Julkinen talous ja velkaantuminen
Julkisyhteisöillä on paljon velkaa, mutta onneksi velkojen vastapuolella on myös omaisuutta.
Sosiaaliturvarahastoista suurin osa on työeläkevakuutusta hoitavien yhtiöden hallinoimat työeläkevarat. Työeläkelaitokset määriteltiin osaksi Suomen julkista sektoria EU:n päätöksellä vuodelta 1997, sitähän ne tietenkin ovatkin. Kuviosta huomaamme, että julkisyhteisöillä on nyt enemmän nettorahoitusvarallisuutta kuin koskaan. Kyse on siis sellaisesta varallisuudesta, josta on velat poistettu. Valtionhallinto on velkaantunut, mutta julkisyhteisöt ovat kokonaisuudessa keränneet varallisuutta kuitenkin tätä enemmän. Valtion osuuteen lasketaan mm. Solidiumin omistukset aina päivän kurssiin arvostettuina. Tämä aiheuttaa jonkun verran liikettä, koska Solidiumilla on kuitenkin 8,5 miljardin salkku riippuen pörssin liikkeistä. Finanssikriisiin asti valtiokaan ei velkaantunut, mutta sitten tapahtui trendinmuutos, jossa valtio velkaantui ja sosiaaliturvarahastot vaurastuivat tuon velan verran. Suomi on maailman yksiä harvoja maita joiden julkisyhteisöillä on kokonaisuutena enemmän varallisuutta kuin velkaa. Vaikka eläkerahat ovat tarkoitettu eläkkeiden maksuun ne ovat tämän hetken säästöä aivan kuten Norjan öljyrahastonkin tarkoitus on .
Mikäli jaamme koko talouden kolmeen osaan 1. julkiseen sektoriin 1. kotimaan yksityiseen sektoriin ja 3. ulkoiseen sektoriin niin näiden kaikkien sektoreiden yhteenlasketut rahavirrat ovat tasan nolla. Eihän ne voi mitään muuta olla. Nyt jos julkinen sektori on ylijäämäinen niin yksityisen pitää olla alijäämäinen, mikäli vaihtotase on nolla. Vaihtotase on aina melko vähän yli- tai alijäämäinen. Esimerkiksi 1990-luvun laman aikana vaje oli pahimmillaan alle 6% kansantuotteesta.
Emme tee siis isoa virhettä, jos ajattelemme koko ulkoisen sektorin pois. Vaje oli vuonna 2013 'vain' 1,6 mrd euroa. Tuosta ensimmäisestä näemme (sininen viiva), että julkisyhteisöjen varat ovat pysyneet suunnilleen vakiona, joten yksityinenkin puoli on suunnilleen vakiona.
Tätä kuvaa katsellaan useasti, mutta ei katsella velan toisella puolella olevaa rahoitusomaisuutta. Kokonaisuuden kannalta olisi hyvä, että yksityinen sektori kasvaisi. Se kasvaisi julkisensektorin elvytyksellä, mikä tuottaa kassavirtaa. Meillä ei ole varaa päästää kotimaista kulutusta alas, koska kotimaassa vauraus syntyy. Kannatan ehdottomasti elvytystä, järkevää elvytystä aivan kuten Antti Rinnekin painottaa. Ilman elvytystä ja kotimaisen kulutuksen kasvattamista meiltä tulee katoamaan iso osa kotimarkkinayrityksistä ja monille yrittäjille ja työntekijöille käy huonosti. Elvytys pitää olla kuitenkin eteenpäin katsovaa ei vanhoja rakenteita suosivaa.
miksi sektoreiden
pitää elvyttää toisiaan? Yksityinen sektori elvyttää julkista sektoria lähes 50 miljardilla vuodessa ja julkinen elvyttää yksityistä muutamalla miljardilla. Miksi nuo muutama miljardi pitää kierrättää eestakasin valtion kautta. Eikö yksityinen sektori voisi elvyttää sillä rahalla suoraan itseään niin säästettäisi edestakaspuljaamiseen liittyvät hävikit?
Juu, mutta….
TEM alaisine virastoineen "työllistää" tuhansia
mutta jokatapauksessa
hyvä että tämä nettovarallisuuspuoli nostetaan esille pelkkien velkojen lisäksi.
Väitän, että varallisuusarvot ovat nousseet lähinnä (kalliin) Euron ansiosta. Välimerenmaihin lähetetyt takuudet ovat pikkukohinaa tämän varallisuusarvojen nousun rinnalla.
Varallisuusarvot = homekouluja ja….
… lakkautettujen kuntien tyhjiä kunnanvirastoja.
Rahoitus
Tässä on kyse rahoitustilinpidosta ei omaisuudesta.
Paljonko valtion pitäisi lisätä elvytystä 7Mrd€/v tasosta ?
Valtio on nyt puolen vuosikymmenen ajan elvyttänyt 7Mrd€/vuosi vauhdilla ja tulokset ovat kiistattomat kuten kaikki voimme huomata.
Paljonko enemmän valtion pitäisi mielestäsi elvyttää? Olisiko 10Mrd€/vuosi sopiva vauhti ?
Jos säästäminen lopetettaisiin ensin.
Julkinen sektori on säästänyt viimeisen 10 vuoden aikana 60 miljardia eli niillä on nyt 60 miljardia enemmän rahaa nyt kuin 10 vuotta sitten. Se on vetänyt vaurautta itselleen 6 mrd vuodessa jo 10 vuoden ajan. Tuo on mielenkiintoista kun yksi julkisensektorin osuus irroitetaan koko julkisesta sektorista ja sillä tehdään politiikkaa, nyt se on valtio. Niin se on tehty USAssakin, sosiaaliturvarahastot ovat kovia ostamaan vaikka mitä, siis jenkeissä. Toistan vielä kun tuota ensimmäista kuvaa katsotaan (sininen viiva) niin julkisyhteisöillä on nyt taskussa 60 miljardia enemmän rahaa kuin 10 vuotta sitten. Jos ensin vaikka käytettäisiin taloutta elvyttämään tuo 60 miljardia mitkä on säästetty (imetty taloudesta) viimeisen (menot-tulot) 10 vuoden aikana. Lopetetaan kuristava politiikka ja aletaan kuluttamaan eikä säästämään. Säästämällä se huonoaika tulee ja nuo rahat joudutaan käyttämään paniikissa ihmisten hätää paikkaamaan ei tulevaisuutta rakentamaan. Osaamiseen, infraan ja innostuneisuuteen olisi hyvä käyttää rahaa. Ei julkisen sektorin tarvitse esim. omistaa suunnilleen kaikkia pörssiyhtiöitä (eläkesäästöjen kautta), eikä ainakaan niiden pitäisi maksaa useiden prosenttien hallinnointipalkkiota epämääräisille hedge-rahastoille.
Viranomaispalveluita voisi kehittää johevammiksi
Osaamiseen ja erityisesti infraan olisi tosiaan hyvä käyttää enemmän ihan niin kuin sanot.
Kirjanpidon ja verotuksen voisi automatisoida
Kehittäisin myös mielellän yrityksen tarvitsemia viranomaispalveluita joustavammiksi ja tehokkaammiksi. Uskon, että ketjua: pankkitilitapahtuma -> kirjanpito -> veroilmoituksen täyttäminen voisi hyvin standardoida ja automatisoida niin, että pankkitilitapahtuma menisi koko ketjun läpi automaattisesti kunhan pankkitilitapahtumaan on täytetty oikea kirjanpidon tili. Kirjanpidon käsityö ja virheet vähenisivät.