehityksen sekä varallisuusarvojen alenemisen (ks. stressitestissä käytettävät oletukset Valvottavien taloudellinen tila ja riskit julkaisusta 1/2011, sivu 6). Stressitestin perusteella joidenkin yksittäisten valvottavien on kuitenkin arvioitava yhdessä valvojan kanssa, onko niillä tarvetta vahvistaa pääomia tai pitääkö niiden alentaa riskitasoa.

Lisäksi Finanssivalvonta halusi lisälaskelman avulla arvioida stressitestiä vielä synkemmän toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia. Tavoitteena oli hakea erityisesti vakuutus- ja eläkeyhtiöiden riskinkantokyvyn rajoja stressiskenaariota epäsuotuisammilla oletuksilla (ks. lisälaskelman oletukset julkaisun sivu 6). Lisälaskelman voimakkaat osakemarkkinamuutokset ja korkoliikkeet aiheuttaisivatkin huomattavia ongelmia vakuutus- ja eläkeyhtiöille, koska markkinariskeillä on suuri merkitys vakavaraisuudelle. Pankkisektorilla lisälaskelman mukainen vakavaraisuustaso on hieman stressitestiä alempi.

Otantatutkimuksen mukaan paljon korkean luototusasteen asuntoluottoja – joissakin luotoissa asiakkaan maksukyky heikko

Suomessa toimivien pankkien asuntoluototusta koskeva Finanssivalvonnan otantatutkimus osoittaa, että ensiasunto ostetaan usein kokonaan ilman omarahoitusta. Myös asunnon vaihdon rahoituksessa havaittiin korkeita luototusasteita (luoton määrä suhteessa ostettavan asunnon arvoon). Korkeat luototusasteet kasvattavat asiakkaan riskejä ja heikentävät asuntomarkkinoiden vakautta.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että joissakin tapauksissa pankit myönsivät luoton huolimatta velallisen huonosta maksukyvystä. Otannassa havaittiin joitakin yli 90 %:n luototusasteen luottoja, joita pankin ei olisi pitänyt myöntää, koska asiakkaan maksuvara stressatulla korkotasolla (lainanhoidon jälkeen jäljelle jäävä osuus tuloista) ei ollut riittävä. Finanssivalvonnan luottoriskin hallinnan standardin mukaan maksukyvyn arvioinnin tulee aina olla ensisijaista, eikä luottoa yleensä pidä myöntää, esim. jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä maksaa luottoa takaisin muutoin kuin vakuuden realisoinnista saatavilla tuotoilla. Lisäksi on huomattava, että Suomessa asuntoluottoasiakkailla on merkittävä korkoriski, koska lähes kaikki luotot ovat vaihtuvakorkoisia.

Finanssivalvonta pitää edelleen tärkeänä, että pankit suhtautuvat pidättyväisesti yli 90 %:n luototusasteen asuntoluottoihin. Suositusta korkeamman rahoitusasteen lainapäätöksiä tulisi aina edeltää erityisen huolellinen hakijan maksukyvyn arviointi yhdessä asiakkaan kanssa.

– Finanssivalvonta edellyttää pankkien hallituksilta selvitystä, miten pankit korjaavat havaitut puutteet ja varmistavat, että ne tulevaisuudessa noudattavat Finanssivalvonnan ohjeistusta, johtaja Anneli Tuominen toteaa. Erityisesti pankkien tulee estää tilanteet, joissa yhdistyvät heikko maksuvara ja korkea luototusaste. Finanssivalvonta valvoo edelleen tarkastuksilla pankkien asuntoluottojen myöntämisen käytäntöjä ja jatkaa otantatutkimuksia.