Heikkenevä luottamus poliittiseen koneistoon edeltää yhteiskunnallista levottomuutta
Viestintätoimisto Edelmanin 2014 Luottamusbarometri paljastaa kaikkien aikojen suurimman eron (14 prosenttiyksikköä) globaalissa luottamuksessa poliittisten toimijoiden ja liike-elämän välillä. Liike-elämään kohdistuva luottamus ei noussut, mutta poliittisiin toimijoihin kohdistuvan luottamuksen lasku teki erosta 20 prosenttiyksikköä tai suuremman lähes puolessa tutkituista 27 valtiosta, mukaan luettuina USA (21 prosenttiyksikköä), Intia (26 prosenttiyksikköä) ja Brasilia (36 prosenttiyksikköä). Luottamus liike-elämään on vakiintunut 58 prosenttiin, koska se on tehnyt havaittavan muutoksen paremmilla tuotteilla ja uudella johtajuudella.
Luottamus poliittisiin toimijoihin laski maailmanlaajuisesti neljä prosenttiyksikköä historiallisen alhaiseen arvoon (44 prosenttia), mikä teki siitä vähiten luotetun instituution kolmantena peräkkäisenä vuonna. Poliittisiin toimijoihin kohdistuvan luottamuksen lasku haastateltujen joukossa oli jopa vielä dramaattisempi valtiotasolla romahtaen USA:ssa (16 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin), Ranskassa (17 prosenttiyksikköä 32 prosenttiin) ja Hong Kongissa (18 prosenttiyksikköä 45 prosenttiin). Väestön keskuudessa luottamus poliittisiin toimijoihin on alle 50 prosenttia 22 valtiossa tutkituista 27 valtiosta. Taso on silmiinpistävän alhainen Länsi-Euroopassa, etenkin Espanjassa (14 prosenttia), Italiassa (18 prosenttia) ja Ranskassa (20 prosenttia).
"Tämä kehitys on ollut nähtävissä vuodesta 2009, jolloin liike-elämän oli toimittava yhteistyössä valtiovallan kanssa voittaakseen luottamusta, tähän hetkeen, jolloin liike-elämän on johdettava keskustelua muutoksen aikaansaamiseksi," sanoo Edelmanin toimitusjohtaja Richard Edelman.
Liike-elämä voi ajaa omaa etuaan toimimalla samalla yhteiskunnan hyväksi
Luottamusbarometri paljastaa, että liike-elämällä on nyt paljon suurempi merkitys keskustelussa ja säännösten suunnittelussa. Vastaajista 79 prosenttia uskoo, että poliittisten toimijoiden ei tulisi tehdä politiikkaa yksin. Suurin osa vastaajista (84 prosenttia) on sitä mieltä, että liike-elämä voi ajaa omaa etuaan samalla, kun se toimii yhteiskunnan hyväksi, ja 74 prosenttia uskoo, että liike-elämän tulisi osallistua säädösten laatimiseen energia- ja elintarviketeollisuudessa.
"Poliittisten toimijoiden vastuulla on tyypillisesti ollut kontekstin luominen muutokselle, mutta se on joko kykenemätön tai haluton tekemään sitä," sanoo Edelman. "Ihmiset luottavat siihen, että liike-elämä innovoi, yhdistää ja toimii rajojen yli tavalla, jolla poliittiset toimijat eivät voi toimia. Tähän luottamukseen liittyy odotus ja vastuu pitää sitä yllä. Siksi toimitusjohtajien on otettava päävastuu sitouttamisesta, jotta voitaisiin valistaa ihmisiä taloudellisesta, yhteiskunnallisesta, poliittisesta ja ympäristöön liittyvästä viitekehyksestä, jossa liike-elämä toimii."
Finanssi-, energia- ja elintarvikealalle kaivataan lisää sääntelyä
Useilla teollisuuden aloilla kuitenkin kaivataan lisää säädöksiä, mukaan luettuina finanssipalvelut (53 prosenttia), energia (51 prosenttia) sekä ruoka ja juoma (48 prosenttia). Alueellisesti tutkimuksessa havaittiin, että 66 prosenttia haluaa finanssipalvelualalle lisää säädöksiä Saksassa, 73 prosenttia ihmisistä Iso-Britanniassa haluaa energialiiketoimintaan lisää säätelyä, kun taas Kiinassa 84 prosenttia haluaa elintarviketeollisuudelle voimakkaampaa säätelyä.
"Liiketoiminta ei voi tulkita näitä muutoksia mahdollisuudeksi painostaa säädösten purkamiseen, kuten se teki vuosikymmen sitten. Se olisi valtava virhearviointi," sanoo Edelman. "Viimeisen 12 kuukauden tapahtumat, mukaan luettuna J.P. Morganin 13 miljardin dollarin sakko ja Eike Batistan EBX:n syvän veden öljynporausyrityksen epäonnistumisen aiheuttama kaikkien aikojen suurin konkurssi Latinalaisessa Amerikassa sekä vuoden 2008 taantuma ovat herättäneet uudelleen huolia liike-elämän kyvystä itsesääntelyyn."
Luottamusbarometrissa tunnistettiin neljä avaintekijää, jotka edistävät luottamusta liike-elämään: teollisuussektori, yritystyyppi, toimitusjohtajan luottamus ja alkuperämaa. Teknologia (79 prosenttia) ja autoteollisuus (70 prosenttia) olivat jälleen kerran luotetuimpia teollisuudenaloja, kun taas pankit (51 prosenttia) olivat vähiten luotettuja luottamustason ollessa dramaattisen alhainen Länsi-Euroopassa: Espanja (16 prosenttia), Italia (23 prosenttia), Iso-Britannia (32 prosenttia), Saksa (33 prosenttia) ja Ranska (38 prosenttia).
Perhe- ja pk-yritykset luotetuimpia
Maailmanlaajuisesti perheyritykset (71 prosenttia) ja pienet ja keskisuuret yritykset (68 prosenttia) ovat luotetumpia kuin suuret liikeyritykset (61 prosenttia). Pohjois-Amerikassa perheyrityksiin (85 prosenttia) ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (78 prosenttia) luotetaan paljon enemmän kuin suuriin yrityksiin (45 prosenttia). Aasia ja Tyynimeri ovat ainoita alueita, joilla perheyritykset (62 prosenttia) ja pienet ja keskisuuret yritykset (65 prosenttia) eivät ole luotetuin yritystyyppi. Listatut yhtiöt (74 prosenttia) ovat luotetuimpia tällä alueella.
Toimitusjohtajat voivat luoda luottamusta itseensä ja yrityksiinsä harjoittamalla selkeää ja läpinäkyvää viestintää
Luottamus toimitusjohtajiin on tasaantunut. Vaikka he ovat parantaneet vuoden 2009 alhaisesta 31 prosentista 43 prosenttiin tänä vuonna, he ovat silti sijalla seitsemän kahdeksan joukossa, ollen vain virkamiesten (36 prosenttia) yläpuolella. Akateemiset (67 prosenttia) ja tekniikan asiantuntijat (66 prosenttia), "itsesi kaltainen henkilö" (62 prosenttia) ja työntekijät (52 prosenttia) ovat edelleen paljon luotetumpia. Toimitusjohtajat voivat rakentaa luottamusta itseensä ja yrityksiinsä harjoittamalla selkeää ja läpinäkyvää viestintää (82 prosenttia), kertomalla totuuden olipa se kuinka epäsuosittu tahansa (81 prosenttia) ja olemalla säännöllisesti tekemisissä työntekijöiden kanssa (80 prosenttia).
"Sidosryhmien kanssa toimiminen pitää nähdä tiimisuorituksena," sanoo DJE Holdingsin varapuheenjohtaja Alan VanderMolen. "Toimitusjohtajien on edelleen toimittava johtajina, mutta tehdäkseen sen tehokkaasti, heidän on jaettava tietoa ja annettava valtaa työntekijöille ja akateemikoille. Olipa siis kyse keskustelusta mahdollisista säädöksistä, toimitusketjun hallinnasta tai reagoinnista kriisiin, toimitusjohtajien on työskenneltävä yhteistyössä niiden kanssa, joita pidetään luotettavimpina."
Yritykset, joiden kotipaikka on BRIC-maissa, kärsivät edelleen luottamuspulasta verrattuna länsimaisiin yrityksiin. Vastaajat (80 prosenttia) arvioivat Saksassa kotipaikkaansa pitävät yritykset kaikkein luotettavimmiksi. Sitä seurasivat lähellä Ruotsi (79 prosenttia) ja Sveitsi (79 prosenttia), jotka molemmat tunnetaan vahvasta ympäristön, työntekijöiden ja yhteisöjen suojaamiseen tähtäävästä politiikasta. Yrityksiin, joiden kotipaikka on Meksikossa (34 prosenttia), Intiassa (35 prosenttia) ja Kiinassa (36 prosenttia) luotettiin vähiten, eikä tässä ole tapahtunut edistystä viiden viime vuoden aikana.
