Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen esitteli valtiovarainministeriön ehdotuksen valtion talousarvioesitykseksi vuodelle 2012. Hallitusohjelman laajojen sopeuttamistoimenpiteiden toimeenpano aloitetaan heti.

Sopeuttamistoimien seurauksena budjettitalouden vertailukelpoinen alijäämä painetaan vuoden 2011 8,3 miljardin euron tasosta 6,8 miljardiin euroon vuonna 2012. Alijäämä supistuu siis heti ensimmäisenä vuotena noin 1,5 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2012 lopussa noin 88 miljardia euroa, joka on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Valtiovarainministeriön budjettiriihessä käsiteltiin ensi vuoden talousarvioesityksen kanssa samanaikaisesti myös vuoden 2011 kolmas lisätalousarvio sekä budjettitalouden kehykset koko vaalikaudelle.

Etupainotteisia sopeuttamistoimia tarvitaan

Hallitusohjelmaan sisältyy mittavia tasapainotustoimia, jotka on tärkeää saattaa voimaan nopeasti. Valtiontalouden tasapainon näkökulmasta on erittäin tärkeää, että hallitus toimii nopeasti ja määrätietoisesti tähtäimenään julkisen talouden tervehdyttäminen vaalikauden lopussa. Taloustilanne on siksi haasteellinen, että sopeuttamistoimissa on syytä edetä etupainotteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että hallitusohjelman mukaisia menosäästöjä ja veronkorotuksia toteutetaan heti vaalikauden alussa. Sopeuttamistoimilla ja hallitusohjelman rakenteellisilla toimilla julkista taloutta vahvistetaan niin, että vaalikauden loppuun mennessä valtion velkasuhde saadaan käännettyä laskuun.

Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen loppusumma on 52,2 miljardia euroa. Vuonna 2012 vaalikauden menosäästöistä toteutetaan yli puolet eli 1,16 miljardia euroa. Menosäästöt kohdistuvat kaikille hallinnonaloille hallitusohjelman mukaisesti. Esimerkiksi ministeriöiden hallinnon menoja leikataan 60 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelmassa sovittuja menojen uudelleenkohdennuksia valtiovarainministeriön ehdotuksessa on yhteensä 340 miljoonaa euroa.

Veronkorotuksia toteutetaan vuonna 2012 1,1 miljardin euron vuositasolla.

Verot maksukyvyn mukaan

Valtiontalouden vahvistamiseksi veropohjaa laajennetaan ja veroperusteita muutetaan. Verotuksen painopistettä siirretään pois talouden kasvulle haitallisista työn ja yrittämisen verotuksesta. Useat hallitusohjelman mukaiset valmisteverojen kiristykset astuvat voimaan heti ensi vuonna.

Verotuksen sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisätään kiristämällä pääomatuloverotusta kahdella prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin ja muuttamalla vero progressiiviseksi siten, että yli 50 000 euron pääomatuloista maksetaan veroa 32 prosenttia. Listautumattomien yritysten jakamien osinkojen verovapaata määrää lasketaan. Perintö- ja lahjaverotukseen luodaan uusi veroluokka kaikkein suurimpien perintöjen ja lahjojen verottamiseksi.

Kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennystä ja työtulovähennystä. Ansiotuloverotukseen tehdään tarkistus, jolla pyritään estämään työn verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla.

Työllisyyttä ja kasvua tuetaan

Julkinen talous ei lepää ainoastaan säästöjen ja verojen varassa. Taloudellista kasvua on vauhditettava oikein kohdennutuilla panostuksilla työllisyyden vahvistamiseksi. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä varaudutaan myös tukemaan mahdollista työmarkkinaratkaisua keinoilla, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä, työllisyyttä ja ostovoimaa. Hallituksen kunnianhimoinen työllisyystavoite 72 prosentin työllisyysasteesta edellyttää työvoimapolitiikan uudistamista ja vahvistamista sekä harmaan talouden kitkemistä, johon panostetaan 20 miljoonan euron lisämäärärahalla.

Nuorisotyöttömyyden torjuntaan budjetissa tartutaan tiukasti. Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana nuorten yhteiskuntatakuun, joka turvaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikan kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa tähän tavoitteeseen varataan 30 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kaikkiaan työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen ehdotetaan 152 miljoonan euron lisäystä vuoden 2011 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Budjetti vauhdittaa talouskasvua myös tukemalla rakentamista, perusteollisuutta ja uusia kasvualoja. Kasvuyrittäjyyttä tuetaan alentamalla yhteisöveroa 25 prosenttiin ja vahvistamalla Finnveran riskinottokykyä. Telakkateollisuudelle tärkeitä laivatilauksia jatketaan ulkovartiolaivan hankinnalla sekä rataverkon kunnostusta ja sähköistystä jatketaan. Uusina liikennehankkeina aloitetaan Tampereen rantaväylä, Turun satamayhteys ja E 18 Koskenkylä-Kotka erillishanke. Lisäksi valtio osallistuu Länsimetron rakentamisen kustannuksiin.

Historiallinen perusturvan parannus

Vuoden 2012 budjettia on laadittu poikkeuksellisen vaikean kansainvälisen taloustilanteen keskellä. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa ryhdytään päättäväisiin toimiin velkaantumiskehityksen kääntämiseksi useilla sopeuttamistoimilla. Samalla ehdotuksessa sitoudutaan hallitusohjelman painopistealueen mukaisesti köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen parantaminen ei voi odottaa. Siksi heti vuoden 2012 alusta toteutetaan hallitusohjelman mukainen historiallisen suuri perusturvan parannus.

Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 100 eurolla kuukaudessa. Myös asumistuen tulorajoja, toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien toimeentulotukea korotetaan heti ensi vuoden alusta. Perusturvan parantaminen kohdistuu tehokkaasti yksityiseen kulutuskysyntään, jolla on positiiviset vaikutukset talouskasvuun.

Kolmas lisätalousarvio vuodelle 2011

Valtiovarainministeriön kolmannessa lisätalousarviossa tuloja ehdotetaan lisättäväksi 1,8 miljardilla eurolla vuoden 2010 kumulatiivisen ylijäämän käytöstä johtuen. Menoja lisätalousarviossa ehdotetaan lisättäväksi 135 miljoonalla eurolla, joilla vauhditetaan mm. Pohjanmaan radan ja Keski-Pasilan ratapihan rakentamista. Kolmas lisätalousarvio vähentää siis vuoden 2011 nettolainanoton tarvetta noin 1,7 miljardilla eurolla.