HKScan – tulevaisuus maistuu makealta

HKScan:in yhtiökokous pidettiin Finlandiatalolla 23.4.2010. Paikalla oli 314 omistajaa, edustaen 53,8 %:a A-sarjan osakkeista ja 100 %:a K-sarjan osakkeista.

Hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto valoitti vuotta 2009 hallituksen näkökulmasta. Vuosi oli vahvan rakentamisen aikaa: konserniprosessit käytiin läpi ja uudistettiin, tavoitteena entistä tehokkaammat synergiat ja parhaiden käytäntöjen kautta operatiivinen tehokkuus. Ruotsissa saavutettiin merkittävä taloudellisen kannattavuuden parantuminen. Yhtiö on kansainvälistynyt viime vuosina ja on joko markkinajohtaja tai hyvä kakkonen toiminta-alueillaan. Yritysostojen kautta on saatu omaan tuotemerkkisalkkuun vahvoja merkkejä, joille on helpompi rakentaa menestystä. Valuuttakurssit rokottivat vuoden 2009 tulosta mutta ovat nyt kääntyneet “normaalimmalle tasolle”.

Asianajaja Matti Manner valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Hän selvisi tehtävästään hyvin. Puheenvuoroja annettiin ja käytettiin, eikä jankkaukseen sorruttu missään asiassa.

Toimitusjohtaja Matti Perkonoja piti toimintakatsauksen. Yrityksen visiona on olla “liha-alan vastuullinen esikuva” ja missiona “enemmän kuin lihaa”.

Yritys on käynyt läpi suuren rakennemuutoksen: keskikokoisesta kotimaisesta lihanjalostajasta on tullut kansainvälinen, alallaan Euroopan 5. suurin toimija. Yrityksellä on takana 96 vuotta, muutoksen tahti viimeisinä 10 vuotena on ollut kova. Suomi tuo nykyään vain 1/3 osan konsernin liikevaihdosta.

Alan marginaalit ovat tiukat: taloudellisen kannattavuuden tavoitteena on yli 5 %:n liikevoitto liikevaihdosta. Nyt päästiin 2,6 %:iin, joka oli jo huomattavasti parempi kuin edellisen vuoden 1,7 %:a. Kun kannattavuus on tiukassa, on katse kiinnitettävä ennen kaikkea tehokkuuteen. Yritys keskittyikin parantamaan prosesseja ja löytämään kaikki ne parannuskohteet, joilla voidaan karsia kustannuksia tai lisätä tuottoja. Prosessit jaetaan kaupallisiin, teollisiin ja näitä tuleviin prosesseihin.

Brändimme ovat vahvat, niiden mukana noustaan tai kuollaan. Tärkeimmät tavaramerkit ovat: HK, Kariniemen, Scan, Pärsons, Rakvere, Tallegg, Rigas Miesnieks, Klaipedas Maistas sekä Sokolow.

Vuosi 2009 alkoi lamalla, niin kuin muillakin teollisuuden aloilla. Elintarvikevienti kääntyi jyrkkään laskuun. Kotimaassa kuluttajat siirtyivät edullisempiin tuotteisiin, mikä sinänsä sopii HKScanille hyvin. Kauppa panosti omiin merkkeihin ja lisäsi omaa elintarviketuontiaan. Lokakuussa elintarvikkeiden alv pudotettiin 12 %:iin.

Yrityksen kannattavuus kasvoi. “Suunta hyvä, parannus ei ole vielä riittävä”. Osakeannilla vahvistettiin tasetta ja maksettiin kalliskorkoinen hybridilaina pois. Konserni saavutti merkittävää edistymistä “osakkuusyhtiöstrategian” toteuttamisessa Suomessa ja Ruotsissa. Voiko elintarvikeyrityksen markkina-osuus olla 100 %? Ei voi, mutta 40 tai 45 %:iin voidaan hyvinkin päästä.

Ruotsissa edistyttiin merkittävästi “yhtiön suurimmassa rakennemuutoksessa”. Teollisen toiminnan tehostaminen, pienten tuotantolaitosten sulkeminen ja skaala-etujen hakeminen, henkilökunnan saneeraminen olivat ensimmäisiä toimenpiteitä. Haasteeksi jää miten kasvattaa jalostetun tavaran myyntiä ja vähentää “bulk-tuotannon” osuutta. Yritys paransi liiketulostaan rakennemuutoksen keskellä. Ruotsin liikevaihto oli 1.037 miljoonaa, liikevoitto oli 16,7 miljoonaa (1,6 %).

Suomessa Vantaan logistiikkakeskus saatiin kuntoon ja sekä toimitusvarmuus että asiakastyytyväisyys kasvoivat. Liikevaihto (732,5 Meur) putosi hivenen edellisestä vuodesta mutta liikevoitto kasvoi 12,6 miljoonalla 27 miljoonaan euroon (3,7 %). Kannattamatonta vientimyyntiä vähennettiin tietoisesti. Joulusesonki onnistui yli odotusten.

Baltiassa toimittiin taloskriisin myrskyn silmässä. Liikevaihto laski kuluttajien vaihtaessa halvempiin elintarvikkeisiin. Liikevoittoa saatiin kuitenkin nostettua 9,8 miljoonaan (6,4 Meur). Kustannustenhallinta onnistui erinomaisesti. Toiminnallista joustavuutta haettiin ja saavutettiin. Tuotelanseeraukset onnistuivat hyvin. Baltian liikevoittoprosentti on 6,3 %:a.

Baltian menestystä kuvastaa se, että jos  HKScanin muut maayksiköt saavuttaisivat Baltian tason, paranisi yrityksen liikevoitto 79 miljoonalla eurolla eli 143 %:a.

Puolassa liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden parantaminen jatkuivat. Liikevoitto nousi reilulla 5 miljoonalla 9,3 miljoonaan. Sokolow oli vahva kotimarkkinoillaan. HKScan omistaa Puolan toiminnot puoliksi tanskalaisen Danish Crown:in kanssa.

Perkonoja kuvaa elintarvike-busineksen luonnetta: “muutokset ovat hitaita, tulokset taas pysyvät hyvin – kunhan niihin päästään.”

Vuoden ensimmäinen neljännes on ollut perinteisesti lihanjalostajille huonoin – viimeinen neljännes paras. Erot ovat huomattavia, Q4 saattaa olla 2-3 kertaa Q1.

HKScan julkisti tiedotteen 9.4. jossa todettiin, että

HKSCAN-KONSERNIN SUOMEN LIIKETOIMINTOJEN ALKUVUODEN ENNAKOITUA VAATIMATTOMAMPI TULOSKEHITYS NOPEUTTAA LIIKETOIMINTAKETJUN KEHITTÄMISPROJEKTIEN KÄYNNISTÄMISTÄ

Pörssi palkitsi tiedotteen yli 10 %;n kurssilaskulla.

Kysyin Perkonojalta lisätietoja tähän tiedotteeseen. EU:n uusi direktiivi kieltää pakastatetun kananlihan myymisen tuoreena – mikä kuullostaa itsestään selvältä. Näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan markkinoilla on toiminut yrityksiä jotka ovat tuoneet pakastettua kananlihaa Thaimaasta ja Etelä-Amerikasta ja myyneet marinadissa “grillausvalmiina”. Nyt direktiivi kieltää tämän ja kaikki kanapakasteet on myyty loppuun, hinnalla millä hyvänsä.

Lyhyen ylimenovaiheen jälkeen tämä direktiivi on ehdottomasti HKScanille hyvä ja tulee parantamaan kananjalostuksen kannattavuutta. Q1:sen tuloksissa voidaan olettaa notkahdus kanajalosteiden kohdalla. Yritys tulee samalla saneeraamaan “nopeutetusti” koko kanatuotteiden toimintaa noin 200 työpaikalla (HKScanilla ja alihankkijoilla).

Vuotta 2010 arvioitiin seuraavasti:

Kulutuskysyntä on vakaata kotimaan markkinoilla.
“Joka vuosi kilpailu kiristyy, tässä ei ole mitään uutta”.
Tehostamisohjelmat ja erityisesti Ruotsi antavat runsaasti mahdollisuuksia.

Yritys toistaa ohjeistuksensa, jonka mukaan liikevoitto, ilman kertaluonteisia eriä, ylittää vuoden 2009 tason – huolimatta markkinatilanteen haasteista.

Rahoituskuluja pystyttiin pudottamaan noin 10 miljoonalla viime vuonna. Yrityksen keskimääräinen rahan hinta on nyt 3,2 %:a. Yrityksellä on vahva kassa (73,9 miljoonaa) – ehka hiukan liiankin vahva, mutta hyvä näin. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty nopeaan tahtiin ja omavaraisuus saatu 37,1 %:iin (tavoite 40 %:a). Yrityksellä on takana raskaat investoinnit, 395 miljoonaa viimeisinä viitenä vuotena – ilman ruotsalaisen Scan:in ostoa.

Perkonoja esiintyy omalla rauhallisella tyylillään. Hän ymmärtää selkeästi liiketoiminnan niin alkutuottajan, jalostajan kuin kuluttajankin näkökulmasta. Kysymyksiin vastataan rauhallisesti ja asiallisesti, pienen “fundeerauksen” jälkeen. Kysymyksiä tulikin runsaasti.

– Naudanlihan haittaveroon pyydettiin valmistautumaan (toivottavasti ei sentään tällaiseen mennä).
– Ruotsin kannattavuutta kritisoitiin edelleen ja kysyttiin ettei kai se parannus vielä tässä ollut. “Ei ollut – tästä on hyvä jatkaa” sanoi Perkonoja.
– Venäjän markkinoita kysyttiin. “Kohtuullisen epäselvä kortti vielä – maa hakee omavaraisuutta tuonnista ja ostaa nyt lähinnä ruhoja ja ruhon oheistuotteita”.
– Kivikylän Palvaamon tulevaisuudesta oltiin huolissaan. “Ei ole syytä huoleen, haemme paikallisia ja vahvoja tuotteita. Toimintaa kehitetään ostetun yrityksen ehdoilla ja tuomalla mukaan omaa osaamistamme raaka-ainehankinnassa, rahoituksessa ja jakelussa”.
– Todettiin, että yritys noudattaa Corporate Governance:a ja että johdon palkat ja palkkiot löytyvät yrityksen nettisivuilta.
– Elintarvikelakosta oltiin huolissaan. “Syystäkin, tällaisen häiriön purkaminen tulee kestämään teurastusten osalta pitkään. Jopa syksyyn asti.”
– Yrityksen markkina-osuutta kaupan omissa merkeissä kysyttiin. “Oleme sijoittuneet hyvin tässä segmentissä ja valmistamme niitä mielellämme kun samalla pystymme tasaamaan kapasiteetin käyttöä.”
– Henkilökunnan tyytyväisyydestä ja pysyvyydestä kyseltiin. HR:n kehittäminen on yksi yrityksen painopisteistä lähivuosina.
– Raaka-aine hankinnasta kysyttiin. “LSO Foods hankkii meille vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa sikaa, 45 miljoonaa kiloa kanaa ja 20 miljoonaa kiloa nautaa”. Yritys ostaa noin 6.500 tuottajalta, joista 2.000 on LSO:n jäseniä. Ostot tehdään aina markkinahintaan.

Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä: Metso-konsernin energia- ja ympäristöteknologian johtaja DI Pasi Laine ja sekä maatalouden että kauppatieteiden tutkinnon suorittanut ruotsalainen Otto Ramel. Keskustelua herätti hallituksen puheenjohtajan Markku Aallon kuvaus “asiantuntija jäsenistä”. Aalto tarkensi, että kaikki hallituksen jäsenet ovat asiantuntijoita ja nyt valitut “ulkopuolisia asiantuntijoita”.

Omien osakkeiden ostolle annettiin valtuutus 3,5 miljoonaan osakkeeseen asti. Osake-annille ja optio-oikeuksille annettiin valtuutus 5,5 miljoonalle osakkeelle – ei kuitenkaan johdon palkitsemiseen.

Osakkeiden änivalta-eroista keskusteltiin, muutoksia ei ole suunnitelmissa.

Kaiken kaikkiaan erittäin positiivisella mielellä vedetty yhtiökokous. HKScanin rakennemuutos etenee suunnitellusti: oikoteitä onneen ei ole. Toisaalta toimiala on defensiivinen ja kun muutokset on saatu kuntoon, on syytä odottaa tulostasoa joka antaa nykykurssille alhaisen p/e –luvun ja hyvän osinkotuoton jatkossakin.

Osinkoa päätettiin jakaa 0,22 euroa osakkeelle. Yhtiön kurssi oli osingon irtoamisen jälkeen  8,95 euroa.

Yhtiökokoustarjoilu oli taas erinomainen. Lämmin buffee-pöytä, jossa yrityksen tuotteita parhaassa muodossa. Uutena tuotteena löytyi rypsipossu, jonka terveellisestä ja mureasta lihasta odotetaan kesän myyntihittiä. Oli mukava jäädä ruokailemaan "kunnolla" ja vaihtamaan kulumisia ja ajatuksia muiden omistajien kanssa.

Konsultilla on opiskeluajalta kokemusta yhtiön nakkilinjalta ja ryynimakkaran ryynien keitosta. Yhtiö jatkaa kasvua ja rakennemuutosta suunnitelmien mukaan. Johto on asiantuntevaa ja pätevää. Osake pysyy salkussa ja jos ensimmäisen neljänneksen jälkeen “dippaa” on syytä panna käsi alle ja poimia osake pitkään salkkuun. Ruoka myy huonoinakin aikoina ja volyymibusineksessa on saavutettu riittävä yrityskoko.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

 

HKScan:in yhtiökokous pidettiin Finlandiatalolla 23.4.2010. Paikalla oli 314 omistajaa, edustaen 53,8 %:a A-sarjan osakkeista ja 100 %:a K-sarjan osakkeista.

Hallituksen puheenjohtaja Markku Aalto valoitti vuotta 2009 hallituksen näkökulmasta. Vuosi oli vahvan rakentamisen aikaa: konserniprosessit käytiin läpi ja uudistettiin, tavoitteena entistä tehokkaammat synergiat ja parhaiden käytäntöjen kautta operatiivinen tehokkuus. Ruotsissa saavutettiin merkittävä taloudellisen kannattavuuden parantuminen. Yhtiö on kansainvälistynyt viime vuosina ja on joko markkinajohtaja tai hyvä kakkonen toiminta-alueillaan. Yritysostojen kautta on saatu omaan tuotemerkkisalkkuun vahvoja merkkejä, joille on helpompi rakentaa menestystä. Valuuttakurssit rokottivat vuoden 2009 tulosta mutta ovat nyt kääntyneet “normaalimmalle tasolle”.

Asianajaja Matti Manner valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Hän selvisi tehtävästään hyvin. Puheenvuoroja annettiin ja käytettiin, eikä jankkaukseen sorruttu missään asiassa.

Toimitusjohtaja Matti Perkonoja piti toimintakatsauksen. Yrityksen visiona on olla “liha-alan vastuullinen esikuva” ja missiona “enemmän kuin lihaa”.

Yritys on käynyt läpi suuren rakennemuutoksen: keskikokoisesta kotimaisesta lihanjalostajasta on tullut kansainvälinen, alallaan Euroopan 5. suurin toimija. Yrityksellä on takana 96 vuotta, muutoksen tahti viimeisinä 10 vuotena on ollut kova. Suomi tuo nykyään vain 1/3 osan konsernin liikevaihdosta.

Alan marginaalit ovat tiukat: taloudellisen kannattavuuden tavoitteena on yli 5 %:n liikevoitto liikevaihdosta. Nyt päästiin 2,6 %:iin, joka oli jo huomattavasti parempi kuin edellisen vuoden 1,7 %:a. Kun kannattavuus on tiukassa, on katse kiinnitettävä ennen kaikkea tehokkuuteen. Yritys keskittyikin parantamaan prosesseja ja löytämään kaikki ne parannuskohteet, joilla voidaan karsia kustannuksia tai lisätä tuottoja. Prosessit jaetaan kaupallisiin, teollisiin ja näitä tuleviin prosesseihin.

Brändimme ovat vahvat, niiden mukana noustaan tai kuollaan. Tärkeimmät tavaramerkit ovat: HK, Kariniemen, Scan, Pärsons, Rakvere, Tallegg, Rigas Miesnieks, Klaipedas Maistas sekä Sokolow.

Vuosi 2009 alkoi lamalla, niin kuin muillakin teollisuuden aloilla. Elintarvikevienti kääntyi jyrkkään laskuun. Kotimaassa kuluttajat siirtyivät edullisempiin tuotteisiin, mikä sinänsä sopii HKScanille hyvin. Kauppa panosti omiin merkkeihin ja lisäsi omaa elintarviketuontiaan. Lokakuussa elintarvikkeiden alv pudotettiin 12 %:iin.

Yrityksen kannattavuus kasvoi. “Suunta hyvä, parannus ei ole vielä riittävä”. Osakeannilla vahvistettiin tasetta ja maksettiin kalliskorkoinen hybridilaina pois. Konserni saavutti merkittävää edistymistä “osakkuusyhtiöstrategian” toteuttamisessa Suomessa ja Ruotsissa. Voiko elintarvikeyrityksen markkina-osuus olla 100 %? Ei voi, mutta 40 tai 45 %:iin voidaan hyvinkin päästä.

Ruotsissa edistyttiin merkittävästi “yhtiön suurimmassa rakennemuutoksessa”. Teollisen toiminnan tehostaminen, pienten tuotantolaitosten sulkeminen ja skaala-etujen hakeminen, henkilökunnan saneeraminen olivat ensimmäisiä toimenpiteitä. Haasteeksi jää miten kasvattaa jalostetun tavaran myyntiä ja vähentää “bulk-tuotannon” osuutta. Yritys paransi liiketulostaan rakennemuutoksen keskellä. Ruotsin liikevaihto oli 1.037 miljoonaa, liikevoitto oli 16,7 miljoonaa (1,6 %).

Suomessa Vantaan logistiikkakeskus saatiin kuntoon ja sekä toimitusvarmuus että asiakastyytyväisyys kasvoivat. Liikevaihto (732,5 Meur) putosi hivenen edellisestä vuodesta mutta liikevoitto kasvoi 12,6 miljoonalla 27 miljoonaan euroon (3,7 %). Kannattamatonta vientimyyntiä vähennettiin tietoisesti. Joulusesonki onnistui yli odotusten.

Baltiassa toimittiin taloskriisin myrskyn silmässä. Liikevaihto laski kuluttajien vaihtaessa halvempiin elintarvikkeisiin. Liikevoittoa saatiin kuitenkin nostettua 9,8 miljoonaan (6,4 Meur). Kustannustenhallinta onnistui erinomaisesti. Toiminnallista joustavuutta haettiin ja saavutettiin. Tuotelanseeraukset onnistuivat hyvin. Baltian liikevoittoprosentti on 6,3 %:a.

Baltian menestystä kuvastaa se, että jos  HKScanin muut maayksiköt saavuttaisivat Baltian tason, paranisi yrityksen liikevoitto 79 miljoonalla eurolla eli 143 %:a.

Puolassa liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden parantaminen jatkuivat. Liikevoitto nousi reilulla 5 miljoonalla 9,3 miljoonaan. Sokolow oli vahva kotimarkkinoillaan. HKScan omistaa Puolan toiminnot puoliksi tanskalaisen Danish Crown:in kanssa.

Perkonoja kuvaa elintarvike-busineksen luonnetta: “muutokset ovat hitaita, tulokset taas pysyvät hyvin – kunhan niihin päästään.”

Vuoden ensimmäinen neljännes on ollut perinteisesti lihanjalostajille huonoin – viimeinen neljännes paras. Erot ovat huomattavia, Q4 saattaa olla 2-3 kertaa Q1.

HKScan julkisti tiedotteen 9.4. jossa todettiin, että

HKSCAN-KONSERNIN SUOMEN LIIKETOIMINTOJEN ALKUVUODEN ENNAKOITUA VAATIMATTOMAMPI TULOSKEHITYS NOPEUTTAA LIIKETOIMINTAKETJUN KEHITTÄMISPROJEKTIEN KÄYNNISTÄMISTÄ

Pörssi palkitsi tiedotteen yli 10 %;n kurssilaskulla.

Kysyin Perkonojalta lisätietoja tähän tiedotteeseen. EU:n uusi direktiivi kieltää pakastatetun kananlihan myymisen tuoreena – mikä kuullostaa itsestään selvältä. Näin ei kuitenkaan ole ollut, vaan markkinoilla on toiminut yrityksiä jotka ovat tuoneet pakastettua kananlihaa Thaimaasta ja Etelä-Amerikasta ja myyneet marinadissa “grillausvalmiina”. Nyt direktiivi kieltää tämän ja kaikki kanapakasteet on myyty loppuun, hinnalla millä hyvänsä.

Lyhyen ylimenovaiheen jälkeen tämä direktiivi on ehdottomasti HKScanille hyvä ja tulee parantamaan kananjalostuksen kannattavuutta. Q1:sen tuloksissa voidaan olettaa notkahdus kanajalosteiden kohdalla. Yritys tulee samalla saneeraamaan “nopeutetusti” koko kanatuotteiden toimintaa noin 200 työpaikalla (HKScanilla ja alihankkijoilla).

Vuotta 2010 arvioitiin seuraavasti:

Kulutuskysyntä on vakaata kotimaan markkinoilla.
“Joka vuosi kilpailu kiristyy, tässä ei ole mitään uutta”.
Tehostamisohjelmat ja erityisesti Ruotsi antavat runsaasti mahdollisuuksia.

Yritys toistaa ohjeistuksensa, jonka mukaan liikevoitto, ilman kertaluonteisia eriä, ylittää vuoden 2009 tason – huolimatta markkinatilanteen haasteista.

Rahoituskuluja pystyttiin pudottamaan noin 10 miljoonalla viime vuonna. Yrityksen keskimääräinen rahan hinta on nyt 3,2 %:a. Yrityksellä on vahva kassa (73,9 miljoonaa) – ehka hiukan liiankin vahva, mutta hyvä näin. Pitkäaikaisia lainoja on lyhennetty nopeaan tahtiin ja omavaraisuus saatu 37,1 %:iin (tavoite 40 %:a). Yrityksellä on takana raskaat investoinnit, 395 miljoonaa viimeisinä viitenä vuotena – ilman ruotsalaisen Scan:in ostoa.

Perkonoja esiintyy omalla rauhallisella tyylillään. Hän ymmärtää selkeästi liiketoiminnan niin alkutuottajan, jalostajan kuin kuluttajankin näkökulmasta. Kysymyksiin vastataan rauhallisesti ja asiallisesti, pienen “fundeerauksen” jälkeen. Kysymyksiä tulikin runsaasti.

– Naudanlihan haittaveroon pyydettiin valmistautumaan (toivottavasti ei sentään tällaiseen mennä).
– Ruotsin kannattavuutta kritisoitiin edelleen ja kysyttiin ettei kai se parannus vielä tässä ollut. “Ei ollut – tästä on hyvä jatkaa” sanoi Perkonoja.
– Venäjän markkinoita kysyttiin. “Kohtuullisen epäselvä kortti vielä – maa hakee omavaraisuutta tuonnista ja ostaa nyt lähinnä ruhoja ja ruhon oheistuotteita”.
– Kivikylän Palvaamon tulevaisuudesta oltiin huolissaan. “Ei ole syytä huoleen, haemme paikallisia ja vahvoja tuotteita. Toimintaa kehitetään ostetun yrityksen ehdoilla ja tuomalla mukaan omaa osaamistamme raaka-ainehankinnassa, rahoituksessa ja jakelussa”.
– Todettiin, että yritys noudattaa Corporate Governance:a ja että johdon palkat ja palkkiot löytyvät yrityksen nettisivuilta.
– Elintarvikelakosta oltiin huolissaan. “Syystäkin, tällaisen häiriön purkaminen tulee kestämään teurastusten osalta pitkään. Jopa syksyyn asti.”
– Yrityksen markkina-osuutta kaupan omissa merkeissä kysyttiin. “Oleme sijoittuneet hyvin tässä segmentissä ja valmistamme niitä mielellämme kun samalla pystymme tasaamaan kapasiteetin käyttöä.”
– Henkilökunnan tyytyväisyydestä ja pysyvyydestä kyseltiin. HR:n kehittäminen on yksi yrityksen painopisteistä lähivuosina.
– Raaka-aine hankinnasta kysyttiin. “LSO Foods hankkii meille vuosittain noin 80 miljoonaa kiloa sikaa, 45 miljoonaa kiloa kanaa ja 20 miljoonaa kiloa nautaa”. Yritys ostaa noin 6.500 tuottajalta, joista 2.000 on LSO:n jäseniä. Ostot tehdään aina markkinahintaan.

Hallitukseen valittiin kaksi uutta jäsentä: Metso-konsernin energia- ja ympäristöteknologian johtaja DI Pasi Laine ja sekä maatalouden että kauppatieteiden tutkinnon suorittanut ruotsalainen Otto Ramel. Keskustelua herätti hallituksen puheenjohtajan Markku Aallon kuvaus “asiantuntija jäsenistä”. Aalto tarkensi, että kaikki hallituksen jäsenet ovat asiantuntijoita ja nyt valitut “ulkopuolisia asiantuntijoita”.

Omien osakkeiden ostolle annettiin valtuutus 3,5 miljoonaan osakkeeseen asti. Osake-annille ja optio-oikeuksille annettiin valtuutus 5,5 miljoonalle osakkeelle – ei kuitenkaan johdon palkitsemiseen.

Osakkeiden änivalta-eroista keskusteltiin, muutoksia ei ole suunnitelmissa.

Kaiken kaikkiaan erittäin positiivisella mielellä vedetty yhtiökokous. HKScanin rakennemuutos etenee suunnitellusti: oikoteitä onneen ei ole. Toisaalta toimiala on defensiivinen ja kun muutokset on saatu kuntoon, on syytä odottaa tulostasoa joka antaa nykykurssille alhaisen p/e –luvun ja hyvän osinkotuoton jatkossakin.

Osinkoa päätettiin jakaa 0,22 euroa osakkeelle. Yhtiön kurssi oli osingon irtoamisen jälkeen  8,95 euroa.

Yhtiökokoustarjoilu oli taas erinomainen. Lämmin buffee-pöytä, jossa yrityksen tuotteita parhaassa muodossa. Uutena tuotteena löytyi rypsipossu, jonka terveellisestä ja mureasta lihasta odotetaan kesän myyntihittiä. Oli mukava jäädä ruokailemaan "kunnolla" ja vaihtamaan kulumisia ja ajatuksia muiden omistajien kanssa.

Konsultilla on opiskeluajalta kokemusta yhtiön nakkilinjalta ja ryynimakkaran ryynien keitosta. Yhtiö jatkaa kasvua ja rakennemuutosta suunnitelmien mukaan. Johto on asiantuntevaa ja pätevää. Osake pysyy salkussa ja jos ensimmäisen neljänneksen jälkeen “dippaa” on syytä panna käsi alle ja poimia osake pitkään salkkuun. Ruoka myy huonoinakin aikoina ja volyymibusineksessa on saavutettu riittävä yrityskoko.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä  www.deltafreight.fi

 

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki