Joka vanhoja muistaa sitä korolla silmään…

Eduskunnan kyselytunnilla oli aiheena lainoitus. Kreikka oli kaikkien yllätykseksi joutunut suomeksi sanottuna kuseen. Yllätys siksi, kun kukaan ei ollut osannut aavistaa mitään :O

Tunnilla sai kuulla keillä on eniten rahaa kiinni. Suomalaisiakin eläkeyhtiöitä kuulema. Kansanedustaja kysyi halutaanko syyllistää eläkeläisiä siitä, että ovat sijoittaneet sinne. Veikkaan ettei ainutkaan eläkeläinen kuin välillisesti. Eläkeläiset eivät sellaisia päätöksiä tee.

Finpro:n maaraportissa joulu/2008 tuonti/vienti 2003-2007 kertoo omaa tarinaa siitä mihin ollaan menossa. Ei kovin salaista tietoa. Ei sitten meno ollut parantunut yhtään 2007-2010?

Miksei sitten puututtu? Paljonko yhden maan ääni maksaa, kun tehdään tiukkoja päätöksiä? Voiko äänellä ostaa lisää liikkumatilaa? Viimekädessä maiden suhteet ovat yksittäisten ihmisten suhteita. Onko kaverille ikävää olla ilkeä? Naamakkain ne asiat pitäisi sanoa. Olisiko poliittisesti korrektia, että pääministeri sanoo toisen valtion pääministerille tämän maan raha-asioiden olevan jo pahasti sotkussa. Voisiko valtiotasolla sanoa kuin raviradalla, että mä en sitten luotota tuota sun totoamista ennen vanhojen velkojen maksua.

Tämäkin artikkeli helmikuulta 2009 herättää kysymyksen. Onko näennäinen korko tärkeämpi osa päätöstä kuin rahojen takaisin saanti. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/02/02/pankit-pelkaavat-velkajuhlien-jatkoja/20092709/170

 

 

Eduskunnan kyselytunnilla oli aiheena lainoitus. Kreikka oli kaikkien yllätykseksi joutunut suomeksi sanottuna kuseen. Yllätys siksi, kun kukaan ei ollut osannut aavistaa mitään :O

Tunnilla sai kuulla keillä on eniten rahaa kiinni. Suomalaisiakin eläkeyhtiöitä kuulema. Kansanedustaja kysyi halutaanko syyllistää eläkeläisiä siitä, että ovat sijoittaneet sinne. Veikkaan ettei ainutkaan eläkeläinen kuin välillisesti. Eläkeläiset eivät sellaisia päätöksiä tee.

Finpro:n maaraportissa joulu/2008 tuonti/vienti 2003-2007 kertoo omaa tarinaa siitä mihin ollaan menossa. Ei kovin salaista tietoa. Ei sitten meno ollut parantunut yhtään 2007-2010?

Miksei sitten puututtu? Paljonko yhden maan ääni maksaa, kun tehdään tiukkoja päätöksiä? Voiko äänellä ostaa lisää liikkumatilaa? Viimekädessä maiden suhteet ovat yksittäisten ihmisten suhteita. Onko kaverille ikävää olla ilkeä? Naamakkain ne asiat pitäisi sanoa. Olisiko poliittisesti korrektia, että pääministeri sanoo toisen valtion pääministerille tämän maan raha-asioiden olevan jo pahasti sotkussa. Voisiko valtiotasolla sanoa kuin raviradalla, että mä en sitten luotota tuota sun totoamista ennen vanhojen velkojen maksua.

Tämäkin artikkeli helmikuulta 2009 herättää kysymyksen. Onko näennäinen korko tärkeämpi osa päätöstä kuin rahojen takaisin saanti. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2009/02/02/pankit-pelkaavat-velkajuhlien-jatkoja/20092709/170

 

 

Related Posts

Sijoittaminen

Magnificent 7: Capex, sitoumukset, tilauskanta ja vapaa kassavirta

Tein seurannan, joka päivittyy automaattisesti kerran viikossa maanantaisin.

https://mag-seven-money-map.lovable.app/

Mag7-yhtiöiden investointeja pidetään suurina. Osalla näin onkin, mutta ei kaikilla. Applen ja NVidia eivät tarvitse suuria CAPEX-investointeja.

Apple ja

Yhteiskunta

Maahanmuuttaneet lapset hyötyvät jos pääsevät oppimaan suomea yhdessä muiden lasten kanssa

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen oppiminen tulee siirtää yhteisiin opetusryhmiin muiden lasten kanssa, esittää ekonomisti Sanna Kurronen EVAlle laatimassaan analyysissä. Maahanmuuttajien tulee päästä yhteiseen toimintaan ja

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee