”Humanistinen” näkemys ”eksakteista” asioista

Yhteiskunta

Yhteiskuntatieteitten lisäksi olen opiskellut historia-aineita, jotka on sijoitettu humanistiseen tdk:hon. Omaa etäisyyttäni jostain ”humanismista” on ylläpitänyt perehtymiseni lähinnä sota- ja yrityshistoriaan.  En usko ko. tdk:lla olevan mitään kummempaa yhteistä metodologiaa enkä liioin usko historian opiskelusta olevan kovinkaan suurta hyötyä. Jotain kuitenkin olen oppinut:

  • kaikkia asioita ei tiedetä
  • kaikkia asioita ei tiedetä täsmällisesti
  • kaikkia asioita ei voida ilmaista täsmällisesti. (Jos sanon Hitlerin vihanneen juutalaisia ”fanaattisesti”, kuka keksii täsmällisemmän ilmaisun.)
  • asiat ovat usein sekä – että; eivät joko – tai
  • rehellinen pitää olla

Esitän ensin pari esimerkkiä ns. kovien tieteitten alalta.

  • fossiileista esitetään lennokkaita detaljeja muuallakin kuin Jurassic Parkissa. Erikoista, että kymmeniä miljoonia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleet elukat tunnetaan noin tarkasti, muttemme tiedä, mistä sellainen kuin ihminen polveutuu.
  • PB-luvut kertovat jämptisti osakkeiden paremmuudesta. Ikävä vain, että takana olevat taseet voivat olla ilmaa täynnä. Mikä on Stockmannin kiinteistöjen arvo, mikä paperikoneen, mikä good willin? Entä miksi yksi brändi on toista suositumpi ja tarkalleen kuinka paljon?

Oma periaatteeni onkin, että mitä enemmän esitetään tarkkoja monidesimaalisia lukuja, sitä epäluuloisempi olen.

Menen sitten aiheeseen, jossa minusta on onnistuttu kohtalaisen huonosti kuluneen reilun vuoden ajan, koronaan. Olemme toki pärjänneet tavallaan hyvin, mutta hyvyys johtuu siitä, että täällä syrjässä napapiirin tuntumassa asuu hyvin harvaan jörö kansa, joka tunnetusti ei puhu eikä pussaa. Tämä asiantila ei ole Sanna Marinin et al:n ansiota.

  • Mika Salminen lausui 24.2. 2020: ”THL:n johtaja pitää Italian rajoituksia koronan takia ylimitoitettuina”.  – Myöhemminhän niitä yleisesti pidettiin alimitoitettuina.

Ymmärrän ihan hyvin, että tilanne oli varsin uusi, mutta eikö asiantuntijan suurin taito olisi tietää tietojensa rajat? Kyseessä ei ollut lettutieteen dosentin mielipidekirjoituksesta Suomen uutisissa, vaan terveydenhuollon korkean virkamiehen arvio hänen hallinnonalansa tuolloin kaikkein tärkeimmästä kysymyksestä. Ja oikeastaan Kiinan ankarat rajoitukset 11 miljoonan asukkaan Wuhanissa tammikuusta 2020 alkaen olivat jo hyvin tiedossa.

  • Professori emerita Marjukka Mäkelä toukokuussa 2020 s. 55: ”Tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon.”

Siinä ei ole yhtään mitään jälkiviisautta, että jo toukokuussa 2020 ihmettelin, miksi jeevelissä Aasiassa miljoonat ihmiset ovat maskeja käyttäneet vuosikymmeniä.

  • Lopullisesti sopan saosti Marin lausumalla, että mitä sitä suosittelemaan, kun ei oo. – Eräs toinen vähän vanhempi pääministeri lupasi aikoinaan ”vain verta, hikeä ja kyyneliä” ja suorapuheisuus kannatti. Ja kuten tiedämme, 2021 maskeja ”suositellaan” joka paikkaan. Itse muuten hankin maskeja toukokuun alussa 2020 pakkauksen, jossa on vieläkin jäljellä. En tarvinnut edes Tiina Jylhän apua.
  • Terveydenhoitoon liittyy jonkinlaisen ”valistuksen” nimissä kohtuuton määrä besserwisserismiä. Kun maskien käyttöä väitettiin kovin vaikeaksi, unohdettiin ettei kyseessä ollut ebolasairaan suutelemisesta, vaan tartuntojen yleisestä, vähäisestä vähenemisestä, jos kaikki käyttävät maskia.

Muuten: kai ihan jokainen on viimeisen reilun vuoden ajan ollut ”koskettelematta kasvojaan”?

Ohessa on kuva ylilääkäri Nohynekistä, joka näyttää mallia käyttämällä maskia väärin. Eikö olisi parempi opetella ensin itse ja alkaa vasta sitten muita neuvomaan?

  • Lopuksi periaatteesta ”asiat ovat usein sekä – että; eivät joko – tai”. Huhtikuussa kinasteltiin rajatarkastusten hyödyllisyydestä. Juu, ei ne huhtikuussa enää niin paljon merkinneet, kun liikenne oli vähentynyt muitten maitten tarkastusten takia. Hyöty olisi tullut syksyllä.

