Hajautushyödyn saa kohtuu pienellä määrällä instrumentteja

Eikö rikaaksi mielivän kannata laittaa kaikki sijoitukset samaan, hyvin valittuun kohteeseen? Ei kannata. Hajautuksesta on hyötyä kaikille, myös riskillä rikkaaksi mielivälle. Riskisijoittaja uskaltaa ottaa hyvin hajautettuun salkkuun enemmän velkavipua, kenties jopa 20% salkun arvosta. Mutta ennen kaikkea hajautuksesta hyötyvät aivan tavalliset yönsä hyvin nukkuvat osakesijoittajat.

Yllättävän pieni hajautus riittää. Jo neljän osakelajin avulla voi saavuttaa puolet hyödyistä, kuten oheisesta graafista havaitsemme. Kymmenen osakelajin avulla pääsee jo hyvään hajautukseen. 

Warren Buffet ei omien sanojensa mukaan paljon perustanut hajautuksesta. Mutta kyllä hänelläkin on aina ollut hallussaan enemmän kuin kourallinen erilaisia instrumentteja. Kyllä hänkin osaa hajauttaa.

Hajautuksessa kannattaa kuitenkin olla huolellinen. Parhaaseen tulokseen pääsee, jos pystyy jakamaan sijoituksensa erilaisiin kohteisiin kuten kiinteistöihin, korkosijoituksiin, raaka-aineisiin ja osakkeisiin. Ja osakkeiden osalta kannattaa hajauttaa maantieteellisesti ja myös erilaisiin toimialoihin.

Hajauttamisen teoria kehitettiin nykyiseen, ”Modern portfolio theory (MPT)” nimiseen muotoonsa niinkin myöhään kuin 1950- luvulla. Vakuutusyhtiöt hyödyntävät tätä teoriaa suurin piirtein sen alkuperäisessä muodossaan ja rakentavat sijoitussalkkujensa riskinhallintaa tämän teorian varaan.

Tavalliselle yksityssijoittajalle riittää kuitenkin paljon yksinkertaisempi käytännön sääntö, jonka mukaan salkun heilunta saadaan kaavasta:

Tässä yksinkertaisessa yllä oleva kuvan visualisoimassa säännössä oletetaan, että instrumenttien liikkeet ovat toisistaan riippumattomia ja että sijoittajalla on kutakin instrumenttia yhtä paljon.

Hajautus on sijoittajalle ilmainen lounas. Hajautuksen hyödyistä pääsee nauttimaan helposti ja edullisesti.

8 thoughts on “Hajautushyödyn saa kohtuu pienellä määrällä instrumentteja

  1. Korrelaatioit ovat nykyään huomattavan korkeat

    Hajautusta kannattaa toki tehdä, mutta oletus osakkeiden keskisestä riippumattomuudesta ei nykyään ole kovin hyvä oletus. Päinvastoin osakkeet reagoivat mailmanlaajuisesti samoijen uutisten ajamina samalla tavalla. Varmaan jostakin löytyy valmiiksi laskettuna myös tapaus jossa osakkeiden välinen korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava.

    Sensijaan ”ilmainen” hajautushyöty saavutetaan edelleenkin melko pienellä osakemäärällä.

    1. Sisältö

      Oileastaan tuossa sanotaan ”Parhaaseen tulokseen pääsee, jos pystyy jakamaan sijoituksensa erilaisiin kohteisiin kuten kiinteistöihin, korkosijoituksiin, raaka-aineisiin ja osakkeisiin.” Raaka-aineita minulla ei ole, mutta noita kolmea muuta taatusti. Ja viittakseni aiempaan artikkeliin ja keskusteluun koroista, kyllä tili Bank Norwegianilla 1,75 % korolla tuo rauhallisen olon USA:n pressanvaaleja odotellessa  Jostain syystä nostin tilin tosin tyhjäksi juuri viime perjantaina.cool

  2. Pienensin Juhan opastamana osakepainoa pari viikkoa sitten

    Minulla on ollut viimeisen vuoden aikana yleensä vajaata kymmentä erilaista suomalaista osaketta.  Muutama on menestynyt hyvin, muutama tyydyttävästi ja muutama on peräti laskenut. Hajautus on antanut yöunet.

    Myös minulla on pieni asuntosijoitus. Siitä saatu ”varma” tulo on ollut erittäin suurena ilona silloin kun kurssit sakkaa. Asuntosijoitus luo sisältöä elämään kun joutuu konkreettisesti huolehtimaan vuokralaisista ja vuokra-asunnosta.

    Realisoin pari viikkoa sitten Juhan neuvojen opastamana joitakin osakesijoituksiani. Hyviä olivat neuvot – kiitos siitä.  Nyt seurailen tilannetta ja odottelen. 

    Huomenna on Toto sijoituskerho ja siellä saa kuulla läpileikkauksen muiden ammattisijoittajien tilannekuvasta. Muiden mielipiteiden kuunteleminen auttaa minua pitämään jalat maassa ja päätökset maltillisina.

    Kohtuullinen hajautus on minun mielestä ihan hyvä juttu.

  3. Hajautus ei kannata

    kun sinulla on suuri määrä osakelajeja, siitä käytännössä seuraa suuri määrä tapahtumia ja niistä ne pankit elävät. Minullakin on useita osakelajeja, mutta väitän, että saisimme pikkukuluilla halutun tuotto-odotus/riskitason omistamalla vain yhtä osakelajia – sitä, joka on mielestämme paras – ja sitten loput luotettavaan korkopaperiin. Säätämällä näiden välistä suhdetta saa halutun riskitason.

  4. Hajautuksen hinta on kohtuullinen

    Strategiasi on mielestäni ihan hyvä jos omistat jotain osakeindeksi ETF rahastoa ja siirtelet rahojasi korkopaperin ja tuon osakeindeksin välillä. Systeemisi toimii, jos sen osaa.

    Minä en kuitenkaan uskaltaisi pitää vain yhden yrityksen osakkeista hallussani, jos se on strategiasi. Minun mielestäni yksittäiset yritykset ovat riskialttiita sijoituksia ja minusta on hyvä hajauttaa ainakin muutamaan eri yritykseen. Hajautuksesta joutuu tietenkin maksamaan, niin kuin sanot, mutta minusta hinta on aika kohtuullinen ja haluan sen maksaa.

    1. Hajautuksen hinta on erittäin kohtuullinen,

      myös aikahajautuksen.

      On totta, että yrittäjien riski on usein keskittynyt, mutta kyllä se usein laukeaakin ja toisaalta, yrittäjä, jos kuka tuntee alansa (tai pitäisi tuntea ainakin). Tav. osakkeenomistaja toimii periaatteella ”Vie sie, mie [enintään] vikisen.”

      Seuraan tuon rahaston sij.astetta, vaikken oikeastaan siihen ole sijoittanut. Muut kuin korkosijoitukset se tekee osakerahastoihin, varmaan edullisesti.

    2. mutta mutta

      Jos laitat 90% varmaan talteen/korkoon ja 10% siihen yhteen ainoaan firmaan. Voi olla, että firma on tenbaggeri, jolloin possa on ~+100%. Voi myös olla että firma menee nurin, jolloin tulos onkin -10%. Onko tämä nyt sitten niin kauhea riski? Jos taas laitat kaikki siihen huolellisesti hajautettuun osakesalkkuusi, niin tulos olla yhtälailla jompikumpi yllämainituista, mutta se voi olla myös esim. -30% kuten vuonna 2008. Riski on tässä ”huonosti hajautetussa” salkussa pienempi, eikö?

  5. Kannatan hajautusta

    Olen kirjoittanut aiheesta vaan totean vielä, että hajautus on halpa vakuutus ja ainoa kunnollinen. Pitkäaikaiselle sijoittajalle kustannus on merkityksetön, jos osakkeet saa ostaa luokkaa prosentin tai alle komissiolla. Pitkässä salkussa se ei merkkaa mitään. Salkun jatkuva allokokoiminen korkojen ja osakkeiden välillä on spekulointia, joka on vaikea laji eikä hajautusta sinänsä ollenkaan.

    Tenbaggerien kalastaminen voi onnistua tai olla onnistumatta. Ei niitä joka oksalla kasva. Jos koroissa on 90% salkusta niin odotus kovista nousuista on aika toiveajattelua.

    Totta kai kaltaiseni pelkästään osakkeisiin sijoittava kokee kurssinotkahduksia markkinoiden niiatessa, mutta osinkosijoittajan kannalta ne ovat toisarvoisia. Salkun nimellishinnan liikkeet kun eivät ole sitä todellista tuottoa vaan osinkovirta, ja sitä saa kunnollista vain osakkeista varsinkin nykyisissä korko-oloissa. Korkean koron aikana tilanne on toki toinen.

    Minulla on laajasti hajautettu osinkosalkku ja sen osinkovirta kasvaa hiljalleen markkinamyräköistä riippumatta. Kustannukset ovat pienet, ellen innostu liialliseen kaupankäyntiin. En aio vaihtaa strategiaani.

Comments are closed.

Related Posts