Tällä luottamuspulalla on seurauksensa. Vuoden 2013 luottamusbarometrin kehittyvien markkinoiden lisäys paljasti, että vain kolmasosa kehittyvien markkinoiden vastaajista haluaisi BRIC-taustaisten yritysten "ostavan yrityksen maastasi" (35 prosenttia), "ostavan vähemmistöosuuden yrityksestä maassasi" (38 prosenttia) tai "tekevän suuren sijoituksen uuteen laitokseen tai toimistoon maassasi" (39 prosenttia). Tämän vuoden barometri osoittaa myös merkittävän eron siinä, kuinka BRIC-maissa asuvat vastaajat näkevät kotimaiset yritykset verrattuna vastaajiin muualla maailmassa. Luottamus Kiinassa kotipaikkaansa pitäviin yrityksiin oli kiinalaisten vastaajien keskuudessa 76 prosenttia, kun se oli maailmanlaajuisesti 36 prosenttia ja USA:ssa 21 prosenttia.
Luottamuksen rakentamisessa rahan tekeminen pelkkä pelimerkki pöydällä
Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen on osoittautunut, että innovatiivisten tuotteiden kehittäminen ja rahan tekeminen ovat nyt pelkkiä pelimerkkejä pöydällä, kun on kyse luottamuksen kehittämisestä. Toimintaan perustuvat ominaisuudet, mukaan luettuna taloudellinen suoritus ja tunnustus siitä, että on "paras" työpaikka, olivat yli kaksi kertaa niin tärkeitä vuonna 2008 (76 prosenttia) kuin ne ovat vuonna 2014 (36 prosenttia). Nyt annetaan suurempi merkitys sitoutumiselle ja rehellisyyteen perustuville ominaisuuksille, kuten työntekijöiden hyvälle kohtelulle (59 prosenttia), asiakkaiden kuuntelemiselle (59 prosenttia) ja eettisen ja läpinäkyvän toiminnan harjoittamiselle (56 prosenttia). Tänä vuonna tutkimuksessa havaittiin erityisiä käyttäytymismalleja, jotka auttavat parantamaan yrityksen suorituksen havainnointia näihin ominaisuuksiin verrattuna, mukaan luettuna tuotteiden laadunvalvonnan varmistaminen (86 prosenttia), asiakastietojen suojeleminen (85 prosenttia) ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen (85 prosenttia).
"On liike-elämän vastuulla määritellä ja priorisoida uudelleen, mitä se ajattelee arvosta," sanoo Edelmanin maailmanlaajuisista käytännöistä vastaava Ben Boyd. "Nykypäivän maailma edellyttää siirtymistä kapitalismin historiallisesta liiketoimintaluonteesta arvonluonnin malliin, joka sisältää arvon tuottoa sekä yhteiskunnalle että osakkeenomistajille.
Vuoden 2014 Edelmanin luottamusbarometrin muita keskeisiä tuloksia ovat:
- Luottamus mediaan sukelsi takaisin vuoden 2010 tasoille laskien maailmanlaajuisesti viisi prosenttiyksikköä 52 prosenttiin. Tutkituista maista lähes 80 prosenttia raportoi luottamuksen mediaan olevan pienempi kuin viime vuonna. Luottamuksessa kaikkiin medialähteisiin oli kuitenkin hienoinen nousu mukaan luettuina verkkohakuohjelmat (65 prosenttia), perinteinen media (65 prosenttia), hybridimedia (54 prosenttia), sosiaalinen media (47 prosenttia) ja omistettu media (45 prosenttia).
- Kansalaisjärjestöt ovat edelleen maailmanlaajuisesti luotetuin instituutio 64 prosentilla. Niiden luottamustasot olivat yli 50 prosenttia 23 maassa tutkituista 27 maasta, ne ovat luotetuin instituutio 20 maassa ja niiden luottamustaso on korkeampi kuin liike-elämän 20 maassa.
- Yritysten työntekijät ovat luotetuimpia lähteitä, kun on kyse sitoutumisesta (50 prosenttia), rehellisyydestä (37 prosenttia), tuotteista ja palveluista (32 prosenttia) ja toiminnoista (34 prosenttia).
Kommentit