Olennaisinta on kuitenkin sen ymmärtäminen, ettei rokotusten lisäksi ole ollut mitään patenttiratkaisua. Maskit ja tarkastukset eivät tietenkään kaikkea uhkaa poista, mutta ovat auttaneet sinnittelemään talven yli, yhdessä monen muun asian kanssa.

Ja aivan lopuksi täytyy kiittää kädet ristissä, ettei tämän vakavammasta ole ollut kysymys. Kevättalvella 1940 Suomeen änkesi n. miljoona neuvostosotilasta ilman koronatestiä. Kun Tuomas Pöysti ja Martin Scheinin eivät luojan kiitos olleet silloin vielä edes syntyneet, ei tarvinnut kuluttaa kokonaista vuotta absoluuttiseen hölmöilyyn. Keskityttiin vain ampumaan päin, vastoin kaikkia ihmisoikeusperiaatteita.

 

5 thoughts on “”Humanistinen” näkemys ”eksakteista” asioista

  1. Hyvä kirjoitus.

    Olen aika lailla samaa mieltä asioista. Yksi tärkeä asia, jota suurin osa varsinkaan taloustieteilijöistä ei ymmärrä, että jos teoria ja käytäntö eivät täsmää niin jälkimmäinen on aina enemmän oikeassa. Se ei tosin tarkoita, että käytäntö antaisi tarkan vastauksen. Se voi pikemminkin vain kertoa ettei oikeata vastausta voi kukaan löytää. Edellämainitusta hyvä esimerkki ovat juuri maskit, koska käytäntö osoitti että ne toimivat Aasiassa, joten ne toimivat myös täällä. Eivät tosin yhtä hyvin, koska niiden käyttö on täällä leväperäisempää.

    Yksi merkittävä asia covid-epidemiasta on se, että normaalijakaumalla voi pyyhkiä sitä osaa ruumiista, johon ei paista, kun mietitään sen leviämistä. Lyhyesti sanottuna rajoitustoimet toimivat paremmin kuin mitä mallit väittävät, kun taas niiden poistaminen tai puuttuminen taas tarkoittaa nopeampaa leviämistä. Sen sijaan tartunnan lopputulokset taas biologisina ilmiöinä taas noudattavat normaalijakaumaa.

  2. Kiitos Tommi! Uudistettu saitti taitaa pellittää mukavasti, vai oletko itse huomannut ongelmia?

    1. En ole huomannut ongelmia, mutta olenkin tumpelo näissä asioissa. Kaikki toimii niin, että minäkin osaan tätä käyttää, joten eiköhän saitti ole kunnossa.

  3. Humanistille voi tulla yllätyksenä, mutta soveltavat tieteet kuten biologia, lääketiede ja taloustiede eivät ole eksakteja. Julkisuudessa tarkasti ilmaistujen tietojen taustalla on erilaisia jakaumia, todennäköisyyslaskentaa ja ehdollisia ilmaisuja kuten ”mahdollisesti” ja ”näyttää siltä että…”

    Niin no, (jotkut) taloustieteilijät taitavat itse kuvitella saavansa tarkkoja tuloksia laskelmistaan, joiden lähtöarvoina käytetään arvioita ja hatusta revittyjä korkoprosentteja…

    1. Asiat ovat monimutkaisia, mutta yksi selkeä asia mitä eivät edes asiantuntijat tunnu ymmärtävän on se milloin malleja voi käyttää ja todennäköisyyksiä voi yrittää laskea. Otetaan esimerkiksi tämä pandemia, jossa tauti tarttuu sosiaalisissa kontakteissa. Vaikka tauti on biologinen se tarttuu sosiaalisissa kontakteissa. Miljoonien tai useampien sosiaalisten kontaktien tuottamien sosiaalisten kontaktien aiheuttamien tartuntojen määrien ennustaminen on mahdotonta. Kyseessä on sellainen satunnaisuuden muoto ettei lopputulosta pysty ennustamaan kukaan tai mikään taho tällä planeetalla. Tartuntojen määrän tarkempi ennustaminen on enimmäkseen hukkaan heitettyä aikaa. Sama pätee kaikkiin muihinkin sosiaalisesti tarttuviin epidemioihin. Sen sijaan on helppo sanoa, että sosiaalisten kontaktien vähentäminen on aina hyvä asia ja mitä aikaisemmin niitä vähennetään niin sitä parempi se on. Samaan aikaan on todettava se, että vaikka mitään ei pystytä todistamaan niin se ei tarkoita etteikö mitään kannata tehdä. Sen sijaan asiantuntijat kyllä pystyvät ennustamaan kohtalaisen hyvin kuinka suuri prosentti tartunnan saajista kuolee, joutuu teho-osastolle tai sairaalan vuodeosastolle.

      Mallien toimimattomuus ei siis ole pelkästään ekonomistien vaan myös monien biologian ja lääketieteen taitajien. Tämän voi todeta myös empiirisesti esimerkiksi nykypandemian tilastoja tarkastelemalla. Esimerkiksi tänä keväänä maaliskuun rajoitukset toimivat paljon paremmin kuin THL ennusti. Tämän tosiasian huomaamiseen ei tarvitse lääketieteen tai biologian tutkintoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com