Hallituksen puolivälin riihi on puitu ja puinnista jäi riihen pohjalle muutamia jyväsiä,  hyviä pieniä asioita. Hallitus teki ensimmäisen kahden vuoden aikana monia tärkeitä uudistuksia, mutta toiselle puoliskolle ei ole mitään merkittävää. Uudistukset jäävät odottamaan seuraavaa hallitusta. Valtio velkaantuu edelleen ja velkaantuminen vain pahenee kun suuret puolustushankinnat tulevat seuraavalla hallituskaudella eteen. Kotihoidon tuen palkkiotyyppisellä uudistamisella olisi voitu innostaa nuoret hankkimaan lapsia. Tämäkin jää seuraavalle hallitukselle. 

Hallituksen tavoitteet vaalikauden toiselle puoliskolle lyhyesti:

• Liikenne: Kehä I:n Laajalahden kohtaa parannetaan 30 miljoonalla eurolla. 
• Tutkimus: Datanhallinnan ja suurteholaskennan ja tekoälyn kehittämiseen 33 miljoonaa euroa. 
• Turvallisuus: Poliisille kohdennetaan 34,5, Supo:lle 3,5 puolustukselle 50, rajavartiointiin 8 miljoonaa euroa ja viestintävirastolle tietoturvallisuuden varmistamiseen 3 miljoonaa euroa.
• Koulutus: Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen 15, varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutukseen 5 ja ammatillisen koulutuksen digitalisointiin ja nuorten ohjaamiseen ammattien pariin 15 miljoonaa euroa. 
• Tulonsiirrot: Perheellisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseen tehdään 75 euron huoltajakorotus. Muutoksen arvioidaan lisäävän valtion menoja vuositasolla noin 10 miljoonaa euroa ja eläkkeensaajien hoitotuen perusosaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.
• Luonnonsuojelu: Metsäluonnon monimuotoisuutta suojellaan 5 miljoonan eurolla/ vuosi (METSO-ohjelman toimeenpano). 
• EU: EU-puheenjohtajakauteen on varattu yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosina 2018—2020. 

Paljon hyvää on jo taphtunut tällä hallituskaudella:

• Suomen talous on saatu edes vaivaiseen kasvuun ja työllisyys paranemaan. Tähän ovat avittaneet budjetin leikkaukset, jotka ovat suoraa tukea työläisille ja yrityksille. He ovat niitä jotka ovat rahoittaneet nämä valtion ylisuureksi paisuneet kulut. Kun työläisten rankaisemista ylisuurilla veroilla vähennetään niin työn tekemisestä ja yrittämisestä tulee suositumpaa. 
• Maakuntauudistus on saatu alkuun. Suunta on oikea. 
• Kilpailuyhteiskunnan sijasta on alettu puhua yksillön valinnanvapaudesta. Ne ovat saman kolikon kaksi puolta, mutta tämä käsitteenmuutos tulee aikanaan siirtämään Suomen valintayhtieiskunnaksi.  Kaikki haluavat tehdä valinnoillaan päätöksiä mutta kukaan ei varsinaisesti halua kilpailla.

Edelliset kaksi tai kolme hallitusta eivät tehneet mitään ja ongelmat vain pahenivat. Meillä oli johtajuuskriisi. Tämä hallitus sai sentään ensimmäisen puoliskon aikana yhtä ja toista hyvälle alulle. Noiden asioiden toteuttaminen vie vielä vuoden, mutta sitten alamme kyllä toivoa ja rukoilla että tulisipa pian uudet vaalit ja uusi hallitus. Vaalikauden toiselle puoliskolle kirjatut tavoitteet ovat kaukana siitä mitä hyvä johtajuus tässä tilanteessa vaatisi. 

Jos hallitus lakkaisi puhumasta leikkauksista ja alkaisi sen sijaan puhua samasta asiasta toisin termein. Pitäisi puhua työläisten oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen (=pienemmät verot). Tällä käsitemuutoksella Suomi saataisiin talouden osalta kääntymään oikeaan suuntaan.